Tampereen yliopisto http://www2.uta.fi/rss.xml fi Tampereen yliopistosta valmistuneiden työllisyys parani huomattavasti http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereen-yliopistosta-valmistuneiden-tyollisyys-parani-huomattavasti <span>Tampereen yliopistosta valmistuneiden työllisyys parani huomattavasti</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>16.2.2018 - 16:17</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><h4><img alt="Työtilasto" data-entity-type="file" data-entity-uuid="614dee47-72b4-453e-b933-a33c19526b57" src="/sites/default/files/inline-images/tilasto%20kakkonen.850px.jpg" /></h4> <h4>Työllisyys kohentui erityisesti humanistisilla ja luonnontieteiden aloilla</h4> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Ari Kurlin/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="1d494067-ae55-4321-a13b-a22d0a0026a2" src="/sites/default/files/inline-images/Ari.350.jpg" /><figcaption><strong><em>Ari Kurlin</em></strong></figcaption></figure><p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong></p> <p>Tampereen yliopistosta valmistuneiden työllisyys on parantunut selvästi. Tuoreen sijoittumisselvityksen mukaan vuonna 2016 valmistuneista vain 2,5 prosenttia oli työttömänä vuoden kuluttua valmistumisesta. Vuotta aiemmin lukema oli 8,6 prosenttia. Työllisyys kohentui erityisesti humanistisilla ja luonnontieteiden aloilla.</p> <p>Projektisuunnittelija <strong>Ari Kurlin</strong> Tampereen yliopiston työelämäpalveluista arvioi, että työllisyystilanteen parantuminen heijastaa valtakunnallista tilannetta. Nyt on palattu lamaa edeltävälle tasolle. Edellisen kerran valmistuneiden työttömyys oli vastaavalla tasolla vuonna 2011.</p> <p>Akavan viime vuoden lopun tilastojen mukaan akateeminen työllisyys on parantunut nopeiten Pirkanmaalla. Tampereen yliopistosta vastavalmistuneiden hyvä tilanne yllättää kuitenkin, sillä koko valtakunnassa korkeakoulutetuista 6 prosenttia on työttömänä.</p> <p>Koko väestöä koskevat työttömyysluvut ovat yhä korkealla tasolla. Koko maassa työttömiä on 11 prosenttia työvoimasta, Tampereella peräti 14 prosenttia.</p> <p><strong><img alt="Tilasto työmmistä" data-entity-type="file" data-entity-uuid="93bc24d5-72d6-4219-bea6-4dd5ac2a8445" src="/sites/default/files/inline-images/Tilasto%20vitonen.350px.jpg" class="align-right" />Generalistit<br /> saavat töitä</strong></p> <p>Tampereen yliopistosta valmistuneiden työllisyyden paraneminen on seurausta siitä, että ns. generalistialoilta kuten humanistilta sekä luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilta valmistuneet pääsevät nyt entistä paremmin töihin. Kauppatieteilijät, lääkärit ja opettajat ovat työllistyneet hyvin myös lama-aikoina.</p> <p>Humanistien työllisyystilanne eroaa ns. professioaloista siinä, että nyt töitä on tarjolla, mutta työ ei aina vastaa koulutusta. Vain joka toinen humanistisilta aloilta valmistunut oli ollut koulutustaan vastaavissa töissä vähintään puolen vuoden ajan.</p> <p>Työmarkkinatilanteen kohentuminen näkyy myös vastanneiden näkemyksistä työllistymistään vaikeuttaneista tekijöistä. Yleisimmiksi syiksi nähdään oman työkokemuksen puute ja alan heikko työmarkkinatilanne, mutta varsinkin jälkimmäisen vaikutus on laskenut.</p> <p> </p> <p><img alt="Työtilanne vuodenm kuluttua" data-entity-type="file" data-entity-uuid="b202fca0-eca3-42cc-9eff-29f12a12ed5a" src="/sites/default/files/inline-images/Tilasto%20kolmonen.850px.jpg" /></p> <p> </p> <p><strong>Humanistin uralla<br /> pätkä- ja silpputyötä</strong></p> <p>Sijoittumistilastot kertovat siitä, että humanistien työuran alku on täynnä pätkä- ja silpputyötä. Neljännes humanistivastaajista ei ollut lainkaan koulutustaan vastaavassa työssä.</p> <p>– Kohentuneesta työllistymisestä huolimatta generalistit eivät pääse yhtä helposti oman alan töihin kuin professioaloilta valmistuvat. Ensimmäistä työpaikkaa vai olla hankalampi löytää, mutta tilanne tasoittuu ajan myötä, Ari Kurlin sanoo.</p> <p>Tilastoista voi myös päätellä, että humanisteille löytyy nyt aiempaa monipuolisempia töitä. Edellisen vuoden sijoittumistilastossa kolmannes humanisteista oli opetus- ja koulutustehtävissä, nyt vain neljännes. Nyt töitä on löytynyt usein myös muualta kuten viestintä- ja media-alalta.</p> <p><strong>Ilmoitukseen vastaaminen<br /> yleisin keino saada töitä</strong></p> <p>Perinteiset hakukanavat ovat yhä valttia työpaikan saamisessa. Verkostoista ja piilotyöpaikkojen metsästyksestä puhutaan paljon, mutta tämän selvityksen mukaan ilmoitukseen vastaaminen on kuitenkin yleisin työpaikkaan johtava hakukanava.</p> <p>Humanistit käyttivät monipuolisesti erilaisia hakukeinoja työpaikan etsimisessä. Ilmoitukseen vastaamisen jälkeen suosituin keino oli aktiivinen yhteydenotto työantajiin.</p> <p>Sijoittumiskyselyyn vastasi 521 henkilöä, jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon tai lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 2016. Vastausprosentti oli 46.</p> <p><strong><em>Sijoittumisselvitys löytyy <a href="http://www.uta.fi/rekrytointi/">työelämäpalveluiden sivulta</a></em></strong></p> <p> </p> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereen-yliopistosta-valmistuneiden-tyollisyys-parani-huomattavasti" data-a2a-title="Tampereen yliopistosta valmistuneiden työllisyys parani huomattavasti"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share_save" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Ftampereen-yliopistosta-valmistuneiden-tyollisyys-parani-huomattavasti&amp;title=Tampereen%20yliopistosta%20valmistuneiden%20ty%C3%B6llisyys%20parani%20huomattavasti"></a></span> Fri, 16 Feb 2018 14:17:05 +0000 hvhela@uta.fi 3159 at http://www2.uta.fi Politiikka kiinnostaa, puolueet eivät http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/politiikka-kiinnostaa-puolueet-eivat <span>Politiikka kiinnostaa, puolueet eivät</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>29.1.2018 - 15:58</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Presidentivaalitentti/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="c29066b3-08fb-47fb-882a-2896d932fab0" src="/sites/default/files/inline-images/presidentinvaalitentti%20120118%20JR%20banneri%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Presidentinvaalit eivät saaneet jännittävää loppunäytöstä, mutta ainakin Tampereen yliopiston juhlasalissa pidetty vaalipaneeli keräsi runsaasti innostunutta yleisöä tammikuun puolivälissä.</em></strong></figcaption></figure><h4>Valtio-opin vaalikurssilaiset tekevät tutkimusta siitä, miten asiantuntijat kommentoivat presidentinvaaleja mediassa</h4> <p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong><br /> Kuvat: <strong>Jonne Renvall</strong></p> <p>Suuret puolueet ottivat pahasti takkiinsa presidentinvaalissa, jossa kaksi valitsijayhdistysten nimissä kamppaillutta ehdokasta keräsi lähes 70 prosenttia äänistä. Vahvojen puolueiden Sdp:n ja keskustan ehdokkaat saivat yhteensä vain reilut 7 prosenttia äänistä.</p> <p>– Puolueiden kova ydin pienenee vuosi vuodelta ja ihmiset sitoutuvat niihin entistä vähemmän, mutta eivät ihmiset ole yhtään vähemmän kiinnostuneita politikasta, sanoo valtio-opin tutkija <strong>Josefina Sipinen</strong>.</p> <p>Sipinen vetää yhdessä tutkija <strong>Mikko Poutasen</strong> kansa Tampereen yliopistossa tutkimuskurssia, jonka aiheena on median valitsemat asiantuntijakommentaattorit. Mukana kurssilla on 9 opiskelijaa, jotka tutkivat kolmen kuukauden aikana ilmestyneet Helsingin Sanomien numerot läpi ja katsovat, keitä lehti on valinnut asiantuntijahaastateltavikseen. Aiheesta ilmestyy kevään aikana tutkimusraportti ja populaari tiedejulkaisu.</p> <p><strong>Suurten puolueiden<br /> reaktiota odotetaan</strong></p> <p>Sauli Niinistön selvä voitto jäi päällimmäisenä kurssilaisten mieleen vuoden 2018 presidentinvaaleista.</p> <p>– Olisin toivonut, että olisi tullut toinen kierros. Niinistön kannatus oli niin vankkaa, että kyllä lopputulos oli odotettavissa. Eivät vaalit olleet niin jännittävät kuin olisi voinut olla, sanoo valtio-opin opiskelija <strong>Juulia Hietala</strong>.</p> <p>Opiskelija <strong>Samuel Jokela</strong> pitää erityisen kiinnostavana kysymyksenä sitä, miten suuret puolueet reagoivat ennennäkemättömään tappioonsa. Jokela ei pidä kovin pätevänä vasemmistoliiton Merja Kyllösen kommenttia, jonka mukaan muut ehdokkaat onnistuivat ujuttamaan Sauli Niinistölle omia ajatuksiaan.</p> <p>– Reagoivatko puolueet tappioonsa lainkaan vai laittavatko ne kaiken sen piikkiin, että Sauli Niinistö oli ylivoimainen vastustaja? Pitäisikö heidän lähteä tutkailemaan sitä, onko heidän oman järjestelmänsä sisällä ongelmia?</p> <p>Jokela pohtii, ovatko perussuomalaiset ja vihreät nuorempina puolueina hierarkialtaan suuria puolueita avoimempia siten, että niiden toimintaan kansalaiset voivat osallistua helpommin. Tätä Jokela toivoisi tutkittavan tarkemmin.</p> <p><strong>Suomalaiset äänestivät hallitsevien<br /> valtarakenteiden puolesta</strong></p> <p>Puoluerajojen rikkoutumista Suomen presidentinvaalissa ei voi verrata Ranskan ja Yhdysvaltain vastaaviin vaaleihin ainakaan Mikko Poutasen mielestä. Emmanuel Macronin voitto Ranskassa aiheutui Poutasen mukaan asetelmasta, jossa Macron asemoitui populisti Marine Le Peniä vastaan. Trump taas oli Yhdysvalloissa selvästi kansallismielisten ehdokas.</p> <p>– Macron ja Trump rikkoivat poliittisia raja-aitoja hyvin eri tavoilla. Trump kävi hallitsevia valtarakenteita vastaan, kun taas Macron edusti niitä, Poutanen sanoo.</p> <p>Suomessa äänestäjät kannattivat istuvaa presidenttiä ja äänestivät hallitsevan valtarakenteen puolesta.</p> <p>– Niinistön äänestäjistä hirveän moni ei kaipaa muutosta presidentin linjaan. Macronin tapauksessa taas äänestettiin nationalistista populismia vastaan. Se ei meidän vaaleissa noussut selkeästi esiin, vaikka sitä perussuomalaisten ehdokkaan kohdalla väläyteltiin mutta loppujen lopuksi aika maltillisesti, Poutanen sanoo.</p> <p> </p> <figure role="group"><img alt="Valtio-opin vaalikurssi/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="750ce342-734d-44ea-b6a2-bd5b857e9fe8" src="/sites/default/files/inline-images/opiskelijat%20290118%20JR%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Mikko Poutanen ja Josefina Sipinen (takana) vetävät valtio-opin kurssia, jossa opiskelijat Juulia Hietala ja Samuel Jokela (edessä) tekevät muiden mukana tutkimusta presidentinvaalien kommentaattoreista.</em></strong></figcaption></figure><p> </p> <p><strong>Ei tullut<br /> some-vaalia</strong></p> <p>Valtio-opin opiskelijat ovat kurssillaan pohtineet ja odottaneetkin sitä, että näistä presidentinvaaleista tulisi some-vaalit. Odotukset eivät aivan täyttyneet.</p> <p>Samuel Jokela seurasi erityisesti Pekka Haaviston ja Tuula Haataisen kampanjoita. Mielenkiintoisena hän pitää sitä, että Haavisto otti hetkellisesti käyttöön tubettajan. Myös Niinistön kampanja onnistui hyödyntämään yhtä Suomen suosituinta tubettajaa.</p> <p>– Sdp:n Tuula Haataisen kampanjalla oli selkeästi ongelma siinä, ettei se pystynyt rikkomaan omaa some-kuplaansa. Se ei noussut spontaanisti liikkeelle niin, että kansalaiset olisivat lähteneet tekemään omia Tuula-hashtag-meemejä, Jokela sanoo.</p> <p>Pekka Haavisto onnistui vuoden 2012 vaaleissa nousemaan vaali-ilmiöksi asetelmasta, joka sai voimansa reaktiosta perussuomalaisten vuoden 2011 jytky- vaalivoittoon.</p> <p>Näissä vaaleissa nähtiin yrityksiä käyttää pelaamista ja sosiaalista mediaa, mutta yritykset eivät lähteneet lentoon.</p> <p><strong>Vaalibudjetit<br /> nappikauppaa</strong></p> <p>Vaalibudjetit jäivät näissä presidentinvaaleissa pienehköiksi. Ylivoimaisesti suurin budjetti, 1,5 miljoona euroa, oli vaalit voittaneella Sauli Niinistöllä, joka kävi kampanjaa kokoomuspuolueen sijasta valitsijayhdistyksen nimissä.