Tampereen yliopisto http://www2.uta.fi/rss.xml fi Tohtorinhattu komissaarille http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tohtorinhattu-komissaarille <span>Tohtorinhattu komissaarille</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>10.10.2018 - 15:45</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Tohtorinhattu Mogherinille/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="96003ef8-6f7a-4683-8515-07fce84f8c32" src="/sites/default/files/inline-images/mogherini%20101018%20JR%2003%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Johtamiskorkeakoulun dekaani Antti Lönnqvist asetti tohtorinhatun Federica Mogherinin päähän kunniatohtorin arvon osoituksena.</em></strong></figcaption></figure><h4>EU:n korkea edustaja Federica Mogherini nosti Tampereen historian sovinnon rakentamisen esimerkiksi</h4> <p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong><br /> Kuvat: <strong>Jonne Renvall</strong></p> <p>EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja <strong>Federica Mogherini</strong> kävi Tampereella hakemassa kunniatohtorin hattunsa ja puhumassa Euroopan rauhasta.</p> <p>Mogherini sai Tampereen yliopiston kunniatohtorin arvon poissaolevana elokuussa, mutta hän pääsi Tampereella vasta nyt. Hän piti juhlatilaisuudessa luennon, jonka otsikkona oli <em>A superpower for peace: Europe's choice in a challenging world</em>.</p> <p>Italialainen Federica Mogherini on toiminut vuodesta 2014 Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tehtävässä. Hänellä on keskeinen rooli kansainvälisessä konfliktinhallinnassa ja diplomatiassa. Hän toimii myös EU-komission varapuheenjohtajana.</p> <p><strong>Tampere esimerkkinä<br /> sovinnon rakentamisesta</strong></p> <p>Federica Mogherini kiitti Tampereen yliopistoa kunniatohtorin arvosta ja sanoi sen rohkaisevan häntä palaamaan joskus takaisin tutkimuksen ja opiskelun pariin. Hänellä oli jo 1990-luvulla tekeillä väitöskirja poliittisesta islamista, vaikka vielä silloin aihetta ei ymmärretty merkittäväksi politiikan tutkimuksen kannalta.</p> <p>Suomen ja Tampereen sadan vuoden takainen historia oli Mogherinille tuttua. Sisällissodan jälkeistä Tamperetta hän piti hyvänä esimerkkinä siitä, miten kaupunkia voidaan kriisin jälkeen rakentaa sovinnon hengessä.</p> <p>Mogherini kävi läpi Euroopan historiaa ja huomautti, että ihmiset tahtovat unohtaa yhteiset saavutukset, jollei yhteiseen Euroopan unioniin jakseta satsata. Asioiden pitäminen itsestään selvyyksinä on hänen mukaansa pahin virhe, mitä ihminen voi historiassa tehdä.</p> <figure role="group"><img alt="Mogherinni ja Laakso/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="1c185605-ce36-410f-bdd4-69a6f2c27fe2" src="/sites/default/files/inline-images/mogherini%20101018%20JR%2002%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Federica Mogherini marssi kulkueessa rehtori Liisa Laakson rinnalla Tampereen yliopiston juhlasaliin ottamaan vastaan kunniatohtorin tunnuksia.</em></strong></figcaption></figure><p> </p> <p><strong>Sodassa ei<br /> ole voittajia</strong></p> <p>Federica Mogherini muistutti moneen kertaan, että sodassa ei ole voittajia vaan kaikki häviävät. Sotilaalliset voitot antavat vain illuusion kunniasta.</p> <p>Toisen maailmansodan jälkeinen aika oli Mogherinin mukaan Euroopan käännekohta, jolloin valtiot ymmärsivät, että naapurimaan vahvuus ei merkitse uhkaa omalle maalle vaan se merkitsee vakautta.</p> <p>Mogherini haki vauhtia historiasta, kun hän sanoi, että sata vuotta Tampereen taistelujen jälkeen on Tampereen yliopiston rauhan ja rauhanvälityksen tutkimus noussut maailman huipulle.</p> <p>Euroopan unionissa ei Mogherinin mukaan ole suuria ja pieniä jäsenvaltioita vaan jäsenvaltioita, jotka ovat yhdessä paljon enemmän.</p> <p>Mogherini väitti, että maailma romahtaisi ilman Euroopan unionia. – Jos Euroopan unionia ei olisi vielä keksitty, se pitäisi heti keksiä, hän heitti.</p> <p>Eurooppa ei ole enää supervaltojen taistelukenttä kuten kylmän sodan vuosina vaan se on itsessään supervalta. Mogherini harmitteli kuitenkin, että valta on merkityksetön, jos sitä ei käytä. Nyt on Mogherinin mielestä aika käyttää valtaa ja ottaa vastuuta. EU:lla on hänen mukaansa rooli täytettävänään globaalilla näyttämöllä.</p> <p><strong>Ahtisaaren rauhantyö loi<br /> eurooppalaista käytäntöä</strong></p> <p>Federica Mogherini kehui Martti Ahtisaaren panosta rauhantyössä ja sanoi, että Ahtisaari on auttanut rakentamaan eurooppalaista tapaa ymmärtää rauha ja turvallisuus.</p> <p>– Ainutlaatuinen sekoitus kovaa voimaa ja pehmeää voimaa, rauhanvälitystä ja diplomatiaa, perinteistä turvallisuutta ja taloudellista vaikutusvaltaa, Mogherini kuvaili EU:n rauhanprojektin aineksia.</p> <p>Ahtisaarelta sovellettua rauhantyön mallia on EU Mogherinin mukaan käyttänyt Afganistanissa, Irakissa, Malissa ja Kolumbiassa. Afrikan epävakaimpia maita varten EU on laatinut investointiohjelman.</p> <p>– Muut maailmanvallat näkevät investoinnit Afrikkaan vain keinona laajentaa omaa vaikutusvaltaansa ja riistää paikallisia resursseja. Meille Afrikkaan investoiminen on keino vahvistaa Afrikan maita antamaan mahdollisuuksia kaikille naisista ja nuorista alkaen.</p> <p>Mogherini kiisti jyrkästi, että EU:ta ei pidettäisi uskottavana tekijänä sotilaallisen voiman puuttumisen vuoksi. Hänen mukaansa asia on täysin päinvastoin. EU:n uskottavuus on sen varassa, että se etsii sovitteluratkaisua kaikkialle missä on väkivaltaa ja sekasortoa.</p> <p>Mogherini puhui multilateralismin eli monenkeskisyyden puolesta mainitsematta Donald Trumpia, joka pyrkii korostamaan Yhdysvaltain johtoasemaa.</p> <p>Kahdenväliset sopimukset ovat Mogherinin mielestä tärkeitä mutteivät riittäviä. Yksikään supervalta ei hänen mukaansa ole riittävän voimakas kohtaamaan aikamme suuret ongelmat. Siihen tarvitaan monenkeskisyyttä ja vahvaa YK:ta. Vaihtoehto tälle ei Mogherinin mielestä ole kansallisvaltioiden valta vaan täydellinen kaaos.</p> <p><a href="https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/51983/speech-federica-mogherini-tampere-university-occasion-honoris-causa-doctorate-ceremony_en">Federica Mogherinin puhe</a></p> <p><a href="https://ec.europa.eu/avservices/video/player.cfm?ref=I161402">Linkki videoon</a></p> <p> </p> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tohtorinhattu-komissaarille" data-a2a-title="Tohtorinhattu komissaarille"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Ftohtorinhattu-komissaarille&amp;title=Tohtorinhattu%20komissaarille"></a></span> Wed, 10 Oct 2018 12:45:03 +0000 hvhela@uta.fi 40695 at http://www2.uta.fi Värillä on väliä kansainvälisissä suhteissa http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/varilla-valia-kansainvalisissa-suhteissa <span>Värillä on väliä kansainvälisissä suhteissa</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>1.10.2018 - 11:03</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Margarita Rosselló Ramónin näyttely Colourboratory Vol.2" data-entity-type="file" data-entity-uuid="9efc193c-8caf-49ab-b2d3-544a93ad9da7" src="/sites/default/files/inline-images/Ramonin%20kuvia-kombo.jpg" /><figcaption><strong><em>Mältinrannan taidekeskuksessa avautui Margarita Rosselló Ramónin näyttely Colourboratory Vol.2, jonka teokset ovat syntyneet vuorovaikutuksessa kansainvälisen politiikan tutkimusryhmän kanssa.</em></strong></figcaption></figure><h4>Tutkijaryhmän ja taiteilijan yhteistyöhön liittyvä näyttely avattiin Tampereella</h4> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Juha A. Vuori/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="d8876724-dd97-475f-9686-6fcd0aef26a8" src="/sites/default/files/inline-images/vuori%20juha%20260918%20JR%2002%20350pix.jpg" /><figcaption><strong><em>– Väri on visuaalinen kanava, jonka avulla pystyy tuplaamaan jonkun merkityksen tai luomaan ironian. Se on tehokas väline, sanoo professori Juha A. Vuori. Kuva: Jonne Renvall</em></strong></figcaption></figure><p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong></p> <p>– Väri on tehokas kommunikaatioväline, jota ei yhteiskuntatieteissä ole laajemmin otettu huomioon, sanoo kansainvälisen politiikan professori <strong>Juha A. Vuori</strong>.</p> <p>Vuori johtaa kansainvälistä tutkijaryhmää, joka tutkii värien merkitystä. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.</p> <p>Vuorovaikutuksessa tutkijaryhmän kanssa työskentelee taiteilija <strong>Margarita Rosselló Ramón</strong>, jonka näyttely avattiin syyskuun lopulla Tampereella Mältinrannan taidekeskuksessa.</p> <p>– Meidän tutkimuksemme on lähtökohta taiteelliselle prosessille. Taiteilija on ensin lukenut tutkimuksemme, hän tulkitsee sitä ja tekee siitä teoksiaan. Me sitten vastaavasti toimimme vuorovaikutuksessa näiden teosten kanssa. Sitten katsotaan, mitä siitä mahdollisesti irtoaa, että tuleeko vielä uusia näkökantoja, Vuori kuvailee.</p> <p>Vuori kertoo päätyneensä väreihin visuaalisen turvallisuuden tutkimuksen kautta.</p> <p>– Siinä tuli mieleen, että vaikka visuaalisuutta on eri tavoin tarkasteltu, niin värien rooli on täysin hukassa. Sitä ei ole lainkaan huomioitu.</p> <p>Kuuluisa ranskalaissosiologi Pierre Bourdieu on puhunut ihmisen habituksesta ja vaatetuksesta mainitsematta värejä, vaikka juuri värit vaikuttavat luokkakysymyksiin ja siihen, miten me katsomme toisia ihmisiä.</p> <p>Havahtuminen värien merkitykseen avasi portit niin, että Vuori huomaa myös monien kollegojensa innostuvan aiheesta.</p> <p><strong>Väri on tärkeä<br /> valtiolipussa</strong></p> <p>Tutkimusryhmä on tarkastellut värejä taistelukentän univormuissa ja valtioiden lipuissa, jotka ovat ilmiselviä osoituksia siitä, miten kansainvälisyys liittyy väreihin.</p> <p>– Lippu on kansainvälinen. Sen voi nostaa, sen voi talloa ja polttaa. Siihen voi kietoutua ja sen voi pystyttää Iwo Jimaan. Ihmiset kuolevat lippujen puolesta. Eikä lippuja ole olemassa ilman värejä, Juha A. Vuori sanoo.</p> <p>Tutkimusryhmä esitti yhdessä konferenssissa performanssin, jossa näytettiin, miten jotkut liput ovat tunnistettavissa niiden muodon ja kuvioiden perusteella. Pohjoismaiden lippuja on vaikea erottaa toisistaan pelkän kuvion perusteella, sillä vasta värit tekevät lipun.</p> <p>Yleistä kaiken kattavaa värien merkitysoppia ei pysty luomaan, sillä merkitykset syntyvät vasta värien käytön yhteydessä.</p> <p>– Värien käyttö ikään kuin muodostuu ikkunaksi, jonka kautta pääsee käytäntöihin, ajattelutapoihin ja sosiaalisiin järjestelyihin.</p> <p><strong>Väreillä erotetaan<br /> ystävät vihollisista</strong></p> <p>Värit jäävät usein huomiotta tai ne koetaan itsestään selvinä, vaikka niiden avulla pystyy erottamaan ystävät vihollisista, dehumanisoimaan toisia ja luomaan mielikuvia yhtenäisyydestä. Samanväriset paidat viestivät yhtenäisestä ryhmästä. Yksiväriseksi maalattu karttakuva kertoo yhtenäisyydestä, vaikka alue olisikin sisäisesti ristiriitainen.</p> <p>Amnesty International on Juha A. Vuoren arvion mukaan hyvin tietoisesti valinnut keltaisen ja mustan logonsa väreiksi.</p> <p>– Musta ja keltainen ovat luonnossakin myrkyllisyyden ja vaaran värit, jotka esiintyvät myös radioaktiivisuuden varoitusmerkissä.</p> <p>Suomen kielessä puhutaan värin tunnustamisesta silloin, kun tarkoitetaan poliittisen mielipiteen julistamista.</p> <p>Ukrainan lähihistoriasta tunnetaan oranssi vallankumous. Venäjä otti haltuunsa Krimin niemimaan, jonka kansanäänestystä mainostettiin valokuvilla, joista toisessa oli Venäjän värit ja toisessa natsi-Saksan tunnukset.</p> <p>– Väri on visuaalinen kanava, jonka avulla pystyy tuplaamaan jonkun merkityksen tai luomaan ironian. Se on tehokas väline, Vuori sanoo.