</p> <p>Muiden ehdokkaiden budjetit jäivät muutamaan sataan tuhanteen, jopa sitäkin pienemmiksi. Sdp:n Tuula Haataisen budjetti oli noin 600 000 euroa, keskustan Matti Vanhasen noin 550 000 euroa. Vihreiden Pekka Haavisto käytti vaaleihin noin 230 000 euroa. Paavo Väyrynen arvosteli jääneensä vaille puolueiden ja suuryritysten tukea. Hän käytti vaaleihin 40 000 euroa, joka kerättiin mukeja ja kirjoja myymällä.</p> <p>Josefina Sipinen haluaisi tietää, vaikuttiko vaaliasetelma ja yhden ehdokkaan vahva ennakkosuosio vaalibudjettien määriin. Näihin vaaleihin ei ehkä haluttu satsata sen vuoksi, että voittoa ei ollut luvassa.</p> <p>– Eivät puolueet voi olla osallistumattakaan, sillä ei ole sellaisia vaaleja, missä ei pitäisi pyrkiä saamaan näkyvyyttä myös tulevia vaaleja varten, Sipinen pohtii.</p> <p>Juulia Hietala sanoo havainneensa, että Haaviston kampanja vaikutti vähän väsyneeltä.</p> <p>– Ovatkohan kaikki olleet vähän kohmeessa? Onko kukaan halunnut panostaa, koska on ollut niin vahva ennakkosuosikki?</p> <p>Mikko Poutanen sanoo, että suomalainen vaalirahoitus on terveissä kantimissa.</p> <p>– Luojan kiitos meillä vaalirahoitus on ihan nappikauppaa Yhdysvaltoihin verrattuna. Puolella miljoonalla ei siellä saisi hoidettua edes yhtä osavaltiota saatikka suurkaupunkia, Poutanen sanoo.</p> <p><strong>Vaaleista ulkona on<br /> pelistä ulkona</strong></p> <p>Perussuomalaisista kesällä irronneen Sinisen tulevaisuuden jääminen pois presidentinvaaleista hämmästyttää valtio-opin kurssilaisia. Poisjäänti saattaa heijastua puolueen tulevaisuuteen negatiivisella tavalla.</p> <p>Josefina Sipinen sanoo, että tuntemattomalle uudelle puolueelle olisi ollut tärkeä tehdä itsensä tutuksi suurelle yleisölle myös presidentinvaalien kautta.</p> <p>– Jos näitä vaaleja sanottiin tylsiksi, niin ensi vuoden eduskuntavaalit ovat kyllä erittäin mielenkiintoiset. Silloin nähdään, mikä on Sinisten tulevaisuus, vakiinnuttaako se asemansa vai loikkaavatko kaikki keskustaan ja muihin puolueisiin. He eivät sitä pohjaa nyt presidentinvaaleissa rakentaneet, Sipinen hämmästelee.</p> <p>Samuel Jokela olisi halunnut nähdä, miten Sinisten ehdokas olisi kyennyt haastamaan perussuomalaisten Laura Huhtasaarta. Nyt ei syntynyt kilpailuasetelmaa myöskään Huhtasaaren ja Haaviston välille, vaikka se olisi voinut hyödyttää molempia ja viedä huomiota pois Niinistöltä.</p> <p><strong>Faktantarkistus<br /> uusi ilmiö</strong></p> <p>Tiedotusvälineiden ylläpitämät faktantarkistusryhmät olivat näiden vaalien uusi asia. Joukkorahoituksella kustannettu Faktabaari on toiminut jo aiemmin, mutta näissä valeissa myös valtamedia satsasi faktantarkistukseen.</p> <p>Mikko Poutanen arvioi, että valtamedian halu faktantarkistukseen on seurausta Trumpista ja Brexitistä.</p> <p>– Valtamedian legitimiteetti nojaa siihen, että heillä on demokraattinen institutionaalinen rooli siinä, että he pitävät päättäjiä rehellisinä. Jos sillä ei ole enää merkitystä, niin sittenhän medialle uhkaa tulla identiteettikriisi. Sen takia oletan, että faktantarkistus on niin voimakkaasti tullut esiin. Se on myös median oman identiteetin vahvistusta, että me ollaan vielä tärkeitä ja meillä on vielä rooli. Sitä on aiemmin pidetty itsestäänselvyytenä.</p> <p> </p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/25" hreflang="fi">JKK</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/politiikka-kiinnostaa-puolueet-eivat" data-a2a-title="Politiikka kiinnostaa, puolueet eivät"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share_save" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fpolitiikka-kiinnostaa-puolueet-eivat&amp;title=Politiikka%20kiinnostaa%2C%20puolueet%20eiv%C3%A4t"></a></span> Mon, 29 Jan 2018 13:58:56 +0000 hvhela@uta.fi 3058 at http://www2.uta.fi Pandojen tarhauksen perustelut pettävät http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/pandojen-tarhauksen-perustelut-pettavat <span>Pandojen tarhauksen perustelut pettävät</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>9.1.2018 - 12:50</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Panda/ Kuva: Wikimedia Commmons" data-entity-type="file" data-entity-uuid="b3ac1f22-9600-465b-987c-a4f610632ceb" src="/sites/default/files/inline-images/1024px-Bao_Bao_Tree-850.jpg" /><figcaption><strong><em>Pandat ovat sympaattisia eläimiä, mutta niiden kuljettaminen Kiinasta Suomeen ei herätä ainakaan eläinsuojeluihmisten sympatiaa. Kuva: Wikimedia Commons</em></strong></figcaption></figure><h4>Ähtärin eläintarhaan tuodaan pandoja Kiinasta suojelun nimissä, vaikka laji ei ole enää uhanalainen</h4> <p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong></p> <p>– Ei siinä ole luonnonsuojelun kannalta järkeä, sanoo ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori <strong>Nina V. Nygren</strong> pandojen tuonnista Suomeen.</p> <p>Nygren on tutkinut liito-oravien suojelua, maankäytön konflikteja ja asiakkaiden kokemuksia eläintarhoista.</p> <p>Pandapariskunnan rahtaaminen Kiinasta Suomeen Ähtärin eläintarhaan hämmästyttää Nygreniä monestakin syystä. Pandat tulevat Suomeen tammikuussa, ja yleisö pääsee katselemaan niitä helmikuussa Ähtärin pandataloon.</p> <p>– Pandojen tuontia perustellaan niiden suojelulla, mutta eivät pandat enää ole uhanalaisia. Tietysti niihin kohdistuu uhkia, mutta miksi ne pitää roudata tänne asti suojelun takia? Ei se kovin tukeva argumentti ole, Nygren sanoo.</p> <p>Tampereelta lopetettiin delfinaario eläinsuojelun nimissä. Miksi pandat sopisivat Suomeen, kun delfiinit eivät kelvanneet?</p> <p>– Delfiinit ovat kenties julmin jäävuoren huippu. Älykkäitä eläimiä metsästetään julmasti luonnosta ja sijoitetaan pieniin ja köyhiin tiloihin ihmisten katsottavaksi.</p> <p>Pandojen tuontia perustellaan suojelulla toisin kuin delfiinien tarhausta. Ähtäri vetoaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton strategiaan, mutta Suomen eläinsuojeluyhdistys on toista mieltä lausunnossaan, jonka mukaan pandat eivät sovi Suomeen. Sen mielestä pandoja tulisi mieluummin auttaa lähellä niiden luontaista elinympäristöä.</p> <p><strong>Eläintarhojen<br /> rooli muuttuu</strong></p> <p>Pandojen tuontia arvostelevat samat tahot, jotka ovat kritisoineet koko eläintarhainstituutiota. Eläinoikeusjärjestöjen mielestä eläimiä ei pitäisi lainkaan pitää vangittuina.</p> <p>Nina V. Nygrenin mielestä luonnonsuojelu pitäisi järjestää kokonaan uusiksi siten, että ei suojeltaisi vain pieniä rajattuja alueita.</p> <p>– Ekosysteemit muuttuvat, kun ilmasto muuttuu. Ei riitä, että pidetään joku alue samanlaisena kuin se oli joskus ennen. Pitää ottaa aktiivisempi ote, Nygren sanoo.</p> <p>Eläintarhoja voidaan Nygrenin mielestä tarvita eläinten siirtoihin muuttuvissa ilmasto-oloissa.</p> <p>– En ole sitä mieltä, ettei ihmisten pitäisi olla lainkaan tekemissä eläinten kanssa. Olen sitä mieltä, että ihmisille on tärkeää olla tekemisissä esimerkiksi lemmikkien kanssa.</p> <figure role="group"><img alt="Nina VB. Nygren/ Kuva: Aleksi Poutanen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="89384b11-cdae-4923-8299-a07a89de3b92" src="/sites/default/files/inline-images/38004532245_3216fbe87f_o%20Aleksi%20Poutanen%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Nina V. Nygren haluaisi järjestää luonnonsuojelun kokonaan uusiksi. Eläintarhoille voisi löytyä luonteva rooli ilmastonmuutoksen siirtymävaiheessa, kun uhanalaiset lajit tarvitsevat suojelua. Kuva: Aleksi Poutanen</em></strong></figcaption></figure><p>Nygrenin mukaan villieläinsairaalat ovat yleisesti hyväksytty osa eläintarhojen toimintaa. Eläintarhoissa elää myös luonnonvaraisia tai laittomasti lemmikeiksi tuotuja eläimiä, joita ei voida palauttaa takaisin luontoon. Toisaalta kovin pieni eläintarha ei luultavasti pysty pitämään yllä villieläinsairaalaa.</p> <p>Nygren pitää jonkin verran parempina erilaisia safarityyppisiä konsepteja, joissa ihminen menee aitauksen sisälle katsomaan eläimiä. Toisaalta monet maailman suojelualueet ovat muuttumassa eräänlaisiksi eläintarhoiksi, kun suojelualueiden tila kutistuu.</p> <p>Maailmalla on visioitu virtuaalisia eläintarhoja, joissa ihmiset pääsisivät villin luonnon keskelle datalasien tai muiden teknisten ratkaisujen avulla.</p> <p>– En usko, että se riittää ihmisille, koska elävän eläimen näkemisellä on selvästi jotakin tärkeää merkitystä ihmiselle. Sen vuoksi eläintarhat ovat selvinneet niin kauan, Nygren arvioi.</p> <p><strong>Elintarhat käänsivät<br /> konseptin ympäri</strong></p> <p>Eläintarhojen konsepti on kääntynyt päälaelleen muutaman viime vuosikymmenen aikana. 1960- ja 1970 luvuilla alkoi nousta kritiikkiä eläintarhoja kohtaan siitä, että ne tarhaavat eksoottisia eläimiä ja edesauttavat siten niiden kuolemista sukupuuttoon. Nyt eläintarhat sanovat olevansa luonnonsuojelun edistäjiä.</p> <p>– Se oli taitava liike, kun tavoite käännettiin ympäri sillä tavalla, että nyt tarhat tekevätkin luonnonsuojelua ja opettavat eläimistä ja luonnonsuojelusta.</p> <p>Oliko se huijausta?</p> <p>– Ei niinkään voi sanoa. Instituution selviytymisen kannalta katsoen se oli tarpeellinen ratkaisu, mutta kyllä se vanha historia, eksoottisten eläinten näyttely, siellä edelleen on olemassa. Kyllähän eläintarhoissa on pääasiassa muualta tulevia eläimiä ja vähemmän suomalaisia.</p> <p>Tampereen Sorsapuistossa sijainnut eläintarha kaatui 1970-luvulla vanhaan konseptiin, jossa vetonaulana oli kaukaa tuotuja leijonia liian pienissä häkeissä.</p> <p><strong>Eläinoikeudet huolettivat<br /> Korkeasaaren kävijöitä</strong></p> <p>Nina V. Nygren teki Sanna Ojalammen kanssa haastattelututkimuksen Helsingin Korkeasaaren eläintarhan asiakkaista. Tutkimus tehtiin tilannehaastattelujen avulla huhti-kesäkuussa 2016, ja tulokset julkaistaan tieteellisessä Anthrozoös-lehdessä keväällä 2018.</p> <p>Tutkimuksesta kävi ilmi, että eläinoikeusnäkökulma on voimistumassa. Asiakkailta ei suoraan kysytty eläinsuojelusta, mutta monet ottivat aiheen omaehtoisesti esille. Monet halusivat puhua spontaanisti siitä, että eläintarhassa käynti aiheutti heille ristiriitaisia tunteita. Kysely ei antanut tilastollisesti edustavia tuloksia, mutta vaikutelmaksi jäi, että nuoret aikuiset suhtautuivat kriittisimmin.</p> <figure role="group"><img alt="Korkeasaari/ Kuvat: Nina V. Nygren" data-entity-type="file" data-entity-uuid="ba92ed0f-f41c-458d-8aae-d923200edeb7" src="/sites/default/files/inline-images/elaintarha%20combo%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Korkeasaaren eläintarha on muuttamassa tiedotuslinjaansa niin, että luonnonsuojelukasvatus painottuu entistä enemmän. Kuvat: Nina V. Nygren</em></strong></figcaption></figure><p>Tutkimuksen suurimpana löydöksenä Nygren pitää sitä, että luonnonsuojeluinformaatio ei ollut kovin hyvin esillä Korkeasaaressa, vaikka eläintarha sanookin toimivansa luonnonsuojelun puolesta.</p> <p>– Voisi ajatella, että eläintarhoissa olisi opetusmielessä esillä informaatiota, joka herättäisi kävijöissä ymmärrystä luonnonsuojelua kohtaan. Ehkä silloin vielä, kun me tutkimusta tehtiin, se ei oikein vielä onnistunut.</p> <p>Nygren arvioi, että Korkeasaari on tutkimuksen seurauksena muuttamassa omaa tiedotuslinjaansa niin, että luonnonsuojelukasvatus painottuu entistä enemmän.</p> <p><strong>Tutkija tuntee surua<br /> häkkieläimiä kohtaan</strong></p> <p>Suomessa on Wikipedian mukaan 12 eläintarhaa. Suurimmat niistä ovat Korkeasaaren jälkeen Ähtärin ja Ranuan eläinpuistot. Tampereellakin on delfinaarion lopettamisen jälkeenkin tarhattuja eläimiä Näsinneulan akvaariossa, Särkänniemen kotieläinpuistossa ja Sorsapuiston lintuhäkeissä.</p> <p>Tutkija Nina V. Nygren ei ole vuosikausiin halunnut käydä eläintarhoissa eikä viedä niihin lapsiaankaan. Työnsä puolesta hän on silti joutunut näkemään tarhattuja eläimiä.