</p> <p><br /><em>Margarita Rosselló Ramón: Colourboratory Vol.2. Taidekeskus Mältinranta, Kuninkaankatu 2. Näyttely on avoinna 16.10.2018 saakka ma–to klo 12–18, pe–su 12–16.</em></p> <p><strong>Lue myös: <a href="http://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/trump-nopeuttaa-kiinan-avautumista">Trump nopeuttaa Kiinan avautumista</a></strong></p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/25" hreflang="fi">JKK</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/varilla-valia-kansainvalisissa-suhteissa" data-a2a-title="Värillä on väliä kansainvälisissä suhteissa"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fvarilla-valia-kansainvalisissa-suhteissa&amp;title=V%C3%A4rill%C3%A4%20on%20v%C3%A4li%C3%A4%20kansainv%C3%A4lisiss%C3%A4%20suhteissa"></a></span> Mon, 01 Oct 2018 08:03:32 +0000 hvhela@uta.fi 40653 at http://www2.uta.fi Yksityisautoilu jakaa jyrkästi mielipiteet Tampereella http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/yksityisautoilu-jakaa-jyrkasti-mielipiteet-tampereella <span>Yksityisautoilu jakaa jyrkästi mielipiteet Tampereella</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>20.9.2018 - 08:52</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Tampereen liikenne/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="c0ec3a21-3a05-4bb7-85af-77252e52079d" src="/sites/default/files/inline-images/nysse%20200815%20JR%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Tamperelaiset ottavat voimakkaasti kantaa joko yksityisautoilun puolesta tai sitä vastaan. Kiihkeää keskustelua on käyty etenkin Hämeenkadun liikenteestä. Kuva Hämeensillalta ennen raitiotien rakennustyön alkamista.</em></strong></figcaption></figure><h4>Tutkija pitää erikoisena sitä, että autoilua joko ehdottomasti kannatetaan tai vastustetaan jopa samoilla perusteilla</h4> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Jarkko Salminen/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="db9ce76b-aece-4f70-afb1-9632c32515c3" src="/sites/default/files/inline-images/jarkko%20salminen%20350pix%20JR.jpg" /><figcaption><strong><em>Tutkija Jarkko Salminen arvostelee sosiaalitieteilijöitä, jotka tukevat vain autoilun vastustajia eivätkä ota vakavasti autoilevien näkemyksiä. Hän toivoo monipuolista keskustelua liikenteestä.</em></strong></figcaption></figure><p>Teksti: <strong>Heikki Laurinolli</strong><br /> Kuvat: <strong>Jonne Renvall</strong></p> <p>Näkemykset Tampereen Hämeenkadun yksityisautoilusta jakautuvat jyrkästi kahtia. Asiaa koskenutta nettikeskustelua tutkinut <strong>Jarkko Salminen</strong> pitää tilannetta aika erikoisena.</p> <p>– Kompromissit autoilun puolustamisen ja vastustamisen välillä ovat hyvin harvinaisia: autoilua lähes aina joko ehdottomasti kannatetaan tai vastustetaan, Salminen sanoo.</p> <p>Tutkija pitää autoilunäkemysten kaksijakoisuutta outona siksi, että monet ihmiset liikkuvat mitä todennäköisimmin tilanteesta riippuen omalla autolla tai julkisilla kulkuvälineillä. Tästä huolimatta ihmiset valitsevat puolensa tiukasti eivätkä yritä lainkaan ymmärtää vastakkaisia näkemyksiä. Molemmat osapuolet käyttävät usein jopa samanlaisia perusteluja.</p> <p>Jarkko Salminen on tutkinut Hämeenkadun yksityisautokeskustelua sosiologian pro gradu -tutkielmassaan ja julkaissut tänä vuonna aiheesta artikkelin European Journal of Cultural and Political Sociology -tiedelehdessä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Aamulehden nettikeskustelufoorumilta.</p> <p>Tutkimuksessa arvioidaan, mihin moraalisiin arvoihin autoilukiistassa vedotaan ja mitä periaatteita käytetään omien väitteiden tukena. Teoriapohjana on Boltanskin ja Thévenot’n julkisen oikeuttamisen teoria.</p> <p><strong>Teollisuuden maailmaan<br /> vedotaan kaikkein eniten</strong></p> <p>Sekä autoilun puolustajat että vastustajat vetoavat kaikkein yleisimmin teollisuuden maailmaan, jonka mukaan tärkeintä maailmassa on päästä päämäärään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.</p> <p>Teollisuuden maailmassa tärkeintä on kaupungin toimiminen täydellä teholla. Mielipiteitä perusteellaan tieteellisellä faktatiedolla vaikka siitä, miten eri liikkumistavat jakautuvat prosentuaalisesti.</p> <p>Teollisuuden maailmassa arvostetaan järkeä, lukemia ja mittaustuloksia, puhutaan paikkojen etäisyyksistä, teiden leveyksistä ja parkkipaikkojen määristä. Lisäksi esitetään, että vastapuoli on sortunut tunteiluun.</p> <p>Jarkko Salmisen mukaan teollisuuden maailman todellisuus ei ole yksinkertainen ja kiistaton, vaikka se arvostaakin objektiivisia faktoja, selkeää logiikkaa ja luonnontieteiden mitattavuutta. Tosiasiat voidaan aina yrittää kiistää vetoamalla saman maailman periaatteisiin ilman, että koko tätä maailmaa tarvitsisi kieltää.</p> <p><strong>Autoilun vastapuolet jakavat<br /> samat moraaliperusteet</strong></p> <p>Autoilumielipiteet eivät jakaudu siten, että autoilun vastustajat argumentoisivat vetoamalla ekologiaan ja kansalaisuuteen ja puolustajat teollisuuteen ja markkinoihin.</p> <p>Jarkko Salmisen tutkimuksen mukaan molemmat osapuolet hyödyntävät samoja maailmoja. Erityisenä hän pitää sitä, etteivät autoilun vastustajat kiistä teollisuuden maailman merkitystä, vaikka autoilun voi katsoa kuuluvan juuri siihen yhteyteen.</p> <p>Autoilun vastustajat eivät esitä, että kaupungin keskusta kuuluisi kansalaisille ja kansalaisuuden maailmalle. Sen sijaan he esittävät, ettei auto todellisuudessa ole tehokas ja toimiva kaupungin liikennejärjestelmässä.</p> <p>Salmisen mukaan autoilun vastapuolet jakavat keskenään paljon samaa. Molemmat käyttävät samantyyppisiä moraalisia perusteluja tukemaan täysin vastakkaisia kantoja.</p> <p>Salminen ei ole täysin varma siitä, liittyykö tehokkuuspuhe suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin vai liittyykö se nimenomaan autoiluun.