</p> <p>– Eläinten käytöksestä tulee paha olo, kun näkee niiden kiertävän pientä kehää. Sen päälle tulee vielä akateemista tietoa eläintarhoista. Onhan ne kyllä jänniä ja mielenkiintoisia paikkoja. Niin kauan niitä on pyöritetty, että joku merkitys niillä selvästi on. Suurin osa perheistä käy joskus eläintarhoissa, mutta miksi? Se on jännä kysymys.</p> <p>Eiväthän ihmiset muuten näkisi eksoottisia eläimiä?</p> <p>– Mutta miksi niitä pitää nähdä? Se on mielenkiintoinen kysymys. Onhan televisio ja kirjoja. Mikä siinä on, että pitää livenä nähdä?</p> <p>Tunnetko inhoa, kun menet eläintarhaan?</p> <p>– Surua mieluummin. Se on ristiriitaista. Tekeväthän eläintarhat paljon hyvääkin työtä, Nygren myöntelee.</p> <p>Loukkaantuneiden eläinten auttamisen rinnalle nousee tieto siitä, että näytteille asetetaan eksoottisia eläimiä, joita ei ole valittu pelkästään luonnonsuojeluperustein.</p> <p>Eläintarhoissa suojeltujen eläinkantojen luontoon palauttamisen onnistumisprosentit ovat yleisesti ottaen aika heikkoja. Puutteita eläintarhoista löytyy.</p> <p>Pitäisikö eläintarhat lopettaa?</p> <p>– Siihen en osaa vastata. Se on monimutkainen kysymys, Nygren sanoo.</p> <p>Eläintarhoille voisi löytyä luonteva rooli ilmastonmuutoksen siirtymävaiheessa, kun uhanalaiset lajit tarvitsevat suojelua.</p> <p>– Kyllä eläintarhoissakin pohditaan vakavasti, miten toimia tässä maailmanlaajuisessa muutostilanteessa ja mitä lajeja tulisi ihmisen säilyttää. Eläinten tarhaus on hyvin paljon resursseja vievää toimintaa. Osaammeko valita oikeat lajit säilytettäviksi?</p> <p> </p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/25" hreflang="fi">JKK</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/pandojen-tarhauksen-perustelut-pettavat" data-a2a-title="Pandojen tarhauksen perustelut pettävät"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share_save" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fpandojen-tarhauksen-perustelut-pettavat&amp;title=Pandojen%20tarhauksen%20perustelut%20pett%C3%A4v%C3%A4t"></a></span> Tue, 09 Jan 2018 10:50:04 +0000 hvhela@uta.fi 2949 at http://www2.uta.fi Tampereella kartoitetaan äitiyspakkauksen levinneisyyttä http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereella-kartoitetaan-aitiyspakkauksen-levinneisyytta <span>Tampereella kartoitetaan äitiyspakkauksen levinneisyyttä</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>13.12.2017 - 09:03</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Annariina Koivu/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="9827443e-7c9e-47a2-a1be-00a73db613d5" src="/sites/default/files/inline-images/%C3%A4itiyspakkaus%20koivu%20JR%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Tutkijatohtori Annariina Koivu sanoo, että äitiyspakkaus on huikea sosiaalinen innovaatio, josta suomalaiset saavat olla ylpeitä. Kuvat: Jonne Renvall ja Annika Söderblom © Kela</em></strong></figcaption></figure><h4>Ainakin noin 60 erilaista äitiyspakkausprojektia toimii tällä hetkellä eri maissa</h4> <p>Tampereen yliopistossa tehdään kaikkien aikojen ensimmäistä tutkimusta siitä, kuinka laajalle äitiyspakkaus on levinnyt maailmalla.</p> <p>– Kartoitamme sitä, kuinka eri organisaatiot ja ryhmät ovat inspiroituneet Suomen äitiyspakkauksesta, jota on rummutettu viime vuosina aiempaa enemmän ulkomailla, sanoo tutkijatohtori <strong>Annariina Koivu</strong>, joka vastaa tutkimushankkeesta ”Thinking outside the box”.</p> <p>Laki äitiysavustuksesta säädettiin Suomessa 80 vuotta sitten. Julkisuudessa on arvioitu, että äitiyspakkaus on levinnyt jo 30 maahan. Koivu arvioi, että erilaisia äitiyspakkaushankkeita eri maissa on todellisuudessa tuplamäärä eli noin 60.</p> <p>Äitiyspakkauksen leviäminen on Pisa-menestyksen ohella nostanut Suomessa kansallista itsetuntoa.</p> <p>– On tärkeää, ettei ajatella vain niin, että nyt lähdetään joko tuomaan tai viemään äitiyspakkausta, mutta kyllä tästä huikeasta sosiaalisesta innovaatiosta saa olla ylpeä. Se on mahtava juttu, että eri maat pystyvät käyttämään sitä hyväkseen, Koivu sanoo.</p> <p><strong>Suomalaisen mallin<br /> paikallisia sovelluksia</strong></p> <p>Tampereen yliopiston <em>Global Health and Development</em> -yksikössä tehtävässä kartoituksessa joudutaan miettimään tarkkaan, millaiset kokonaisuudet lasketaan äitiyspakkauksiksi.</p> <p>– Jos joku tekee hyväntekeväisyyttä ja kerää lastenvaatteita jaettavaksi, niin onko se sitten loppupeleissä äitiyspakkaus, Annariina Koivu pohtii.</p> <p>Suomen äitiyspakkaus on suunniteltu suomalaisiin oloihin ja suomalaisiin tarpeisiin. Sama malli ei sellaisenaan toimi kaikkialla maailmassa.</p> <p>Uusimpia äitiyspakkauksen kokeilijoita ovat Skotlanti ja Kanada, jossa toteutus poikkeaa huomattavasti suomalaisesta versiosta.</p> <p>– Kenian pakolaisleireille ollaan suunnittelemassa ja viemässä äitiyspakkausta, jolla on taas ihan toisenlainen idea, Koivu kertoo.</p> <p>Suomessa äitiyspakkaus on tarjolla kaikille äideille, mutta muualla se voidaan suunnata erityisryhmille kuten teiniäideille tai huono-osaisille. Suomessa pakkauksen saamisen ehtona on äitiysneuvolassa käyminen. Jossakin muualla vaatimuksena voi olla vaikkapa nettipohjaiseen koulutusohjelmaan osallistuminen.</p> <p>Ajatus äitiyspakkauksesta sai innostuneen vastaanoton Namibiassa, kun Annariina Koivu oli toukokuussa puhumassa isossa konferenssissa, jossa oli mukana maan päättäjiä ministereitä myöten. Nyt vireillä on aloitteita, jotka tähtäävät namibialaisten omista tarpeista lähtevään kokeiluun.</p> <p><strong>Pahvilaatikon tilalle<br /> pussi tai ämpäri</strong></p> <p>Äitiyspakkaus-ajatukseen perustuvia projekteja on kaikilla mantereilla Antarktista lukuun ottamatta. Muodot ja sisällöt vaihtelevat.</p> <p>Suomessa äitiyspakkaukseen kuuluvat muun muassa ulkohaalarit, toppapuku ja rukkaset. Tropiikissa niitä tärkeämpi olisi malariaverkko, joka voidaan laittaa vauvan sängyn päälle. Jossakin päin maailmaa tärkeällä sijalla voisi olla informaatiomateriaali äidin masennuksesta tai tieto nettiohjelmasta, jonka kautta saa kontaktin toisiin äiteihin.</p> <p>– Kiinnostavaa on se kokonaisuus, että tämä suomalainen huikea sosiaalinen innovaatio on saanut erilaisia versioita ympäri maailman, Annariina Koivu sanoo.</p> <p>Tutkimushankkeessa mukana oleva vietnaminen <strong>Yen Phan</strong> kertoo, ettei äitiyspakkausta ainakaan vielä ole käytössä hänen maassaan. Pakkausta pitäisikin muuttaa vastaamaan Vietnamin trooppista ilmastoa, johon suomalaiset vaatevalinnat eivät sellaisenaan sovellu.</p> <figure role="group"><img alt="Yen Phan/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="32035772-40f2-486b-a70f-72034dfb316e" src="/sites/default/files/inline-images/%C3%A4itiyspakkaus%20phan%20JR%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Vietnamilainen Yen Phan kertoo, että äitiyspakkauksen sisältö pitäisi soveltaa trooppisiin oloihin, jos sitä halutaan jakaa Vietnamissa.</em></strong></figcaption></figure><p>Suomalainen idea pahvilaatikon käytöstä lapsen sänkynä ei Vietnamissa onnistuisi, sillä maassa ei ole hyväksyttävää nukuttaa lasta laatikossa.</p> <p>– Nukkuminen pahvilaatikossa on kulttuurisesti sensitiivinen asia. Joissakin maissa nähdään, että vauvan paikka on äidin vierellä ja rinnalla. Siihen vaikuttavat monet syyt, Annariina Koivu kertoo.</p> <p>Joissakin maissa koko laatikko voi olla tarpeeton. Koivu arvioi, että tavarat saattaisivat sopia paremmin muovi- tai peltiämpäriin, jota voi käyttää peseytymiseen. Pussikin voisi toimia.</p> <p>Tutkimushankkeen nimi ”Thinking outside the box” viittaa juuri siihen, että tutkijankin pitää kyetä ajattelemaan boksin ulkopuolelta eikä edes äitiysboksi ole kaikkialla samanlainen laatikko.</p> <p>Äitiyspakkauksessa ei ole kysymys vain materiaalin jakelusta. Tutkimushankkeessa mukana oleva <strong>Ella Näsi</strong> haluaa viestinnän asiantuntijana katsoa, kuinka paljon äitiyspakkauksen jakeluun liittyy äitien ohjausta. Suomessa neuvola jakaa ohjeet ja äitiyspakkaus tarjoaa materiaaliset perusasiat. Muualla asetelma voi saada toisenlaisia sävyjä.</p> <p><strong>Bisnesmiehiä vai<br /> hyväntekijöitä?</strong></p> <p>Suomessa äitiyspakkaus kuuluu hyvinvointivaltion palveluihin. Tämä malli ei toimi maissa, joista saattaa puuttua koko hyvinvointivaltio.</p> <p>Äitiyspakkauksen jakelu voi olla yliopistokeskeinen projekti ja osa tutkimustoimintaa. Pakkauksen jakajina voivat olla kansalaisjärjestöt tai kaupalliset toimijat kuten sosiaaliset firmat, jotka eivät tähtää rahalliseen voittoon. Annariina Koivu sanoo, että rajanveto on vaikeaa siitä, mikä on kaupallista ja mikä ei.</p> <p>– Kun julkiset toimijat tekevät yhteistyötä kaupallisten tahojen kanssa, niin menee aika hämäräksi, onko tämä nyt julkista, puolijulkista vai jotakin muuta.</p> <p>Voisiko äitiyspakkauksen jakelu toimia bisneksenä?</p> <p>– Se on jo bisnes ympäri maailmaa. Kun puhuin Namibiassa, niin jo ensimmäisellä tauolla minulle annettiin käyntikortti käteen, että juuri meidän bisnes haluaa olla rakentamassa suomalaista babyboksia. Vastasin, että keskustelut ovat kesken yliopisto- ja kansalaisjärjestöpartnereiden kanssa.    </p> <p>Amerikassa ja Suomessakin on firmoja, jotka myyvät omaa versiotaan äitiyspakkauksesta. Kirjo ulkomailla on laaja ja mukana on yrittäjiä, jotka mainostavat olevansa voittoa tavoittelemattomia ja ajavansa yhteistä hyvää.</p> <p>Onko kaupallisuus hyvä asia?</p> <p>– Kyllä minun sydän sykkii enemmän mallille, jossa mietitään, miksi me tätä teemme, keitä me haluamme auttaa tai tavoittaa ja millä tämä kustannetaan. Tämä on ihan muuta kuin puhtaasti kaupallista toimintaa.</p> <figure role="group"><img alt="Ella Näsi/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="7d069c2a-cfbb-433b-86c1-82101b653058" src="/sites/default/files/inline-images/%C3%A4itiyspakkaus%20n%C3%A4si%20JR%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Ella Näsi tutkii viestinnän asiantuntijana, kuinka paljon äitiyspakkauksen jakeluun liittyy äitien ohjausta eri puolilla maailmaa.</em></strong></figcaption></figure><p><strong>Vaikuttavuutta<br /> ei ole tutkittu</strong></p> <p>Suomessa on Annariina Koivun mukaan hämmästyttävän vähän tutkittua tietoa äitiyspakkauksesta.</p> <p>– Siinä on aukko, joka suorastaan ihmetyttää. Pakkauksen historiaa on tutkittu, ja Kela on tehnyt kotimaisia kartoituksia, mutta meidän tietojemme mukaan kukaan ei tällä hetkellä yritä katsoa maailmanlaajuista kokonaisuutta.</p> <p>Äitiyspakkauksen todellisia vaikutuksia ei ole tutkittu, vaikka Suomessa vallitseekin konsensus sen hyödyistä. Koivu sanoo, että pakkauksen vaikutusta on vaikea erottaa yleisestä terveydenhuollon kehittymisestä ja samoihin aikoihin levinneen neuvolatoiminnan vaikutuksista.</p> <p>– Niillä paikkakunnilla Suomessa, mihin lastenneuvoloita perustettiin, tippui imeväiskuolleisuus viidestätoista kolmeen prosenttiin kolmessa vuodessa, Koivu kertoo.</p> <p>Ensimmäinen neuvola aloitti Lastenlinnan halkokellarissa 1922. Äitiyspakkaukset levisivät ympäri maan vuodesta 1937 alkaen, jolloin laki äitiyspakkauksista tuli voimaan.</p> <p>Samaan kehityskulkuun liittyvät köyhyyden väheneminen, antibioottien leviäminen, rokotusten aloittaminen, infektioiden hoidon kehittyminen ja sotavuodet, jotka sotkevat kunkin yksittäisen tekijän vaikuttavuuden arviointia.</p> <p>– Äitiyspakkauksen terveysvaikutuksen esiin kaivaminen on tosi hankalaa, mutta yleinen konsensus on se, että se on ollut mukana vähentämässä imeväisyyskuolleisuutta Suomessa.</p> <p><strong>Namibia käytännön<br /> tutkimuskohteeksi</strong></p> <p>Tutkimushankkeen kansainvälisen kartoituksen rahoittaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, jonka ansiosta äitiyspakkaus otettiin aikanaan Suomessa käyttöön. Liitto aloitti jo 1920-luvulla kiertokoritoiminnan, joka oli äitiyspakkauksen alkumuoto.