</p> <p>Suomessa hahmotetaan tilaa Salmisen mukaan teollisuuden maailman mukaisesti siten, että tilan tärkein moraalinen ulottuvuus on teollinen: ympäristöä voi ja pitää mitata ja tehostaa.</p> <p>Suomessa arvostetaan pikkutarkkojen teknisten yksityiskohtien hallitsemista. Tehokkuuden, työn ja ammattitaidon kieltä arvostetaan. Tällainen teollinen maaperä on kaikille yhteinen, mutta se ei tarkoita yksimielisyyttä. Kovimmat kamppailut käydäänkin juuri teollisuuden maailman sisällä.</p> <p><strong>Molemmat väittävät<br /> edustavansa enemmistöä</strong></p> <p>Autoilun vastustajien mukaan auto ei ole kaupungissa liikkumisväline vaan statussymboli. He sanovat, että autot tulisi tasaveroisuuden nimissä kieltää kaupungista, koska kaikilla ei ole niihin varaa.</p> <p>Autoilun puolustajat esittävät, että auto tasoittaa ihmisten välisiä eriarvoisuuksia, koska se antaa kaikille mahdollisuuden päästä kaupunkiin.</p> <p>Kiistan molemmat osapuolet vetoavat vähemmistöjen oikeuksiin, puolustavat heikompia ja esittävät näkemyksiä siitä, miten auto joko vahvistaa tai vähentää ihmisten välisiä eroja. Molemmat väittävät edustavansa enemmistöä.</p> <p><strong>Juoppouden torjunnalla<br /> voi perustella mitä vain</strong></p> <p>Kansalaisuuden maailma jää nettikeskustelussa teollisuuden maailman jalkoihin. Suomessa jopa demokratian toimivuutta on arvioitu teollisuuden eikä kansalaisuuden kriteerein.</p> <p>Jarkko Salmisen mukaan Tampereen autoilukeskustelussa vallitsee demokraattinen yksimielisyys siitä, että tasa-arvon sijasta tärkeintä on kaupungin tehokkuus, toimivuus, rationaalisuus ja suorituskyky.</p> <p>Kodin maailma vaikuttaa autoilukeskusteluun kannanottoina alkoholikulttuuriin. Autoilun vastustajat esittävät, että autojen kieltäminen toisi keskustaan eurooppalaista katu- ja kahvilakulttuuria sivistyneine juomatapoineen.</p> <p>Autoilun puolustajat katsovat, että autojen jättämän tyhjiön täyttäisivät humalaiset eikä suomalaista juomakulttuuria voi korjata pelkällä autoilun kieltämisellä.</p> <p>Salminen arvioi, että Suomessa voi juoppouteen vetoamalla perustella mitä tahansa mielipidettä. Mielipiteensä voi aina oikeuttaa sillä, että pitäisi olla enemmän kuin eurooppalaiset ja vähemmän kuin suomalaiset.</p> <p>Keskustelu liikenneonnettomuuksista heijastaa uskoa teollisuuden maailmaan. Nopeusrajoituksia ei haluta tiukentaa onnettomuuksien vähentämiseksi. Sen sijaan onnettomuuksien syinä pidetään yksilön kontrollin puutetta, joka näkyy rattijuopumuksina. Teknisesti huonosti suunniteltu tie taas ei herätä lainkaan moraalista paheksuntaa.</p> <p>Salminen kirjoittaa, että liikenneturvallisuudessa ei haluta kyseenalaistaa teollisuuden maailmaa eikä suomalaista insinööritaitoa.</p> <p><strong>Autoilun puolustajat<br /> eivät välitä maineesta</strong></p> <p>Inspiraation maailmaa käytetään perusteluna autoilun puolesta ja vastaan. Vastustajien mielestä kaikki autot ovat identtisiä. Kannattajat näkevät erilaisuuden kirjoa ainakin autojen kokoontumisajoissa.</p> <p>Autoilunäkemyksiä perustellaan usein myös mielikuvilla vanhoista kaupungeista ja eurooppalaisesta kaupunkikulttuurista. Niiden vastakohtana toistuu näkemys harmaasta, ankeasta ja latteasta itäblokkimaisesta rakentamisesta.</p> <p>Markkinoiden maailma tarjoaa autoilukeskustelun molemmille osapuolille toiseksi yleisimmän perustelun heti teollisuuden maailman jälkeen. Autoilun vastustajien mielestä autojen poistaminen vilkastuttaisi ja helpottaisi ostoksilla käymistä. Autoilun puolustajat taas esittävät, että autot ja autoilijat pitävät markkinat liikkeessä.</p> <p>Maineen maailman kannalta on tärkeää se, mitä muut ajattelevat Tampereesta. Autoilun vastustajien mielestä keskustan autottomuus toisi kaupunkiin turisteja. Autoilun puolustajat vähättelevät ulkopuolisten tunnustusta. He eivät yllättäen juuri lainkaan argumentoi maineen maailmasta vaan kieltävät sen merkityksen.</p> <p>Ekologian maailma nousee esiin, kun autoilun vastustajat korostavat autoilun melu- ja saastehaittoja. Puolustajat taas väittävät, että bussit ovat pahin ekologisten ongelmien aiheuttaja kaupunkikeskustassa. Kaupungin ulkopuolinen luonto tai abstraktimmat ja laajemmat ilmiöt kuten ilmastonmuutos tulevat autoilukeskustelussa vain harvoin esille.</p> <p><strong>Sosiaalitieteilijät väheksyvät<br /> autoilun puolustajia</strong></p> <p>Sosiaalitieteilijät ovat suhtautuneet autoiluun kriittisesti. Jarkko Salminen ehdottaa tarkastelutapojen monipuolistamista.</p> <p>Salminen kritisoi, että sosiaalitieteilijät ovat tyytyneet tukemaan autoilun vastustajia eivätkä ole ottaneet vakavasti autoilevien ja autoilua puolustavien näkemyksiä. Tutkijat eivät ole ottaneet huomioon sitä, että auto on monille tärkeä ja jopa välttämätön kulkuväline. Autoilun kritiikistä on tullut sosiaalitieteilijöille megatrendi, joka yhdistyy kulutuskriittisyyteen ja huoleen ympäristöstä.</p> <p>Salminen toivoo laajaa ja monipuolista liikenteeseen ja kaupunkitilaan liittyvää keskustelua, jossa muidenkin kuin teknisesti tai luonnontieteellisesti koulutettujen tai autokaupan edustajien näkemykset huomioidaan.</p> <p>Autoilukeskustelun vahvojen vastapuolten varjoon ovat jääneet tavalliset kaupungin käyttäjät, niin autoilijat kuin muidenkin kulkuvälineiden käyttäjät.</p> <p><br /><a href="https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/23254823.2018.1441044">Jarkko Salminen: The spatial logics of justification – the case of a dispute over a car-free street in Tampere, Finland. Journal European Journal of Cultural and Political Sociology Volume 5, 2018.</a></p> <p><a href="http://tampub.uta.fi/handle/10024/95828">Jarkko Salminen: Julkisen oikeuttamisen maailmat kaupunkitilassa: tapaus yksityisautoton Hämeenkatu. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2014.