</p> <p>Äitiyspakkauksen levinneisyyskartoitus valmistuu ensi vuoden 2018 maaliskuussa, jonka jälkeen tutkimushanke voi jatkua käytännön suuntaan.</p> <p>Namibia on todennäköinen kohde jatkotutkimukselle, jossa arvioitaisiin tarkemmin äitiyspakkauksen käyttöönottoa. Tavoitteena on kartoittaa ennen ja jälkeen -vaikutusta systemaattisella ja kestävällä tavalla.</p> <p>– Maailmassa on liikaa yksittäisiä kertaprojekteja. Me olemme kiinnostuneet enemmän sellaisista hankkeista, joilla on edellytykset pystyä tuottamaan hyvinvointia kestävästi ja jatkumaan pitkään valtion tai jonkun muun pitkäaikaisen toiminnan kautta, Annariina Koivu sanoo.</p> <p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong></p> <p> </p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/45" hreflang="fi">SOC</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereella-kartoitetaan-aitiyspakkauksen-levinneisyytta" data-a2a-title="Tampereella kartoitetaan äitiyspakkauksen levinneisyyttä"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share_save" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Ftampereella-kartoitetaan-aitiyspakkauksen-levinneisyytta&amp;title=Tampereella%20kartoitetaan%20%C3%A4itiyspakkauksen%20levinneisyytt%C3%A4"></a></span> Wed, 13 Dec 2017 07:03:54 +0000 hvhela@uta.fi 2890 at http://www2.uta.fi Tampereen yliopiston idea syntyi sata vuotta sitten http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereen-yliopiston-idea-syntyi-sata-vuotta-sitten <span>Tampereen yliopiston idea syntyi sata vuotta sitten</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>10.11.2017 - 12:49</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="YKK:n historiaa 1/ TaY:n arkisto" data-entity-type="file" data-entity-uuid="9f5a9bbd-64e0-4d86-8bae-9f5e0a024638" src="/sites/default/files/inline-images/historia%20combo1%20JR%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Yliopiston juuret Helsingissä: Rehtori Yrjö Ruutu puhuu Yhteiskunnallisen Korkeakoulun peruskiven muurauksessa 1930. Toisessa kuvassa opiskelijat asioivat kansliassa. Lopuksi Yrjö Silo lähettää muuttokuorman Tampereelle syksyllä 1960. Kuvat: Tampereen yliopiston arkisto</em></strong></figcaption></figure><h3>Kansalaiskorkeakoulu perustettiin liennyttämän kumousvoimia, jotka aiheuttivat sisällissodan vuonna 1918</h3> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Mervi Kaarninen/ Kuva: Teemu Launis" data-entity-type="file" data-entity-uuid="78dbbac7-3949-45c6-9078-e419aa9cfb56" src="/sites/default/files/inline-images/16.5.2012%20kaarninen%20mervi_TL_4%20350pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Historiantutkija Mervi Kaarninen pitää hienona ideana sitä, että Kansalaiskorkeakoulu lähti liikkeelle kansalaiskasvatuksesta. Kuva: Teemu Launis</em></strong></figcaption></figure><p>Tampereen yliopiston synty liittyy niin keskeisesti Suomen valtiollisen historian alkuhetkiin, että yliopistolla olisi syytä juhlaan jo tänä vuonna Suomen satavuotispäivänä. Yliopiston varhainen edeltäjä Kansalaiskorkeakoulu perustettiin vuonna 1925 liennyttämään niitä ristiriitoja ja kumousvoimia, joista jo vuoden 1918 sisällissota oli syttynyt.</p> <p>Uuden yliopiston syntysanat lausui Helsingin yliopiston dosentti Leo Harmaja vuoden 1917 kesäkuussa. Ehdotuksen painetun version Harmaja päiväsi samana joulukuun 6. päivänä, jolloin eduskunta päätti Suomen itsenäisyydestä.</p> <p><strong>Kansalle valistusta<br /> poliittisista oikeuksista</strong></p> <p>Tampereen yliopiston historiaa tutkinut <strong>Mervi Kaarninen</strong> sanoo, että uuden oppilaitoksen perustamiseen johtaneet tapahtumat eivät olleet mikään sattuma. Idea kansalaisten kasvattamisen ja valistamisen tarpeesta oli elänyt jo pitkään. Vuoden 1905 suurlakosta ja äänioikeusuudistuksesta alkaen oli pohdittu, ovatko kansalaiset kypsiä käyttämään uusia poliittisia oikeuksiaan.</p> <p>Uuden oppilaitoksen perustaminen liittyi kehityskuvioon, jota Kaarninen kutsuu yliopistoliikkeeksi. Maassa toimi tuolloin vain yksi yliopisto, Helsingin yliopisto, jonka opetuksesta suuri osa oli ruotsinkielistä. Tarvittiin oppilaitos antamaan korkeampaa opetusta suomen kielellä.</p> <p>Suomenkielistä yliopistoa suunniteltiin muun muassa Jyväskylään, Mikkeliin ja jopa Lahteen. Sitten suomalainen yliopisto perustettiin Turkuun 1920. Perustettiin myös Åbo Akademi ja Kansalaiskorkeakoulu, joka ei kuitenkaan ollut se kaivattu suomenkielinen yliopisto. Kansalaiskorkeakoulu oli oppilaitos suomenkielisen väestön valistamiseksi yhteiskunnallisista ja valtiollisista asioista.</p> <p>Professori Viljo Rasila kirjoittaa Yhteiskunnallisen Korkeakoulun historiassa, että Kansalaiskorkeakoulun perustaminen oli tähdätty yhteiskuntaa hajottavia kumouksellisia voimia vastaan sekä ”sosialismia ja siihen nojautuvaa vallankumouksellisuutta vastaan”.</p> <p>– Näkisin tämän siten, että yliopistollamme oli hieno idea kansalaiskasvatuksesta. Korkeakoulun perustajat halusivat varmistaa, että poliittisia oikeuksia käytettiin oikein ja siihen tarvittiin valtio- ja yhteiskuntatieteitä, Kaarninen sanoo.</p> <p>Sosialismin vastustusta Kaarninen ei näe olennaisena asiana. Hän pitää tiedon ja valistuksen jakamista uuden oppilaitoksen tärkeimpänä tehtävänä. Lisäksi sisällissodan jälkeisessä Suomessa Kansalaiskorkeakoululla oli eheyttävä vaikutus, kun se tarjosi mahdollisuuden opintoihin niille, jotka eivät olleet käyneet oppikoulua ja suorittaneet ylioppilastutkintoa.</p> <p><strong>Yhteiskunnallinen<br /> vaikuttavuus ensisijaista</strong></p> <p>Yliopistojen tehtäviksi lasketaan nykyisin tutkimus, opetus ja kolmantena yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Mervi Kaarninen sanoo, että alkuaikojen Kansalaiskorkeakoulun tehtävä oli nimenomaan yhteiskunnallinen vaikuttavuus.</p> <p>Kansalaiskorkeakoulun idea sai uusia sävyjä ja uuden muodon, kun oppilaitos vuonna 1930 muuttui Yhteiskunnalliseksi Korkeakouluksi. Kansalaisten kasvattamisen ideasta syntyi Kaarnisen sanojen mukaan välittäjäorganisaatio, joka alkoi kouluttaa virkamiehiä kansalaisten palvelukseen.</p> <p>Oppilaitos koulutti kunnansihteereitä ja sosiaalityöntekijöitä toimimaan valtion ja kansalaisten välissä. Ammattiin valmistavat tutkinnot vakiintuivat ja saivat pätevyyshyväksynnät laajemmin vasta 1940-luvulla. Ammattilaisten tarve oli suuri, sillä vasta itsenäistyneessä maassa oli vain muutamia satoja tutkinnon suorittaneita virkamiehiä.</p> <p>Kaarninen siteeraa Väinö Voionmaata, jonka mukaan ”korkeakoulusta valmistuneet virkamiehet toimivat yhteiskunnassa ihmisten parissa ja heille voitiin uskoa tärkeitä elämäntehtäviä”.</p> <p>Viime vuosina etualalle noussut tieteen tekeminen tuli mukaan vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun ensimmäinen tiedekunta perustettiin 1949. Ensimmäinen väitöstilaisuus oli vasta 1955.</p> <p><strong>Juurakon Hulda<br /> pääsi opiskelemaan</strong></p> <p>Tampereen yliopiston historiassa merkittävää on periaate tarjota opetusta myös niille, jotka eivät ole suorittaneet ylioppilastutkintoa. Kansalaiskorkeakoulu tarjosi sosiaalisen nousun väylän köyhemmälle kansanosalle.</p> <p>Hella Wuolijoki oivalsi idean Juhani Tervapään nimellä kirjoittamassaan näytelmässä Juurakon Hulda, josta Valentin Vaala ohjasi elokuvan vuonna 1939. Tässä tarinassa köyhä kotiapulainen voittaa vaikeudet, pääsee opiskelemaan Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun ja etenee elämässään eteenpäin.</p> <p>Vahvan naisen ideaalitarina ei ollut täysin vailla katetta. Naisopiskelijoiden määrä kohosi nopeasti, ja Juurakon Huldallekin on löytynyt esikuvia. Yksi heistä oli Rauha Hämäläinen, jonka opintokortin Mervi Kaarninen on nähnyt ja tutkinut.</p> <p>Suomi oli pohjoismaisittain edelläkävijä naisten yliopisto-opinnoissa. Ensimmäinen nainen valmistui maisteriksi jo 1880-luvun alussa. 1930-luvun alussa naisia oli yliopisto-opiskelijoista noin kolmasosa. Aluksi naisopiskelijat edustivat ruotsinkielistä yläluokkaa, mutta ajan mittaan mukaan pääsi työläisperheiden tyttöjäkin.</p> <p>Yhteiskunnallisesta Korkeakoulusta muodostui naisten opintoväylä, koska tarjolla oli perinteisiä naisten aloja kuten sosiaaliala, jonka ammattilaisten kysyntä oli kasvussa. Tarjonnan laajeneminen humanistisiin aineisiin johti lopulta siihen, että naisten osuus Tampereen yliopiston opiskelijakunnasta on viime vuosina ollut yli 60 prosenttia.</p> <figure role="group"><img alt="YKK Tampereelle/ TaY:n arkisto" data-entity-type="file" data-entity-uuid="134a93af-1c3b-4100-971d-cd73d0d2f537" src="/sites/default/files/inline-images/historia%20combo2%20JR%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Tampereen 1960-luku: Liput liehuvat uuden Päärakennuksen edessä Kalevantiellä. Lehtori Pentti Salmelin ohjaa toimittajaopiskelijoita harjoitustoimituksessa. Opiskelijat vilkuttavat Domuksen parvekkeilta. Kuvat: Tampereen yliopiston arkisto</em></strong></figcaption></figure><p> </p> <p><strong>Opetusjaostot esikuva<br /> ammattikorkeakoululle</strong></p> <p>Yhteiskunnallinen Korkeakoulu oli nykyisiin ammattikorkeakouluihin vertautuva oppilaitos aina 1940-luvulle saakka, jolloin ensimmäinen tiedekunta perustettiin.</p> <p>Opetusjaostot lakkautettiin Tampereen yliopistosta 1990-luvulla, kun ammattikorkeakouluja alettiin perustaa. Nyt ammattikorkeakoulut tekevät paluuta yliopistojen yhteyteen. Tampereen ammattikorkeakoulusta on tulossa osa yhteistä yliopistokonsernia vuoden 2019 alussa.</p> <p>Ajatus Tampereen yliopiston ja silloisen Tampereen teknillisen korkeakoulun yhdistämisestä saattoi olla mielessä jo 1960-luvun rehtorilla Paavo Kolilla, joka ajoi yliopiston siirtämistä Hervantaan. Kahta lähekkäin toimivaa yliopistoa olisi tuskin pidetty erillisinä niin pitkään, että yhdistyminen ajankohtaistuisi vasta 2010-luvulla.</p> <p>Tampereelle nyt syntyvä yliopistokonserni ei ole uusi idea myöskään ammattikorkeakoulun näkökulmasta, sillä jo 1920-luvulla toteutui uudistus, että Tampereen teknillisestä opistosta valmistuneet pääsivät jatkamaan opintoja Helsinkiin Teknilliseen Korkeakouluun.</p> <p>– Se oli vaikea väylä ja harvat pääsivät, mutta se oli mahdollista. Toisaalta 1920-luvulla suunniteltiin tavallaan korkeakoulutasoista opetusta Tampereen teknilliseen opistoon, Mervi Kaarninen huomauttaa.</p> <p><strong>Historiaa ei kirjoiteta vain<br /> tamperelaisesta näkökulmasta</strong></p> <p>Tulevat historiantutkijat käyvät aikanaan läpi prosessia, joka johti Tampereen korkeakoulujen yhdistämiseen.</p> <p>Tampereen yliopiston rehtoria Kaija Hollia voi verrata sadan vuoden takaiseen Leo Harmajaan idean ensimmäisenä esittäjänä. Holli ehdotti yhdistymistä heti rehtorinvaalin ratkettua Aikalaisen haastattelussa vuoden 2009 alussa. Virallisen ehdotuksen hän teki lukuvuoden avajaispuheessaan syksyllä 2013.</p> <p>Mitenkähän tuleva historiankirjoittaja suhtautuu selvitysmies Stig Gustavsonin yhdistymisraporttiin, jota ei ole koskaan julkaistu missään?</p> <p>– Kun ajatellaan historiantutkijan työtä, joka tutkii vaikka nyt yliopistoa, niin siitähän saa shokin, kun menee arkistoon ja katsoo sitä dokumenttimäärää. Kyllä yliopistohistoriassa luetaan dokumentteja, mutta totta kai käytetään monenlaista aineistoa ja muistitietoa, esimerkiksi haastatteluja. Onhan se salapoliisin työtä. Pitää tutkia ilmeitä ja eleitä eikä pidä olettaa, että se totuus kenenkään suusta tulisi, Mervi Kaarninen sanoo.</p> <p>Yliopistofuusiosta kirjoittava historiantutkija lähtee Kaarnisen mukaan liikkeelle isosta kehikosta. Hän katsoo kansallista ja kansainvälistä korkeakoulumaailmaa ja miettii, mikä suurempi korkeakoulupoliittinen ajattelu liittyy Tampereen tapaukseen.</p> <p>– Ei sitä tutkimusta aleta pelkästään tamperelaisten kiistojen kautta laatimaan, vaikka paikallisilla olosuhteilla on tietenkin vaikutusta.</p> <figure role="group"><img alt="Tampereen yliopiston 2000-luku/ Kuvat: Karen ja Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="c321ecf8-1d5b-4b01-8ed4-938ac57535fe" src="/sites/default/files/inline-images/historia%20combo3%20JR%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>2000-luvun yliopisto: Arkkitehti Antti Katajamäki suunnitteli Pinnin uudisrakennuksen. Näyttelijäopiskelijat harjoittelevat yhteisessä virtuaalitilassa Coventryn yliopiston opiskelijoiden kanssa. Informaatiotutkijoiden datalaseissa näkyy jo tulevaisuus. Kuvat: Erkki Karén ja Jonne Renvall</em></strong></figcaption></figure><p> </p> <p><strong>Kansainvälisiä malleja,<br /> kansallisia tehtäviä</strong></p> <p>Kansalaiskorkeakoulun ensimmäinen rehtori Yrjö Ruutu selvitti aikanaan ympäri Eurooppaa, millaisia oppilaitosmalleja oli tarjolla. Koulun ensimmäinen opetusohjelma noudatti Kaarnisen mukaan vastaavan ruotsalaisen korkeakoulun ohjelmaa. Esikuvana oli myös London School of Economics.</p> <p>Suunnitellaanko nyt Tampereen yhteistä yliopistoa kansainvälisten mallien mukaan?</p> <p>– Onhan meillä suomalaisessa yhteiskunnassa tietty koulutustehtävä, että me valmistetaan tietty määrä maistereita, insinöörejä ja tohtoreita ja tehdään yhteiskuntaan vaikuttavaa tutkimusta, Mervi Kaarninen sanoo.</p> <p>Nykyhetkestä katsoen tuleva yliopistofuusio näyttää suurelta mullistukselta, mutta näkeekö tuleva historiankirjoittaja sen vain pienenä osana laajempaa kehityskulkua?</p> <p>– Pitää hänen joku isompi kuvio nähdä. Tärkeää on kertoa, miten tähän päädyttiin ja yhdistellä isoja asioita ja pieniä asioita ja tehdä siitä kokonaisuus.</p> <p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong></p> <p> </p> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereen-yliopiston-idea-syntyi-sata-vuotta-sitten" data-a2a-title="Tampereen yliopiston idea syntyi sata vuotta sitten"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share_save" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Ftampereen-yliopiston-idea-syntyi-sata-vuotta-sitten&amp;title=Tampereen%20yliopiston%20idea%20syntyi%20sata%20vuotta%20sitten"></a></span> Fri, 10 Nov 2017 10:49:49 +0000 hvhela@uta.fi 2733 at http://www2.uta.fi Yksioikoinen kuva yrittäjistä ärsyttää http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/yksioikoinen-kuva-yrittajista-arsyttaa <span>Yksioikoinen kuva yrittäjistä ärsyttää</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>20.10.2017 - 12:32</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Hanna-Mari Ikonen/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="a8895038-62b9-4ac8-801d-9a4798d96576" src="/sites/default/files/inline-images/ikonen%20h-m%20201017%20JR%2001%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Hanna-Mari Ikonen arvioi, että naiset ottavat yrittäjämäisyyden vaatimukset miehiä vakavammin. He ovat tunnollisia kuten kympin tytöt, jotka tekevät kuten heiltä odotetaan. Kuva: Jonne Renvall</em></strong></figcaption></figure><h4>Maaseudun naisyrittäjyyttä tutkinut Hanna-Mari Ikonen sanoo, että yrittäjyys ei ole vain startup-pöhinää</h4> <p>Kuva yrittäjyydestä uhkaa julkisuudessa latistua startup-pöhinäksi, vaikka kysymys on paljon monimuotoisemmasta asiasta.</p> <p>Maaseudun naisyrittäjyyttä tutkinut <strong>Hanna-Mari Ikonen</strong> sanoo, että yrittäjyyspuheessa ärsyttää eniten yksioikoisuus ikään kuin kaikki olisi kasvuhakuista, suurta ja rikkauksiin tähtäävä kasvuyrittäjyyttä.</p> <p>– Yrittäjät voivat olla hyvinkin pienituloisia niin, että hädin tuskin tulee toimeen. Monet yhdistävät yrittäjyyttä palkkatyöhön. Ajatus siitä, että ihminen on joko yrittäjyyden puolella tai sitä vastaan, ei ole nykyisen yrittäjäelämän koko kuva, Ikonen sanoo.</p> <p>Stereotyyppinen yrittäjyyden puolesta vai vastaan -asetelma näkyy Ikosen mukaan myös yliopistossa eri oppiaineiden välillä. Yhteiskuntatieteilijät ovat kriittisiä mutta johtamiskorkeakoulun hallinto- ja kauppatieteissä aihetta ei samaan tapaan kyseenalaisteta.</p> <p>– Moni ymmärtää, että yrittäjiä tarvitaan työllistämisenkin takia, mutta kyllähän poliittiset linjanvedot ja puolueiden perusideologiat ovat erilaisia, Ikonen sanoo.</p> <p>Meneekö asetelma yhä niin, että vasemmisto on yrittäjyyttä vastaan ja oikeisto puolesta?</p> <p>– Vasemmistokin on ruvennut tajuamaan, että tulevaisuudessa on väistämätöntä se, että itseään pitää työllistää jollain tavalla yrittäjämäisesti. Se tarkoittaa toivon mukaan poliitikoilta vastaantuloa kuten pienituloisten yrittäjien aseman helpottamista, Ikonen sanoo.</p> <p><strong>Palkkatyöhön liittyy<br /> yrittäjämäisiä piirteitä</strong></p> <p>Työelämän tutkijoiden mukaan vakituiset työsuhteet ovat edelleen yleisiä eikä työelämä ole rajusti muuttunut.</p> <p>– Näin varmasti onkin, mutta silti sanoisin, että palkkatyössäkin on nykyisin oltava yrittäjämäinen asenne, jotta voisi varmistella omaa asemaansa työmarkkinoilla. Yrittäjyysajattelu menee hyvin kattavasti läpi politiikan ja kasvatuksen ja kaiken, Hanna-Mari Ikonen sanoo.</p> <p>Huonoksi ajatteluksi ei Ikonen suostu yrittäjyysbuumia sanomaan, sillä kehitystä ei hänen mukaansa voi enää kääntää.</p> <p>– Kannattaako enää ajatella, että se olisi huonoa ajattelua, koska se on nyt täällä? Siinä yrittäjyysmaailmassa vain on elettävä mahdollisimman hyvin. Se on osa Euroopan ja ehkä koko maailman laajuista uusliberalistista hallintoregiimiä.</p> <p><strong>Tutkijakin on<br /> nyt yrittäjä</strong></p> <p>Tampereella lähinnä yliopistojen yhteydessä toiminut startup-kenttä on yhdistetty Tampere Tribe -nimiseksi kohtauspaikaksi. Mukana on joukko opiskelijoita, joille Aamulehden jutun mukaan ”yliopisto-opiskelu ei tarjoa tarpeeksi väyliä toteuttaa itseään”.</p> <p>Hanna-Mari Ikonen huomauttaa, että yliopistokin on muuttunut hyvin paljon yrittämäiseen suuntaan, vaikka yrittäjähenkiset opiskelijat näkevätkin sen pysähtyneenä. Tutkijat kuten Ikonenkin ovat nyt yrittäjiä, joiden työajasta suuri osa menee uusien tilausten hankkimiseen.</p> <p>– Tuosta lehtijutusta tuli mieleen, että ei tämä nyt kuitenkaan hirveän uutta ole. Kyllähän tuota pöhistelyä on ollut jo aika kauan ja sitä, että yrittäjyyttä, nimenomaan kasvuyrittäjyyttä pidetään hienona. Tulee aina uusi porukka, joka haluaa uudet tilat ja uusia sävyjä. He varmaan kokevat olevansa ihan huipulla ja kehityksen kärjessä, mutta onhan tuota nyt muuallakin ja onhan tuota nähty.</p> <p>Ikonen sovelsi maaseudun yrittäjänaisiin Richard Sennettin craftsman- eli käsityöläis-käsitettä. Monet ovat halunneet takaisin käsityömäisen tekemisen, joka ei olisi vain itsensä kehumista ja maineella pelaamista. Sen sijaan haluttaisiin keskittyä siihen, että tekee työnsä hyvin ja saa siitä nautintoa.</p> <p>Ikonen kertoo toivoneensa, että käsityöläisyys yleistyisi. Maaseudun naisyrittäjien seurantahaastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että ei tällaisella käsityöläisasenteella pärjää. Naiset kokivat tuskalliseksi sen, että pitäisi ryhtyä markkinoijaksi, kun työn hyvin tekeminen ei yksin riitä.</p> <p><strong>Kympin tyttö alkaa<br /> vaikka yrittäjäksi</strong></p> <p>Hanna-Mari Ikonen on analysoinut yrittäjyyttä Koneen säätiön Jakautuuko Suomi -ohjelman Jako kahteen -projektin aineistosta, johon kuuluu 40 aikuisen nuoren haastattelua. Aineistossa on mukana sekä yrittäjähenkisiä menestyjiä että syrjäytymisvaarassa olevia.</p> <p>Ikonen jakoi haastattelut kolmeen ryhmään, joista yrittäjähenkisten joukko oli pienin. Suuremman ryhmän muodostivat yrittäjyydestä kieltäytyjät. Kaikkein suurimalle ryhmälle Ikonen antoi nimen ”ketterät menestyjät ”.</p> <p>– He ovat niitä, jotka ovat valmiita ostamaan nämä ehdot, joilla menestytään nykymaailmassa.</p> <p>Menestyjä on valmis itsensä vastuuttamiseen ja hankkimaan sellaiset tiedot, joilla voi työllistyä. Hän on valmis kartuttamaan henkistä pääomaansa mukisematta ja riippumatta siitä, kokeeko hän sitä järkeväksi. Sen seurauksena monilla on jaksamis- ja mielenterveysongelmia.</p> <p>– He olivat sellaisia kympin tyttöjä eli suurin osa oli naisia, vaikka en jaotellut niitä sukupuolen mukaan. Selkeä enemmistö oli kuitenkin naisia, jotka tekevät kuten heiltä odotetaan. Nythän naisilta odotetaan menestyksekästä työelämään ja uraan panostamista.</p> <p>Kohtaavatko naiset yrittäjämäisyyden vaatimukset eri tavalla kuin miehet?</p> <p>– Meidän aineiston perusteella näyttää, että naiset ottavat sen vakavammin, mutta en lähtisi tätä yleistämään. Ehkä on niin, että miehillä on enemmän mahdollisuuksia sanoutua irti, sanoa etten lähde tuohon ja pärjään muillakin tavoilla. Naiset eivät uskalla sanoa sitä ääneen ja kyseenalaistaa. He tekevät juuri niin kuin naisilta ja kiltiltä tytöltä odotetaan.</p> <p>Onko yrittäjyys ikävä asia, johon vain kympin tytöt uhrautuvat ja josta hunsvottimiehet vapautuvat?</p> <p>– Ehkä yrittäjyys on mahdollista hunsvottimiehellekin, koska yrittäjä saa olla itsensä herra ja oman onnensa seppä. Siihen mahtuu monenlaista persoonaa.</p> <p><strong>Yrittäjyys harvoille<br /> menestyksen huumaa</strong></p> <p>Jako kahteen -aineistossa yrittäjyydestä kieltäytyjät olivat yliopisto-opiskelijoita, nimenomaan sosiaalitieteiden opiskelijoita. He tunnistivat yhteiskunnassa vallitsevan yrittäjyyden vaatimuksen, joka edellyttää jatkuvaa työntekoa, kilvoittelua ja eteenpäin menoa. He halusivat sen sijaan normaalin työn, jossa voi tehdä muutakin kuin käydä töissä.</p> <p>Kieltäytyjien joukossa oli myös niitä, joille tietoinen yrittäjämäiseksi oppiminen ei ollut ajankohtaista, koska tavallisesta arjesta selviytyminenkin oli heille tällä hetkellä vaikeaa henkilökohtaisten ongelmien vuoksi.</p> <p>Yrittäjähenkisten ryhmä ei sisältänyt pelkkää menestyksen huumaa. Heidän joukossaan oli niitä, jotka kokivat työlääksi kamppailun markkinoinnissa ja yrityksen edustamisessa. Osa koki rasittavaksi sen, että piti koko ajan esiintyä yrittäjän roolissa ja parantaa omaa ammattitaitoaan.</p> <p>Osalle yrittäjyys oli tilanne, johon työelämän muutos oli johtanut. Heille yrittäjyys ei ollut tavoite sinänsä vaan toimeentulon väline. Mukana oli pieni vähemmistö niitä, joille yrittäjyys oli tavoite riippumatta siitä, millä alalla yritys toimii.</p> <p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong></p> <p> </p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/45" hreflang="fi">SOC</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/yksioikoinen-kuva-yrittajista-arsyttaa" data-a2a-title="Yksioikoinen kuva yrittäjistä ärsyttää"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share_save" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fyksioikoinen-kuva-yrittajista-arsyttaa&amp;title=Yksioikoinen%20kuva%20yritt%C3%A4jist%C3%A4%20%C3%A4rsytt%C3%A4%C3%A4"></a></span> Fri, 20 Oct 2017 09:32:58 +0000 hvhela@uta.fi 2567 at http://www2.uta.fi Tampereen yliopisto pääsi pienten supertähtien maailmanlistalle http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereen-yliopisto-paasi-pienten-supertahtien-maailmanlistalle <span>Tampereen yliopisto pääsi pienten supertähtien maailmanlistalle</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>10.10.2017 - 13:27</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Pienet supertähdet/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="b14fca73-6719-440d-ba69-470dedcf1c2d" src="/sites/default/files/inline-images/ranking%20JR%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Kuvat: Jonne Renvall</em></strong></figcaption></figure><h4>Times Higher Education nosti Tampereen yliopiston ranking-huipulle mutta Taiwanin lista pudottaa maan pinnalle</h4> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Markku Sotarauta/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="58c106b2-4594-46ad-afa6-063e9a6a46f1" src="/sites/default/files/inline-images/sotarauta%20081015%20JR%2002.350px.jpg" /><figcaption><strong><em>Markku Sotarauta on havainnut jo pitkään lupaavia merkkejä Tampereen yliopiston tutkimuksen noususuunnasta.