</a></p> <p><a href="https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/60679">Jarkko Salminen: Poliittiset ja moraaliset ulottuvuudet kaupunkitilassa. Oikeuttaminen yksityisautotonta Tampereen Hämeenkatua koskevassa kiistassa</a></p> <p> </p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/45" hreflang="fi">SOC</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/yksityisautoilu-jakaa-jyrkasti-mielipiteet-tampereella" data-a2a-title="Yksityisautoilu jakaa jyrkästi mielipiteet Tampereella"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fyksityisautoilu-jakaa-jyrkasti-mielipiteet-tampereella&amp;title=Yksityisautoilu%20jakaa%20jyrk%C3%A4sti%20mielipiteet%20Tampereella"></a></span> Thu, 20 Sep 2018 05:52:35 +0000 hvhela@uta.fi 40598 at http://www2.uta.fi Monitilatoimistot eivät aja akateemisen työn etua http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/monitilatoimistot-eivat-aja-akateemisen-tyon-etua <span>Monitilatoimistot eivät aja akateemisen työn etua</span> <span><span lang="" about="/user/168" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">mp425281@uta.fi</span></span> <span>10.9.2018 - 11:11</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Virve Peteri / kuva: Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="3d11e0a3-97b2-4eb5-bb9c-159649e0f446" src="/sites/default/files/inline-images/virve%20peteri%20300818%20JT_4.850px_0.jpg" /><figcaption><em><strong>Akatemiatutkija Virve Peterin mukaan monitilatoimisto on yritys konseptoida työpaikan epävirallinen pöhinä.<br /> – Kun spontaanista kohtaamisesta yritetään tehdä konsepti, se menettää spontaaniutensa, Peteri sanoo.</strong></em></figcaption></figure><h5>Uusia toimistoympäristöjä tutkinut Virve Peteri pitää käsittämättömänä ajatusta, että innovaatiot syntyisivät pelkästään vuorovaikutuksessa</h5> <p>Teksti: <strong>Milla Pyyny</strong><br /> Kuva: <strong>Jenni Toivonen</strong></p> <p>Monitilatoimisto sisältää kapean käsityksen siitä, mikä on innovaatio ja miten ne syntyvät.</p> <p>– Ajatus siitä, että innovaatiot syntyisivät ainoastaan vuorovaikutuksessa, on käsittämätön. Jos meille ei anneta aikaa ajatella rauhassa, ei meillä ole mitään annettavaa toisillemme, kertoo akatemiatutkija <strong>Virve Peteri </strong>Tampereen yliopistosta.</p> <p>Monitilatoimistot syrjäyttävät perinteisiä koppikonttoreita. Peterin mukaan ongelma on se, kuinka uuden toimistotilan konseptia on laajennettu kaikenlaisiin työyhteisöihin ja organisaatioihin. Työn sisältöä ja luonnetta ei olla mietitty, vaikka tutkimusten mukaan sisältö tulisi ottaa tilasuunnittelun lähtökohdaksi.</p> <p>Akatemiatutkija ja yhteiskuntatutkimuksen yliopistonlehtori Virve Peteri tutkii uudenlaisia toimistoympäristöjä. Monitilatoimisto on työympäristö, jossa on erilaisia ratkaisuja ja työtiloja, kuten esimerkiksi avotila, kokoustila, keskittymistä vaativia vetäytymistiloja sekä puhelinkoppeja. Suurimman osan ajasta työntekijät työskentelevät avoimessa tilassa muiden työntekijöiden kanssa.</p> <p>Uutta tilakonseptia hyödynnetään kaikenlaisissa organisaatioissa, ja akateeminen maailma on ottanut osansa muutokseen. Helsingin yliopiston tuore strategia sisältää uudenlaisen tilankäytön muotoja, kuten avoimia monitilatoimistoja, jaettuja työpisteitä ja opetustilojen yhteiskäyttöä. Myös Tampereen yliopistolla on kokeiluja uusista, avoimemmista tilaratkaisuista.</p> <p>Peteri on tietoinen visioista, joiden mukaan esimerkiksi tutkijoiden työn tulisi näkyä enemmän yliopistossa. Tätä haluttaisiin ratkaista luopumalla perinteisistä konttorikopeista. Se puolestaan johtaisi siihen, ettei työntekijöillä olisi omaa työpistettä.</p> <p>– Omasta työpisteestä luopuminen asiantuntijaorganisaatiossa vaikeuttaisi työtä merkittävästi. Se myös lähettäisi viestin, että historiallisesti muodostuneella asiantuntijuudella ei ole merkitystä, vaan asiat pitäisi keksiä hetkessä, Peteri sanoo.</p> <p><strong>Säästöt piilotetaan<br /> perustelujen taakse</strong></p> <p>Peteri julkaisi viime vuonna tutkijakollegoidensa Merja Kinnusen ja Kirsti Lempiäisen kanssa artikkelin koppikonttorien muutoksesta monitilatoimistoiksi. Tutkijat selvittivät, miten työtilat muovaavat työtä ja työntekijää. Artikkeli palkittiin Sosiologia-lehden vuosien 2016 ja 2017 parhaana artikkelina.</p> <p>Artikkelin mukaan lähes kaikki organisaatiot myöntävät muutoksen johtuvan kustannussyistä. Kun ihmisiä laitetaan yhdessä pienempään tilaan, syntyy luonnollisesti säästöjä.</p> <p>Millä muutosta sitten perustellaan?</p> <p>Peterin mukaan monitilatoimistojen sanotaan luovan kohtaamisia, jotka puolestaan synnyttävät innovaatioita. Muutoksen taustalla ovat myös terveydelliset syyt. Kun työntekijät liikkuvat ja seisovat, he ovat terveempiä.</p> <p>Lisäksi muutosta perustellaan yksinäisyyden vähenemisellä. Peteri ja hänen tutkijakollegansa osoittavat kuitenkin artikkelissaan, kuinka avoin tila tekee ihmisistä itse asiassa vähemmän sosiaalisia. Monitilatoimisto vähentää kasvokkaisia kohtaamisia, kun ihmiset varovat häiritsemästä toisiaan.</p> <p>– Avotilassa työkavereille on vaikeampi viestittää sitä, että haluanko, että minua häiritään. Joissain työyhteisöissä ihmiset ovat jopa lakanneet tervehtimästä toisiaan.</p> <p>Tutkijakolmikko huomauttaa, kuinka työpaikoilla sosiaalinen kanssakäyminen on tapahtunut kautta aikojen epämuodollisissa tiloissa, kuten käytävillä ja kahvihuoneissa. Epäviralliset kohtaamiset ovat olleet tärkeitä työn sujuvoittamisen kannalta.</p> <p>– Monitilatoimisto on yritys konseptoida tämä epävirallinen pöhinä, mitä ihmiset ovat tehneet luontevasti aina ennenkin. Mutta kun spontaanista kohtaamisesta yritetään tehdä konsepti, se menettää spontaaniutensa.</p> <p><strong>Läpinäkyvä toimistotila<br /> tuottaa ongelmia</strong></p> <p>Muutos koppikonttoreista monitilatoimistoiksi ei ole ollut ongelmatonta. Peterin mukaan akateemisen työn luonne ei istu monitilatoimistoon, sillä innovaatiot vaativat paperikasoja ja keskittymisrauhaa.