</em></strong></figcaption></figure><p>Tampereen yliopiston kansainvälinen ranking-sijoitus vaihtelee huippuyliopiston ja alemman keskitason välillä.</p> <p>Parhaan tuloksen antoi tänä syksynä brittiläinen Times Higher Ecucation -lehti (THE), joka sijoitti Tampereen yliopiston Suomen parhaaksi viittausten määrällä mitaten. Lehti kokosi myös ”pienten supertähtien” maailmanlistan, jossa Tampereen yliopisto on sijalla 27. Listaus perustuu julkaisemiseen ja viittauksiin.</p> <p>National Taiwan University julkaisi lokakuussa oman tutkimustuottavuuteen perustuvan ranking-listansa, jossa Tampereen yliopisto on suomalaisyliopistoista vasta kuudes ja maailmanlistan sijalla 448. THE:n maailmanlistalla sijoitus oli sentään 201–250.</p> <p>– Tämä palauttaa meidän maan pinnalle takaisin. Sitä viestiä olenkin koko ajan yrittänyt viedä. Times Higher Education oli meille positiivinen ja hieno juttu ja osoitti, että olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta se on vain yksi ranking, sanoo Tampereen yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori, anatomian professori <strong>Seppo Parkkila</strong>.</p> <p>Aluetieteen professori <strong>Markku Sotarauta</strong> arvioi, että Tampereen yliopiston tutkimuksen vahvistuminen on ollut nähtävissä rankingeissa jo pitkään. Sotarauta on seurannut kehitystä jo työssään Johtamiskorkeakoulun ensimmäisenä yksikönjohtajana 2011 – 2013.</p> <p><strong>Välineitä yliopiston<br /> sisäiselle ymmärrykselle</strong></p> <p>Pinnalta katsoen rankingit antavat sekavan kuvan, mutta tarkempi silmä löytää niistä paljon hyödyllistä.</p> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Seppo Parkkila/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="c8cc6cf8-da20-4d3f-9e6f-8c450a35d7f1" src="/sites/default/files/inline-images/parkkila%20151215%20JR%2001-350.jpg" /><figcaption><strong><em>Seppo Parkkila sanoo, että Tampereen yliopistolla on vielä paljon tekemistä kansainvälisyydessä ja näkyvyydessä.</em></strong></figcaption></figure><p>– Rankingeja on hyvin monenlaisia. Joissakin noustaan ja joissakin lasketaan, mutta minä uskon, että Tampere3:een mentäessä sijoitus tulee olemaan hyvin positiivinen, Seppo Parkkila sanoo.</p> <p>– Jokaisesta rankingista löytyy jotain hyvää ja huonoa. Sijoitus vaihtelee kriteerien mukaan. Joissakin pärjätään paremmin kuin toisissa. Kriteerejä voi kritisoida syystäkin, mutta kun isompia rankingeja katsoo, niin kyllä ne kertovat siitä, missä me olemme vahvoja ja missä heikkoja. Kyllä niitä voi käyttää sisäisen ymmärryksen välineinä, Markku Sotarauta arvioi.</p> <p><strong>Ranking vaikuttaa<br /> mielikuvaan yliopistosta</strong></p> <p>Rankingeja ei voi kokonaan sivuuttaa, sillä huonosti tehty mittauskin vaikuttaa.</p> <p>– Kritiikistä huolimatta niillä on valtava merkitys maailmalla erityisesti maissa, joissa opiskelijat maksavat korkeaa lukukausimaksua ja vanhemmat seuraavat tarkkaan ranking-listoja. Sekin on tullut vastaan, että jos yliopisto ei näy näillä isoilla ranking-listoilla, niin voiko se olla hyvä yhteistyökumppani, Sotarauta sanoo.</p> <p>Rankingit muokkaavat mielikuvia ja vaikuttavat yliopiston maineeseen.</p> <p>– Meille näissä rankingeissa on se haaste, että me olemme kaukana Pohjolassa ja kohtuullisen pieni yliopisto. Juuri se maine on ongelma, että kuinka hyvin yliopisto tunnetaan maailmalla. Siinä meillä on hirveän paljon parantamisen varaa, Parkkila sanoo.</p> <p>Tunnetuin yliopistoranking on Shanghain listana tunnettu Jiao Tong -yliopiston ranking. Markku Sotarauta kertoo tavanneensa listan käynnistäneen professorin, joka kertoi listan tavoitteeksi kiinalaisyliopistojen vertaamisen parhaisiin amerikkalaisyliopistoihin.</p> <p>– Ne hakivat kriteerit MIT:stä, Harvardista ja Stanfordista ja yrittävät ymmärtää, mitkä niiden näkyvimmät merkit ovat. Tämä historia selittää sen, miksi niin automattisesti suuret amerikkalaisyliopistot pärjäävät Shanghain listalla, Sotarauta sanoo.</p> <p>Times Higher Educationin lista syntyi Sotaraudan mukaan siitä, että eurooppalaiset yliopistot eivät pärjänneet Shanghain listalla. Haluttiin katsoa asiaa kokonaisvaltaisesti niin, etteivät luonnontieteet olisi liian hallitsevia.</p> <p><strong>Tampereen yliopisto pärjää<br /> hyvin viittausten määrissä    </strong></p> <p>Markku Sotarauta on seurannut erityisesti Times Higher Educationin ja Leidenin yliopiston ranking-listoja, jotka osoittavat Tampereen yliopiston nousun erityisesti viittausten määrissä. Helsingin yliopisto on pitkään ollut Suomessa ylivoimaisesti viitatuin yliopisto, ja muut ovat tulleet kaukana jäljessä. Tänä vuonna Tampereen yliopisto nousi jo Helsingin ohi.</p> <p>Sotarauta pitää tulosta kiistattomana, sillä tämä menestys ei perustu vain maineeseen tai mielikuviin vaan Scopus-tietokantaan ja sitaatti-indekseihin, joita ei pysty manipuloimaan.</p> <p>Seppo Parkkila on havainnut, että Tampereen yliopisto on pärjännyt erityisen huonosti QS-rankingissa (Quacquarelli Symonds World University Rankings), jossa taas Tampereen teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat menestyneet hyvin.</p> <p>Markku Sotarauta sanoo, ettei hän oikein luota QS-rankingin tuloksiin. Hän tuntee aiheen siitä, että on itsekin vastannut tämän rankingin kyselyihin, joissa professoreilta, dekaaneilta ja rehtoreilta tiedustellaan, mitä yliopistoja he tuntevat.</p> <p>– On tälläkin rankingilla joku arvo, mutta niitä kaikkia pitää lukea tarkkaan ja miettiä niiden kriteerejä, Sotarauta sanoo.</p> <p><strong>”Muutos on tapahtunut,<br /> ei tarvita mitään temppuja”</strong></p> <p>Markku Sotarauta on vakuuttunut siitä, että Tampereen yliopiston muutos kohti tutkimusyliopistoa on ollut käynnissä jo pitkään. Hän toimi yksikönjohtajana Kaija Hollin rehtorikaudella, jolloin tutkimuksen määrää ja laatua pyrittiin vakavasti kohottamaan.</p> <p>– Sanoin Kaijalle, että se muutos on jo tapahtumassa eikä tarvita mitään temppuja. Se tulee erityisesti rekrytoinnin kautta, Sotarauta sanoo.</p> <p>Dekaaneilla ja rehtoreilla on Sotaraudan mukaan ainakin kaksi tapaa johtaa tutkimusta. Toinen on se, että rekrytoidaan mahdollisimman kunnianhimoisia ja hyviä tutkijoita ja luodaan olosuhteet tutkimukselle.</p> <p>– Toinen tapa on se, että annetaan niiden tehdä työnsä, ei puututa, ei johdeta eikä kontrolloida vaan annetaan kunnianhimoisten ihmisten tehdä työnsä.</p> <p><strong>Sukupolvi vaihtui,<br /> tutkimus nousi</strong></p> <p>Markku Sotarauta on nähnyt muutoksen erityisesti Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun näkökulmasta. Isoimpana asiana hän pitää sukupolven vaihtumista. Johtamiskorkeakoulussa on paljon 1960- ja 1970-luvuilla aloittaneita oppialoja, joiden ensimmäiset ja toiset sukupolvet ovat nyt jäämässä eläkkeelle.</p> <p>– Ensimmäinen ja toinen sukupolvi kohdistivat huomionsa siihen, että se oma oppiala juurrutettiin yliopistoon ja suomalaiseen järjestelmään.</p> <p>Sotarauta kärjistää, että ensimmäinen sukupolvi halusi ensisijaisesti olla vaikuttamassa. Opetus oli vasta toisella sijalla. Tutkimusta tehtiin, jos siihen jäi aikaa. Uudella sukupolvella taas kansainvälisen tason tutkimus on ykkössijalla. Opetus tulee kakkosena ja yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään, jos siihen jää aikaa.</p> <p>– Johtajana näin, että kun ihminen jäi eläkkeelle ja toinen tuli tilalle, niin meidän julkaisutuotantomme saattoi nousta kahdella kolmella artikkelilla vuodessa.</p> <p>Sotarauta kiistää jyrkästi ajatuksen, että nyt hän olisi kritisoimassa vanhempaa sukupolvea.</p> <p>– Ei ikinä. Se aika oli erilainen ja tarpeet olivat erilaisia. Väittäisin että osa muutoksesta johtuu tästä kaikissa tiedekunnissa. Kilpailu proffan paikoista ja muistakin paikoista on kovempaa kuin aikaisemmin. Se tarkoittaa, että voidaan rekrytoida tosi hyviä ihmisiä, jotka haluavat tehdä ja julkaista kansainvälisesti.</p> <p>Tampereen yliopistossa Kaija Hollin aikana toteutettu organisaatiouudistus on Sotaraudan mukaan yksi syy siihen, että tilaa on tullut tutkimukselle eikä professoreiden aika kulu pelkästään hallintoon.</p> <p>– Osa ei käytä sitä aikaa tutkimukseen mutta iso osa käyttää. Kun kuuntelee muiden yliopistojen kollegoita ja proffia, niin kyllä meillä on enemmän aikaa tutkimukseen kuin muualla. Kun se yhdistetään kunnianhimoisiin ihmisiin, niin se kertautuu nopeasti.</p> <p><strong>Kansainvälisyys<br /> kehityskohteeksi</strong></p> <p>Seppo Parkkila iloitsee siitä, että Tampereen yliopiston tutkimus näkyy. Menestys erityisesti viittausten määrissä kertoo siitä, että täällä tehdään vaikuttavaa tutkimusta.</p> <p>– Se että meitä ei maailmalla tunneta ja se missä me olemme huonosti pärjänneet, on kansainvälisyys. Siihen on panostettu viime vuosina, ja on tärkeää, että sitä jatketaan.</p> <p>Toinen Tampereen yliopiston kehityskohde on rankingeissakin esiin noussut heikko opettaja-opiskelija-suhde. Tampereen yliopiston niukat opettajaresurssit heikentävät tulosta.</p> <p>– Meidän täytyy näkyä paremmin kansainvälisesti. Meidän täytyy liikkua ulkomailla, kutsua ulkomaisia tutkijoita tänne ja edelleen julkaista mahdollisimman korkeatasoisissa lehdissä. Se on se keskeisin tehtävä.</p> <p>Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston ranking-menestykset ovat melkein toistensa peilikuvia. Kun yliopistot yhdistyvät, niin miten nämä kaksi täydentävät toisiaan?</p> <p>– Se on mielenkiintoinen kysymys, ja olen sitä pohtinut. Toivon että se näkyy rankingeissa positiivisesti ja tilanne tasapainottuu. Me sijoitumme luultavasti kohtuullisen hyvin näissä kaikissa, kun olemme laajemmalla skaalalla liikkeellä, Parkkila arvioi.</p> <p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong></p> <p><a href="https://www.timeshighereducation.com/news/rankings-data-reveal-small-superstars-bright-future?utm_source=newsletter&amp;utm_medium=email&amp;utm_content=top_stories&amp;utm_campaign=the_rankings_newsletter">Times Higher Education: Rankings data reveal small superstars with a bright future</a></p> <p><a href="http://nturanking.lis.ntu.edu.tw/">National Taiwan University -ranking</a><br />  </p> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereen-yliopisto-paasi-pienten-supertahtien-maailmanlistalle" data-a2a-title="Tampereen yliopisto pääsi pienten supertähtien maailmanlistalle"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share_save" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Ftampereen-yliopisto-paasi-pienten-supertahtien-maailmanlistalle&amp;title=Tampereen%20yliopisto%20p%C3%A4%C3%A4si%20pienten%20supert%C3%A4htien%20maailmanlistalle"></a></span> Tue, 10 Oct 2017 10:27:30 +0000 hvhela@uta.fi 2482 at http://www2.uta.fi Norssin lukio löysi reviirinsä yliopiston kampuksella http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/norssin-lukio-loysi-reviirinsa-yliopiston-kampuksella <span>Norssin lukio löysi reviirinsä yliopiston kampuksella</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>29.9.2017 - 12:50</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Norssin väkeä/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="b821d0da-3476-4064-97de-96231b460f1f" src="/sites/default/files/inline-images/norssi%20260917%20JR%2002%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Lukio kaipaa yliopistokampuksellakin yhteistä omaa tonttia ja kotipesää. Kuvassa lehtori Antti Hiitti (vas.) ja lukiolaiset Onni Päivinen, Joonas Käyhkö ja Elisa Kemppainen. Kuvat: Jonne Renvall</em></strong></figcaption></figure><h4>Kokemukset yliopisto-opiskelijoiden ylenkatseesta lukiolaisia kohtaan ovat vähentyneet</h4> <p>Tampereen normaalikoulun lukio on löytänyt alkuvaikeuksien jälkeen paikkansa Tampereen yliopiston keskustakampuksella.