</p> <p>Hierarkian näkymättömyys työyhteisössä voi Peterin mukaan tuottaa myös ongelmia. Artikkelissaan Peteri, Kinnunen ja Lempiäinen esittävät toimistotiloihin historiallisen katsauksen, jonka mukaan 1980- ja 1990-luvuilla työpaikan hierarkia oli selvästi näkyvillä.</p> <p>– Mitä ylemmäs organisaatioissa mentiin, ja tarkoitan myös konkreettisia kerroksia, sitä vähemmän siellä oli naisia. Tämä oletus oli myös materiaalisuuteen juurtunut. Miehillä oli esimerkiksi isommat huoneet ja hienot tuolit, Peteri kertoo.</p> <p>Monitilatoimistoon sisältyy ajatus tasavertaisuudesta, jolloin hierarkia on näkymättömämpää. Hierarkia on kuitenkin läsnä, vaikka se on vaietumpaa. Peterin mukaan näkymättömyys voi johtaa siihen, että työntekijät ovat varautuneempia ja kritiikin esittäminen on vaikeaa.</p> <p>Artikkelin mukaan avoimet toimistotilat vaativat työntekijältä myös uudenlaista ruumiin ja itsen hallintaa ja esitystä, sillä avotilat altistavat työntekijän visuaalisesti näkyville. Peterin mukaan läpinäkyvyyden ongelma esiintyy erityisesti naistyöntekijöiden haastatteluissa.</p> <p>– Naiset ovat helpommin katseen kohteita, ja myös tiedostavat sen. Vastareaktiona naiset pyrkivät viestittämään, etteivät halua olla sitä.</p> <p>Peterin mukaan itsensä esittämiseen liittyy myös konkretiaa. Monitilatoimistot panostavat sisustukseen, ja yksi toistuva elementti toimistoissa on erilaiset istuimet, kuten säkkituolit. Naiset toivat haastatteluissa esiin, kuinka esimerkiksi hameeseen pukeutuminen on heille täysi mahdottomuus. Chillailualueeksi kutsutut alueet olivat usein suosittuja nuorten miesten keskuudessa.</p> <p>– Osa vanhemmista työntekijöistä jopa koki, että tila hylkii heitä. Säkkituolista ei myöskään nousta tyylikkäästi hameessa ilman, että se olisi paljastavaa, Peteri kertoo.</p> <p><strong>Yhteisöllisille<br /> tiloille on tarvetta</strong></p> <p>Parhaimmillaan monitoimitilat voivat lisätä työviihtyvyyttä. Peterin mukaan toimistokonseptin taustalla on ajatus siitä, kuinka työelämässä on tuotettava työntekijöille hyvää fiilistä. Tunnetta luo kaunis ja viihtyisä ympäristö, mutta viihtyvyys ei tutkimuksen mukaan merkitse kaikille samaa. Nykyaikaisen tilasuunnittelun olisi huomioitava aiempaa paremmin kulttuurien moninaisuus sekä iän ja sukupuolen merkitys.</p> <p>Yliopiston kehityssuunta on viime vuosina ollut kohtaamisille altistaminen. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden mukaan epämuodollista oppimista edistetään rakentamalla vuorovaikutuksille altista kampusta.</p> <p>Peteri tunnistaa tarpeen yhteisöllisistä tiloista yliopistolla, mutta painottaa samalla, että ajanvietto- ja työskentelytila ovat kaksi eri asiaa.</p> <p>– Opiskelijoiden ja tutkijoiden työn tarpeet ovat hyvin samanlaisia. Opiskelijakaan ei kirjoita kandia tai gradua hälinässä.</p> <p><em>Merja Kinnunen, Kirsti Lempiäinen ja Virve Peteri: Konttorista monitilatoimistoksi: työn tilojen etnografinen analyysi. Sosiologia-lehti 2/2017.</em></p> <p><a href="http://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/kiinteistoyhtio-haluaa-kampukselle-kuhinaa"><em>Lue juttu yliopistokampuksen kehittämisestä.</em></a></p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/45" hreflang="fi">SOC</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/monitilatoimistot-eivat-aja-akateemisen-tyon-etua" data-a2a-title="Monitilatoimistot eivät aja akateemisen työn etua"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fmonitilatoimistot-eivat-aja-akateemisen-tyon-etua&amp;title=Monitilatoimistot%20eiv%C3%A4t%20aja%20akateemisen%20ty%C3%B6n%20etua"></a></span> Mon, 10 Sep 2018 08:11:32 +0000 mp425281@uta.fi 40553 at http://www2.uta.fi Koko yhteisölle oikeus osallistua päätöksentekoon http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/koko-yhteisolle-oikeus-osallistua-paatoksentekoon <span>Koko yhteisölle oikeus osallistua päätöksentekoon</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>5.9.2018 - 17:31</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Liisa laakson avajaispuhe/ KUva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="1e4b8554-af83-4bc3-b78c-cc19bf33a0ae" src="/sites/default/files/inline-images/avajaiset%20050918%20JR%2012%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Rehtori Liisa Laakso piti rehtorikautensa viimeisen lukuvuoden avajaispuheen. Tilaisuus oli samalla viimeinen vanhanmuotoisen Tampereen yliopiston avajaisjuhla.</em></strong></figcaption></figure><h4>Tampereen yliopiston avajaisista lähti terveiset päättäjille yliopistolain selkeyttämiseksi</h4> <p>Kuvat: <strong>Jonne Renvall</strong></p> <p>Tampereen yliopiston johto ja henkilöstö osoittivat lukuvuoden avajaisjuhlassa yksimielisyytensä siihen, että koko yhteisöllä pitää olla oikeus osallistua päätöksentekoon myös yliopistofuusion jälkeen.</p> <p>Sekä rehtori <strong>Liisa Laakso</strong> että henkilöstöyhdistyksen pääluottamusmies <strong>Jorma Viikki</strong> nostivat esiin Tampere3:n valmistelun ongelmat, vaikka yliopistofuusiota itseään ei kritisoitu.</p> <p>Laakso lähetti puheessaan erikoisterveiset valtakunnan päättäjille:</p> <p>– Hyvät kansanedustajat, kirjoittakaa nyt yliopistolaki sellaiseen muotoon, että sitä pystyy tulkitsemaan ja soveltamaan vaivaamatta ministeriä, oikeuskansleria, oikeusasiamiestä, hallinto-oikeutta ja lukuisaa joukkoa oikeusoppineita. Eikä Tampere3:n siirtymäsäännöstenkään valmistelusta voi tyylipisteitä antaa, Laakso sanoi.</p> <p>Yliopistofuusion valmistelun epäselvyyksistä on Laakson mukaan seurannut turhaa epäluottamusta, joka ei ole helpottanut uuden yhteisön rakentamista.</p> <p>Laakso muistutti, että Tampere3 on Tampereen yliopiston aloitteesta ja yliopistoyhteisön omasta tahdosta syntyvä fuusio – ”ei kumppaneidemme - teknillisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun, ei ministeriön, ei teollisuuden eikä kaupungin”.