</p> <p>– Ilmapiiri on parantunut. Alkuun kuuli, että me tulemme muiden reviirille, mutta nyt niitä puheita ei ole kuulunut, kertoo Norssin lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja <strong>Joonas Käyhkö</strong>.</p> <p><strong>Marianna Valtosen</strong> kasvatustieteen pro gradu -tutkielman mukaan Norssin lukiolaiset eivät kokeneet olleensa tervetulleita, kun lukio muutti Nekalasta yliopistokampukselle syksyllä 2016. Valtonen keräsi aineistonsa eläytymismenetelmän avulla viime joulukuussa eli vain neljä kuukautta muuton jälkeen.</p> <p>Oppilailla oli gradun mukaan enemmän huonoja kuin hyviä kokemuksia kampukselle muutosta. Lukiolaiset kokivat, että yliopisto-opiskelijoiden ilkeät sanat ja katseet haittaavat heidän yhteisöllisyyttään. Ikävä palaute tuli julki Jodel-palvelussa, joka on nuorten suosima sosiaalisen median anonyymi keskustelusovellus.</p> <p><strong>”En ole kokenut<br /> mitään negatiivista”</strong></p> <p>Kolmannen vuoden lukio-opiskelija <strong>Elisa Kemppainen</strong> sanoo, ettei hän itse ole kokenut mitään negatiivista. Hän sanoo kuitenkin joidenkin kavereidensa pitäneen Jodel-viestejä negatiivisina.</p> <p>– Jodelissa sanottiin, että lukiolaiset tulevat meluamaan käytäville. Varmaan suurin osa siitä oli sanottu ehkä läpällä. Joskus niitä katsoin, eivätkä ne minun mielestäni olleet pahoja. Ymmärrän kyllä, että kun yliopiston tiloihin tulee yhtäkkiä lukio, niin kyllä se varmaan palautetta aiheuttaa, Kemppainen arvioi.</p> <p>Alkuvaiheen jälkeen negatiiviset viestit näyttävät loppuneen.</p> <p>– Joidenkin mielestä vieläkin on sellaisia kokemuksia, ettei ole tervetullut. Omalla kohdalla en ole kokenut sellaista, että olisi katsottu vinoon. En ole törmännyt Jodelissakaan mihinkään negatiiviseen.</p> <p>Toisen vuoden opiskelija <strong>Onni Päivinen</strong> ei huomannut mitään kielteistä palautetta edes viime vuonna, jolloin muutto kampukselle oli vielä uusi asia.</p> <p>– Nyt lukio on jo asettunut tänne yliopistolle ja ollut täällä jo vuoden. Nyt tämä vähän niin kuin kuuluu tänne ja on osa tätä yliopistoa. Voi olla, että asenteet ovat muuttuneet, Päivinen arvioi.</p> <figure role="group"><img alt="Elisa Kemppainen/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="310b7229-79ec-4270-8b2f-38dc2c4925d5" src="/sites/default/files/inline-images/norssi%20260917%20JR%2003%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Elisa Kemppaisella alkoi abivuosi Norssin lukiossa.</em></strong></figcaption></figure><p><strong>Opettajakunta koki<br /> muuton positiivisena</strong></p> <p>Norssin lukion englannin ja ruotsin lehtori <strong>Antti Hiitti</strong> arvioi, että Nekalasta kesken lukio-opintojensa uusiin tiloihin siirtyneet ovat kokeneet muutoksen suurempana kuin ne, jota aloittivat suoraan yliopistokampuksella. Hän tuntee opiskelijoiden kokemukset opiskelijakunnan ohjaavan opettajan tehtävän vuoksi.</p> <p>– Opettajakunnan kokemus yliopistokampukselle muutosta on positiivinen. Yliopiston viralliselta taholta on tullut positiivista palautetta. Siellä pidetään hyvänä, että me ollaan täällä. Olen itsekin valmistunut täältä neljä vuotta sitten, ja minulla on ystäviä, jotka ovat töissä yliopistolla tai yhä opiskelevat, Hiitti naurahtaa.</p> <p>Hiitin kokemuksen mukaan yliopistolaisten epävirallisetkin kommentit Norssin lukiota kohtaan ovat yleensä positiivisia niin, että lukion koetaan tuovan eloa kampukselle.</p> <p><strong>Ei ihan normaali<br /> lukiorakennus</strong></p> <p>Joonas Käyhkö kertoo, että runsaan vuoden takainen muutto kampukselle oli innostava kokemus.</p> <p>– Alkuaika meni tutkiessa ja seuratessa, että millaista täällä on, mutta olihan se vähän erikoinen tilanne. Tämä on kampusalue, missä me opiskelemme, ja kaikki on vähän isompaa. Oli se sellainen muutos, että ei tämä ihan normaali lukio ole, että kaikki olisi samassa rakennuksessa.</p> <p>Nekalan tiloissa ei tarvinnut kävellä kuin parikymmentä metriä seuraavalle oppitunnille. Kampuksella pitää kävellä satoja metrejä.</p> <p>Lukion pääpaikka on Atalpassa kampuksen eteläreunalla, ruokailutilat ovat Pinnissä kampuksen keskellä ja monet käytännön tunnit pidetään kasvatustieteiden Virta-rakennuksessa kampuksen pohjoispuolella.</p> <p>Käyhkö sanoo, että yliopistolla on paljon hyvää, mutta kaikki se on jaettu kolmeen eri rakennukseen. Erillisyyttä hän pitää harmina, vaikka monet luokkatilat ovat sinänsä hyviä.</p> <figure role="group"><img alt="Joonas Käyhkö/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="d2a1ed02-78bf-4af8-9c68-1c2c4ca87ec6" src="/sites/default/files/inline-images/norssi%20260917%20JR%2004%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Joonas Käyhkö on Norssin lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja.</em></strong></figcaption></figure><p><strong>Abitunne hajoaa<br /> kampuksen vilinään</strong></p> <p>Elisa Kemppainen kertoo positiivisena asiana, että hänen koulumatkansa lyheni muuton ansiosta. Huonoksi puoleksi hän laskee sen, että oma yhteisö on kampuksella hajonnut. Vanha norssi tarjosi abeille oman alueen, ja kaikki tapasivat toisensa välitunneilla.</p> <p>– Nyt näen oikeastaan samoja naamoja koko ajan. En näe muita kuin samoissa ryhmissä olevia lukiolaisia juuri ollenkaan. Se on negatiivinen tekijä yhteishengelle. Ei ole sellaista abitunnetta, että olisi lukion viimeinen vuosi. Tuntuu että olen suorittamassa täällä joitain kursseja kuin aikuislukiossa.</p> <p>Kemppainen kaipaa kampuksellekin lukiolaisten omaa kotipesää, jossa kaikki voisivat kohdata toisensa.</p> <p>– Minun mielestäni on tosi tärkeätä, että lukiossa olisi oikeasti hyvä yhteishenki kaikkien vuosiluokkien kesken. Varsinkin abeille, kun on kuitenkin viimeinen vuosi, olisi tärkeätä, että voisi nähdä kaikkia ja tulla kaikkien kanssa toimeen. Nyt se ei aina onnistu.</p> <p><strong>Parkkipaikkoja<br /> mopoautoille</strong></p> <p>Lukiolaisten mopoautot ovat herättäneet jonkin verran hämmennystä kampuksella, jossa vallitsee alituinen pula parkkipaikoista. Onko parkkipaikkapula todellinen ongelma mopoautoilijoille?</p> <p>– Onhan se siinä mielessä, että osa niitä oikeasti tarvitsee. Porukkaa tulee Valkeakoskelta asti. Ei se ole semmoinen matka, että sata metriä mopoautolla ja sitten pistetään auto parkkiin vinoon ja viedään kaksi paikkaa, Joonas Käyhkö sanoo.</p> <p>Käyhkön mukana on oikeutettua vaatia parkkipaikkoja myös mopoautoille, sillä osalle lukiolaisista tämä kulkupeli on välttämätön.</p> <figure role="group"><img alt="Onni Päivinen/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="9e875398-011c-4d06-8e06-6217919e89a8" src="/sites/default/files/inline-images/norssi%20260917%20JR%2005%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Onni Päivinen aloitti toisen lukiovuotensa yliopistokampuksella.</em></strong></figcaption></figure><p><strong>Yliopiston kurssit<br /> jäävät hyödyntämättä</strong></p> <p>Yksi idea lukion muutolle oli se, että lukiolaiset voisivat osallistua yliopiston tarjoamille kursseille ja luennoille. Tämä mahdollisuus on jäänyt vähälle käytölle ainakin aluksi.</p> <p>Joonas Käyhkö kertoo halunneensa käydä yliopiston matematiikan kursseilla, mutta aikataulut eivät sopineet.</p> <p>Elisa Kemppainen sanoo kuulleensa mahdollisuudesta osallistua yliopiston kursseille, mutta asia on jäänyt ajan puuteen ja muiden käytännön syiden vuoksi.</p> <p>Onni Päivinen mietti osallistumista yliopistokursseille mutta havaitsi niiden sijoittuvan päällekkäin lukiotuntien kanssa.</p> <p>– Muutenkaan ei jaksa vaivautua selvittämään sitä asiaa. Ei siitä ole kauheasti tiedotettu edes. On sanottu, että olisi mahdollisuus, mutta ei ole sanottu, että missä ja kenelle.</p> <p><strong>Kolmas lukiovuosi<br /> yliopistokursseille</strong></p> <p>Yliopiston ja Norssin lukion vuorovaikutus on toiminut parhaiten kielten opiskelussa siten, että yliopistolaisia on osallistunut lukion ranskan, ruotsin ja venäjän kursseille.</p> <p>– Lukiokurssit täydentävät kielikeskuksen valikoimaa, se on selkeä juttu, Antti Hiitti sanoo.</p> <p>Lukiolaisten suurin este yliopistokursseille osallistumiselle on Hiitin mukaan aikatauluongelma.</p> <p>– Lukio on koulu ja sen toiminta on koulumaista. Aikataulut eivät välttämättä jousta.</p> <p>Lukion opettajista muodostettu ryhmä pohtii yliopistoyhteistyön kehittämistä. Tavoitteena on Hiitin mukaan se, että viimeisenä eli kolmantena vuonna lukiolaisilla olisi aito mahdollisuus käydä myös yliopistokursseja.</p> <p>– Ohjauksella pyritään siihen, että aikataulu antaisi mahdollisuuden ottaa tiettyjä kursseja, mitä yliopisto lukiolaisille tarjoaa. Täytyy muistaa, että me ollaan lukio ja me annetaan lukio-opetusta ja valmistellaan opiskelijoita jatko-opintoihin. Mahdollisuus täällä yliopistolla on hieno ja sitä täydentävä asia, Hiitti muistuttaa.</p> <figure role="group"><img alt="Antti Hiitti/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="85cbd945-94df-4974-b8d5-4ef040c41ed7" src="/sites/default/files/inline-images/norssi%20260917%20JR%2006%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Antti Hiitti sanoo, että lukiolaiset tarvitsevat yhteistä tilaa eri tavoin kuin yliopistolaiset.</em></strong></figcaption></figure><p><strong>Lukio tarvitsee<br /> omaa tilaa</strong></p> <p>Norssin lukio muutti yliopistokampukselle aluksi vain väliaikaisesti. Muuton jälkeen väliaikaisuus muuttui pysyväksi ja väliaikaisista tiloista tuli ikiaikaiset.</p> <p>Antti Hiitti sanoo, että yhteisen tilan tarve on lukiolaisilla erilainen kuin yliopistolla tai yliopistolaisilla.</p> <p>– Olemme nyt väliaikaisissa tiloissa. Opettajakunnan toive on, että meillä olisi enemmän omaa tilaa. Varmasti liikutaan edelleen täällä kampuksella, mutta toiveena on, että lukio saisi enemmän yhteistä omaa tonttia ja kotipesää.</p> <p>Virta-kiinteistön tiloja lukiolaiset pitävät hyvinä mutta liian pieninä. Suurin tarve on isommasta luonnontieteiden luokasta, jossa fysiikan, kemian ja biologian tunnit pidetään.</p> <p>– Tilatarvetta on, mutta moni asia on täällä todella hyvin. Yhteistyössä on paljon mahdollisuuksia, mitä ei vielä ole realisoitu eikä käytetty, Hiitti sanoo.</p> <p>Elisa Kemppainen esittää kysyttäessä yhden toiveen sekä lukiolaisille että yliopistolaisille:</p> <p>– Kaikille olisi hyvä, että kohdellaan toisiamme, miten haluamme itseämmekin kohdeltavan. Jos jotain on katsottu pahasti, ei tehdä sitä enää vaan lähdetään siitä, että oltaisiin kaikki mukavia toisillemme. Ei ole kivaa kuulla siitä, että joku on katsonut pahasti vaan sen takia, että on vielä lukiossa ja ettei myöskään täällä riehuta ja huudeta.</p> <p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong></p> <p><a href="https://tampub.uta.fi/handle/10024/101837">Marianna Valtonen: Lukio yliopistokampuksella – Tampereen yliopiston normaalikoulun muuton vaikutukset lukiolaisten yhteisöllisyyden tunteeseen. Kasvatustieteiden pro gradu. Tampereen yliopisto 2017.</a></p> <p> </p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/23" hreflang="fi">EDU</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/norssin-lukio-loysi-reviirinsa-yliopiston-kampuksella" data-a2a-title="Norssin lukio löysi reviirinsä yliopiston kampuksella"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share_save" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fnorssin-lukio-loysi-reviirinsa-yliopiston-kampuksella&amp;title=Norssin%20lukio%20l%C3%B6ysi%20reviirins%C3%A4%20yliopiston%20kampuksella"></a></span> Fri, 29 Sep 2017 09:50:36 +0000 hvhela@uta.fi 2395 at http://www2.uta.fi Lukuvuosi käynnistyi juhlien http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/lukuvuosi-kaynnistyi-juhlien <span>Lukuvuosi käynnistyi juhlien</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>5.9.2017 - 15:38</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Avajaiset 2017/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="fd24d45a-609d-469b-aa5b-97e92e18b478" src="/sites/default/files/inline-images/avajaiset%20050917%20JR%2009%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Lukuvuoden avajaisjuhla kokosi juhlasalin ääriään myöten täyteen. Kuvat: Jonne Renvall</em></strong></figcaption></figure><h3>Yliopiston avajaisissa runsaasti myös opiskelijoiden järjestämää ohjelmaa</h3> <p>Tampereen yliopisto aloitti lukuvuotensa koko yliopistoyhteisön yhteisellä juhlalla, johon kuului avajaispuheiden ja juhlaluentojen lisäksi runsaasti opiskelijoiden järjestämää ohjelmaa.