</p> <p>– Fuusion toteuttamistavasta on käyty kiivastakin keskustelua, mutta itse fuusiosta ja johdonmukaisesta työstä sen eteen Tampereen yliopisto ei ole missään vaiheessa lipsunut piiruakaan. Ei missään vaiheessa. Sen voin ylpeydellä sanoa. Aikataulua, organisaatiota ja marssijärjestystä on muutettu. Yhteisön mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ovat olleet kaukana ihanteistamme. Mutkia voi olla vieläkin edessä. Mutta lopputulema tulee olemaan se, mihin olemme johdonmukaisesti pyrkineetkin: Suomen toiseksi suurin ja tutkinnoiltaan monipuolisin yliopisto.</p> <p><a href="http://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/laakso-yliopistoille-suurempi-rooli-valtionhallinnon-yhteistyokumppanina">Liisa Laakson puhe</a></p> <figure role="group"><img alt="Tampereen yliopiston avajaiset/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="b6f38211-eb56-41d7-95b4-4233a73b71fa" src="/sites/default/files/inline-images/avajaiset%20050918%20JR%2017%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Lukuvuoden avajaisjuhla oli yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteinen ponnistus, johon myös opiskelijat ovat mielellään osallistuneet viime vuosina.</em></strong></figcaption></figure><p> </p> <p><strong>Yliopiston henkilöstön<br /> jaksaminen huolestuttaa</strong></p> <p>Henkilöstön jaksaminen ja yliopistolaisten sivuuttaminen Tampere3-päätöksenteosta huolestuttavat pääluottamusmies Jorma Viikkiä, joka piti henkilöstön puheenvuoron avajaisissa.</p> <p>Tampereen yliopiston näkökulmasta on Viikin mukaan vaikea ymmärtää Tampere3:n uudistustyön kaikkia vaiheita.</p> <p>Yliopistolaisille yliopisto on aina ollut vahva yhteisö, jolle on ollut tunnusomaista yhteisön jäsenten mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.</p> <p>– Nyt tehdyt linjaukset Tampere3 valmistelussa henkilökunnan sivuuttamisesta tässä merkityksessä ovat erittäin valitettavia ja huolestuttavaa on tämä ajattelutavan muutos. Samaan aikaan usein ihailtu yritysmaailma on siirtymässä päinvastaiseen suuntaan, jossa henkilöstö otetaan aidosti mukaan yrityksen johdon toimintaan.</p> <p>Viikki harmitteli sitä, että aito ja todellinen neuvottelutahto on uudistuksessa ollut hukuksissa ja säädöksiin on suhtauduttu vähintäänkin vähätellen. Tästä johtuen on jouduttu turvautumaan eri valitusinstansseihin. Viikki toivoi, että häiriöt kommunikaatiossa korjataan ja jatketaan normaalien toimintatapojen mukaisesti.</p> <p>Viikki kertoi, että hänelle on ollut ”erittäin tuskallista ja jopa pöyristyttävää” kuunnella Tampere3-prosessissa valitettavan usein kerrottavan totuutena sitä, ettei Tampereen yliopistolla ole tehty mitään talouden tasapainottamiseksi.</p> <p>Viikki huomautti, että henkilöstöä on Tampereen yliopistossa vähennetty ja työkuormaa lisätty, vaikka irtisanomisiin tähtääviä yt-neuvotteluja ei olekaan käyty.</p> <p>Opetusta ja tutkimusta tukevan henkilöstön määrän tuntuva vähentäminen on tarkoittanut hallinnollisen työn siirtymistä yhä enemmän opettajille ja tutkijoille.</p> <p>Viikki kiitteli sitä, että Tampereen yliopistossa on pystytty harjoittamaan hyvää vuoropuhelua henkilöstön ja työnantajan kesken.</p> <p>– Mielestäni on erityisen tärkeää uudessa säätiöyliopistossa, että vuoropuhelu säilyy ja yhteistyö henkilöstön kanssa kehittyy vieläkin parempaan suuntaan.</p> <p><a href="http://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/henkilokunnan-puheenvuoro-lukuvuoden-avajaisissa">Jorma Viikin puhe</a></p> <figure role="group"><img alt="Jarmo Kekäläinen/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="b6448730-340b-40cb-a3c5-724b00d3fea8" src="/sites/default/files/inline-images/avajaiset%20050918%20JR%2014%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Jääkiekkovaikuttaja Jarmo Kekäläinen kutsuttiin Tampereen yliopiston Vuoden alumniksi.</em></strong></figcaption></figure><p> </p> <p><strong>Vuoden alumniksi<br /> Jarmo Kekäläinen</strong></p> <p>Tampereen yliopiston Vuoden alumniksi on kutsuttu yhdysvaltalaisen Columbus Blue Jackets -jääkiekkoseuran toimitusjohtaja, jääkiekkovaikuttaja <strong>Jarmo Kekäläinen</strong>.</p> <p>Kekäläinen valmistui Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2000 pääaineenaan markkinointi. Hän on menestynyt urheilu-uralla sekä kansainvälisesti että kotimaassa.</p> <p>Vuodesta 2013 Columbus Blue Jackets -seuraa luotsannut Kekäläinen on ensimmäinen eurooppalainen NHL-johtaja.</p> <p>Hän pelasi jääkiekkoa laitahyökkääjänä aluksi KalPassa ja Tampereen Ilveksessä, sitten amerikkalaisen Clarksonin yliopiston joukkueessa, NHL-joukkue Boston Bruinsissa, KalPassa ja Tapparassa, Ottawa Senatorsissa ja Vesterås IK:ssa. Pelaajauransa jälkeen Kekäläinen toimi muun muassa Ottawa Senatorsin pelaajatarkkailun johtajana ja Helsingin Jokereiden toimitusjohtajana.</p> <p>Tampereen yliopisto valitsi Vuoden alumnin nyt seitsemännen kerran.</p> <p><a href="http://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/vuoden-alumni-kannustaa-opiskelijoita-heittaytymaan">Jarmo Kekäläisen puhe</a></p> <figure role="group"><img alt="UtaDance/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="8b906d22-aeeb-4660-85a2-afe76c06c143" src="/sites/default/files/inline-images/avajaiset%20050918%20JR%2016%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>UtaDance viihdytti avajaisyleisöä.</em></strong></figcaption></figure><p> </p> <p><strong>Poutanen ja Vaittinen<br /> saivat väitöspalkinnot</strong></p> <p>Yhteiskuntatieteiden tohtori Mikko Poutanen ja yhteiskuntatieteiden tohtori Tiina Vaittinen palkittiin parhaista viime lukuvuoden aikana valmistuneista väitöskirjoista.