</p> <p>Yliopistolaisten harrasteryhmät ja yhdistykset esittäytyivät Alakuppilan käytävillä. Kokonaan uusi kokeilu oli <em>Tent escape</em> -kisa, jossa ratkottiin joukkueittain pulmia sisäpihalle pystytetyn teltan sisällä.</p> <p>Päärakennuksen sisääntuloaulassa oli tarjolla tanssia, teatteria ja joukkuevoimistelua. Esiintyjinä olivat UtaDance, Tukkateatteri ja UtaGymnastics.</p> <p>Alumnit kokoontuivat perinteiseen tapaan Alakuppilasssa, josta lähtivät myös opastetut kierrokset eri puolille kampusta.</p> <p>Uusien professoreiden juhlaluentoja oli täsmätty tänä vuonna avajaisten yhteyteen. Juhlaluentonsa pitivät nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia, terveyssosiologian Piia Jallinoja, sukupuolentutkimuksen Johanna Kantola, sosiaali- ja terveyspolitiikan Juho Saari, yrityksen johtamisen Johanna Kujala ja vuorovaikutteiden teknologian Markku Turunen.</p> <p>Avajaispäivän iltajuhlaa vietettiin Klubilla ja Klubin terassilla Tullikamarinaukiolla.</p> <p><strong>”Yksi hallituskausi ei<br /> kaada vuosien tutkimustyötä”</strong></p> <p>Rehtori <strong>Liisa Laakso</strong> kysyi avajaispuheessaan, miksi julkisen yliopistokeskustelun perusteella on mahdotonta saada johdonmukaista kuvaa yliopistojen tasosta tai rahoituksesta.</p> <p>Laakso ihmetteli, miten voi argumentoida viisaasti, kun 140 merkillä todistellaan, että koulutusleikkaukset ovat tehostaneet yliopistojen toimintaa.</p> <p>– Kyllä me osaamme siirtyä digiaikaan, kehittää tutkimusta ja opetusta ilman keppiäkin. Ja teemme sitä myös ilman porkkanoita. Tampere3 syntyy ilman pääomittamistakin.</p> <p>Tieteellisiä läpimurtoja syntyy Laakson mukaan leikkauksista huolimatta.</p> <p>– Läpimurrot syntyvät useiden vuosien kansainvälisestä yhteistyöstä. Ei sellainen työ kaadu yhden valtakunnan yhden hallituskauden epäonnistuneeseen korkeakoulupolitiikkaan. Onneksi, Laakso totesi.</p> <p><a href="http://www.uta.fi/hallinto/rehtori/LiisaLaaksoAvajaispuhe05092017.pdf">Rehtori Laakson puhe kokonaisuudessaan</a></p> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Kristiina Kumpula/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="771f5a93-7904-4846-b504-d015180022fc" src="/sites/default/files/inline-images/kumpula%20kristiina%20050917.350_0.jpg" /><figcaption><strong><em>Kristiina Kumpula on Tampereen yliopiston Vuoden alumni.</em></strong></figcaption></figure><p><strong>Kristiina Kumpula<br /> vuoden alumniksi</strong></p> <p>Tampereen yliopiston Vuoden alumniksi on kutsuttu Suomen Punaisen Ristin (SPR) pääsihteeri <strong>Kristiina Kumpula</strong>.</p> <p>Kumpula valmistui Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi vuonna 1986 pääaineenaan julkisoikeus.</p> <p>Hän on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa muun muassa luennoimalla eri tilaisuuksissa ja osallistumalla alumnitoimintaan.</p> <p>Kumpula on toiminut SPR:n pääsihteerinä vuodesta 2004 ja tehnyt järjestössä pitkän uran sekä kotimaisten että kansainvälisten kysymyksien parissa.</p> <p>Tampereen yliopisto valitsi Vuoden alumnin nyt kuudennen kerran.</p> <p><strong>Väitöskirjapalkinnot<br /> epidemiologiasta ja matematiikasta</strong></p> <p>Lukuvuoden avajaisissa luovutettiin Tampereen kaupungin Tiederahaston ja Tampereen Yliopiston Tukisäätiön väitöskirjapalkinnot edellisen lukuvuoden parhaista väitöskirjoista.</p> <p>Tampereen kaupungin Tiederahaston palkinnon sai lääketieteen tohtori <strong>Olli Nevalainen</strong> epidemiologian väitöskirjasta Epilepsiaan liittyvä kuolleisuus ja sen kliiniset riskitekijät.</p> <p><a href="https://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/epilepsiaan-liittyva-kuolleisuus-ja-sen-kliiniset-riskitekijat">Nevalaisen väitöstiedote</a></p> <p>Tampereen Yliopiston Tukisäätiön väitöskirjapalkinnon sai filosofian tohtori <strong>Maryam Akhavin</strong> matematiikan väitöskirjasta G-GORENSTEIN -kompleksit.</p> <p><a href="https://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/g-gorenstein-kompleksit">Akhavin väitöstiedote</a><br />  </p> <figure role="group"><img alt="Avajaiset 2017/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="47c4db1f-2ef8-475b-ba0f-2d4155b16dd4" src="/sites/default/files/inline-images/avajaiset%20050917%20JR%2008%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Tampereen akateemisen sinfoniaorkesterin ohjelmistoon kuului tänä vuonna runsaasti Jean Sibeliusta.</em></strong></figcaption></figure><figure role="group"><img alt="Avajaiset 2017/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="b9a5fe4d-49c0-49d6-9d54-f0848eeafbcb" src="/sites/default/files/inline-images/avajaiset%20050917%20JR%2005%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Avajaispäivä oli iloinen juhla, jossa riitti ohjelmaa kaikille. Tässä odotellaan juhlakulkuetta.</em></strong></figcaption></figure><figure role="group"><img alt="Avajaiset/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="73513781-e005-40a2-8e2c-b9dcc29c0459" src="/sites/default/files/inline-images/avajaiset%20050917%20JR%2016%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Opiskelijoiden järjestämä ohjelma piristi avajaispäivää yliopiston sisääntuloaulassa.</em></strong></figcaption></figure><figure role="group"><img alt="Avajaiset/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="b00df72a-dd0f-4a67-b72e-3038e9ecad39" src="/sites/default/files/inline-images/avajaiset%20050917%20JR%2013%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Harrasteryhmät esittäytyivät Alakuppilan käytävällä.</em></strong></figcaption></figure><p> </p> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/lukuvuosi-kaynnistyi-juhlien" data-a2a-title="Lukuvuosi käynnistyi juhlien"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share_save" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Flukuvuosi-kaynnistyi-juhlien&amp;title=Lukuvuosi%20k%C3%A4ynnistyi%20juhlien"></a></span> Tue, 05 Sep 2017 12:38:20 +0000 hvhela@uta.fi 2097 at http://www2.uta.fi Professori ehdottaa HPV-rokotetta myös pojille http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/professori-ehdottaa-hpv-rokotetta-myos-pojille <span>Professori ehdottaa HPV-rokotetta myös pojille</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>30.8.2017 - 16:13</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Rokotetutkimuskeskus/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="a29db943-27a3-42dc-ac2f-88d018757cd8" src="/sites/default/files/inline-images/tay%20tutkimus%20JR%2006%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksessa on käynnissä tutkimus, jossa 9-tehoista HPV-rokotetta annetaan 16–45-vuotiaille naisille. Kuva: Jonne Renvall</em></strong></figcaption></figure><h3>Timo Vesikarin mukaan rokotusten laajentaminen estäisi taudin leviämisen ja suojaisi poikia syövältä</h3> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Timo Vesikari/ Kuva: Teemu Launis" data-entity-type="file" data-entity-uuid="30d8f997-2455-4ef9-9121-e49c93374637" src="/sites/default/files/inline-images/22.11.2011%20Vesikari%20timo_350.jpg" /><figcaption><strong><em>Professori Vesikari muistuttaa, että molempien sukupuolten rokottaminen vaikeuttaisi taudin leviämistä. Kuva: Teemu Launis</em></strong></figcaption></figure><p>Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori <strong>Timo Vesikari</strong> ehdottaa HPV-rokotteen antamista myös pojille. Vesikari ottaa asiaan kantaa blogikirjoituksessaan.</p> <p>– Kampanjan nimi on ollut tyttöjen juttu. Tämä on mielestäni väärin. Asia koskee myös poikia, Vesikari toteaa.</p> <p>Ihmisen papilloomavirusrokote, eli HPV-rokote, otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2013. Sen saavat maksutta kaikki 11–12-vuotiaat tytöt. Nykyisellään se tavoittaa noin 70 prosenttia kohderyhmästään. Rokote ehkäisee tehokkaasti erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita.</p> <p>Rokotteen suoja on parhaimmillaan, kun se annetaan ennen kuin henkilö aloittaa sukupuolielämän. THL: n mukaan rokotteesta ei ole juurikaan hyötyä yli 30-vuotiaille, sillä valtaosa HPV-infektioista on jo ehtinyt tapahtua tuohon ikään mennessä.</p> <p>Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksessa on käynnissä tutkimus, jossa 9-tehoista HPV-rokotetta annetaan 16–45-vuotiaille naisille.</p> <p>– Nuorten tyttöjen rokottaminen on ehdottomasti hyvä asia. Tartuntoja tapahtuu kuitenkin myös aikuisiällä, joten voisi olla perusteltua laajentaa rokotetta myös vanhemmille naisille, Vesikari sanoo.</p> <p>Papilloomavirus aiheuttaa syöpää myös miehille. Papilloomaviruksen on todistettu aiheuttavan esimerkiksi peniksen ja peräaukon syöpää, sekä ennen muuta suun ja nielun alueen syöpiä.</p> <p>– Esitän kantani tueksi kolme argumenttia. Ensimmäinen on leviämisen estäminen. Jos myös pojat saisivat rokotteen, tauti saataisiin pois kierrosta. Toinen perusteluni on poikien suojaaminen syöviltä, jotka aiheutuvat HPV-tartunnasta. Kolmas argumenttini on tasa-arvonäkökulma. On mielestäni väärin, että vain tytöt saavat rokotteen antaman suojan, Vesikari sanoo.</p> <p>Muiden syöpien yhteys HPV-virukseen ei ole niin selkeä kuin kohdunkaulansyövän. Vesikari kuitenkin huomauttaa, että tautitaakkaa kertyy useista syövän muodoista.</p> <p>– Yhteenlaskettuna miesten sairastamien syöpien, joilla on yhteys HPV-virukseen, tautitaakka on ainakin puolet verrattuna kohdunkaulan syöpään. THL kuitenkin linjasi aikoinaan, että tavoitteena on vain kohdunkaulan syövän ehkäisy, Vesikari kertoo.</p> <p>Rokotteen antaminen myös pojille nostaisi rokotusohjelman kuluja. Vesikarin mukaan taloudellinen panostus on perusteltavissa.</p> <p>– Toki kustannukset nousisivat. Toisaalta hintaero 2-tehoisen ja 4-tehoisen rokotteen välillä on pieni. Lisäksi sama yritys kehittää kovaa vauhtia 9-tehoista rokotetta, joka tulee käytännössä korvaamaan 4-tehoisen.</p> <p>Suomessa käytössä on 2-tehoinen HPV-rokote, jossa on nimensä mukaan kahden eri papilloomaviruskannan pintaproteiineja. HPV-virustyypit 16 ja 18 aiheuttavat arviolta 70 prosenttia kaikista kohdunkaulan syövistä. Papilloomavirustyyppejä on maailmassa useita kymmeniä.</p> <p>Rokotteen antaman suojan kestosta ei vielä ole tarkkoja tietoja. Rokotesuoja kestää kuitenkin nykytiedon valossa vähintään vuosikymmenen.</p> <p>Vesikarin mukaan 9-tehoinen rokote nostaisi kattavuuden 90 prosenttiin.</p> <p>– 4-tehoinen rokote estäisi myös kondyloomatartunnat. Kondylooma ei aiheuta syöpää, mutta se on hankalasti hoidettava tauti ja todella yleinen.<br /> Vesikari toivoo, että seksitaudista puhuminen lopetettaisiin.</p> <p>– Mielestäni HPV-rokotteen yhteydessä pitäisi lakata puhumasta seksitaudista ja sen ehkäisystä. Rokote voisi olla yksi rokote muiden joukossa sekä tytöille että pojille.</p> <p>Teksti: <strong>Jaakko Kinnunen</strong></p> <p> </p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/30" hreflang="fi">MED</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/professori-ehdottaa-hpv-rokotetta-myos-pojille" data-a2a-title="Professori ehdottaa HPV-rokotetta myös pojille"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share_save" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fprofessori-ehdottaa-hpv-rokotetta-myos-pojille&amp;title=Professori%20ehdottaa%20HPV-rokotetta%20my%C3%B6s%20pojille"></a></span> Wed, 30 Aug 2017 13:13:32 +0000 hvhela@uta.fi 2062 at http://www2.uta.fi