</p> <p>Mikko Poutanen sai Tampereen kaupungin tiederahaston palkinnon valtio-opin väitöskirjastaan <a href="https://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/taloudesta-ja-politiikasta">Business Meets Politics: Intertwined economic and political discursive structures in the case of Nokia in Finland (Taloudesta ja politiikasta: Taloudellisen ja poliittisen diskurssin yhteneväisyys tapauksessa Nokia)</a>.</p> <p>Tiina Vaittinen sai Tampereen Yliopiston Tukisäätiön palkinnon rauhan- ja konfliktintutkimuksen väitöskirjastaan <a href="https://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/hoivatarpeiden-globaali-biopoliittinen-talous">The Global Biopolitical Economy of Needs: Transnational entanglements between ageing Finland and the global nurse Reserve of the Philippines (Hoivatarpeiden globaali biopoliittinen talous: Ylikansallisia kietoutumisia ikääntyvän Suomen ja Filippiinien globaalin hoitajareservin välillä)</a>.</p> <figure role="group"><img alt="TaY/Avajaiset/ Escape room/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="c7b68014-b240-446b-b748-5afac69af418" src="/sites/default/files/inline-images/avajaiset%20050918%20JR%2019%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Avajaisissa oli monenlaista ohjelmaa. Sosiaalityön fuksit Ronja Tapola, Katriina Nousiainen, Pinja Kemppi ja Veera Haaranen ratkovat Pop Up Escape Roomin pulmaa.</em></strong></figcaption></figure><p><a href="https://tamy.fi/materiaalit-ja-arkisto/uutiset/puheenjohtajan-avajaispuhe">Lue myös ylioppilaskunnan puheenjohtajan avajaispuhe</a></p> <p> </p> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/koko-yhteisolle-oikeus-osallistua-paatoksentekoon" data-a2a-title="Koko yhteisölle oikeus osallistua päätöksentekoon"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fkoko-yhteisolle-oikeus-osallistua-paatoksentekoon&amp;title=Koko%20yhteis%C3%B6lle%20oikeus%20osallistua%20p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksentekoon"></a></span> Wed, 05 Sep 2018 14:31:52 +0000 hvhela@uta.fi 40520 at http://www2.uta.fi Näyttelijäopiskelijat heittäytyvät vieraan kielen vietäviksi http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/nayttelijaopiskelijat-heittaytyvat-vieraan-kielen-vietaviksi <span>Näyttelijäopiskelijat heittäytyvät vieraan kielen vietäviksi</span> <span><span lang="" about="/user/168" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">mp425281@uta.fi</span></span> <span>27.8.2018 - 09:37</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Näty / kuva: Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="a64ec48f-6d9b-444e-8f9f-0eccb4f87ba8" src="/sites/default/files/inline-images/n%C3%A4ty%20850pix_1_0.jpg" /><figcaption><em><strong>Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelman Nätyn opiskelijat harjoittelevat kohtausta venäläisen näyttelijä-ohjaajan Boris Pavlovitshin esityksestä Joitakin keskusteluja.</strong></em></figcaption></figure><p>Teksti: <strong>Milla Pyyny</strong><br /> Kuvat: <strong>Jenni Toivonen</strong></p> <p>Näyttelijäopiskelijat seisovat ringissä, elehtivät käsillään ja vääntelevät suutaan. Ryhmällä on meneillään harjoitukset venäjän kielellä. Puhe kuulostaa ulkopuolisen korvaan natiivilta venäjältä. Ajatus on kummallinen, sillä esitystä on harjoiteltu täysin vieraalla kielellä vasta muutama päivä.</p> <p>Kolmannen vuoden näyttelijäopiskelija <strong>Arttu Soilumo</strong> on mukana esityksessä. Hän aloitti venäjän opettelun kyrillisistä aakkosista, jonka jälkeen hän siirtyi äänitteen ja käsikirjoituksen pariin.</p> <p>– Erityisesti s-kirjaimen kanssa on ollut hankaluuksia, sillä venäjän kielessä on paljon eri s-äänteitä, Soilumo kertoo.</p> <p>Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelman Nätyn opiskelijat harjoittelevat venäläisen näyttelijä-ohjaaja Boris Pavlovitshin ohjauksessa esitystä <em>Joitakin keskusteluja</em> venäjäksi. Jokainen Nätyn vuosikurssi tekee opiskeluaikanaan joko erillisiä kohtauksia tai kokonaisen produktion vieraalla kielellä, jota näyttelijät eivät entuudestaan osaa.</p> <p>Suomi-Venäjä-seuran toiminnanjohtaja <strong>Riku Savonen</strong> on ollut mukana Nätyn projektissa keväästä asti. Hän toimii omien sanojensa mukaan projektin kielivalmentajana.</p> <p>Havainnot opiskelijoiden venäjän kielen taidoista eivät olleet tuulesta temmattuja. Savosen mukaan opiskelijoilla on lyhyeen aikatauluun nähden uskomattoman hyviä tuloksia. Kieltä on opeteltu lähinnä korvakuulolta.</p> <p>– Opiskelijat ovat jo nyt sillä tasolla, jolle pitkään kieltä opiskellut suomalainen voi ääntämisensä saada, Savonen kertoo.</p> <p>Näyttelijäopiskelijoilla on hyvin erilainen lähtökohta kielen opiskeluun kuin tavallisesti. Tarkoitus ei ole opetella kieltä kieliopin kautta, vaan pyrkiä ääntämisessä mahdollisimman autenttiseen lopputulokseen. Savonen näkee oppimistavan äärimmäisen hyödyllisenä.</p> <p>– Tämä tapa on jopa tehokkaampi, kuin mitä olen itse opiskellut. Tällä tavalla opiskelijat saavat valmiudet juuri puhumiseen ja kielen käyttämiseen.</p> <p><strong>Vieras kieli vahvistaa<br /> ilmaisukykyä</strong></p> <p>Nätyllä on näytelty vieraalla kielellä jo yli 20 vuotta. Vuonna 1995 aloitettu harjoitusmuoto on vakiintunut osaksi näyttelijäkoulutusta. Yliopistonlehtori <strong>Tiina Syrjä </strong>on ollut mukana opetuksessa alusta asti. Syrjän erikoisalaa ovat puhe ja ääni.</p> <p>– Tähän mennessä olemme näytelleet espanjaksi, italiaksi, mandariinikiinaksi ja udmurtiksi. Tänä vuonna näyttelemme venäjäksi, Syrjä sanoo.</p> <p>Syrjä kehitti metodin yhdessä aiemmin näyttelijäntyön lehtorina toimineen Hanno Eskolan kanssa. Alun perin idea oli saada näyttelijän puheesta fyysisempää.</p> <p>– Puhe saattaa kuolettaa kropan. Puhuessaan vierasta kieltä ihminen alkaa luonnostaan liikkua ja hakea sanoja käsillään, Syrjä kertoo.</p> <p>Harjoitusmuoto näyttäytyi alusta lähtien kiinnostavana, kun vieraalla kielellä näytteleminen toi kielestä esiin uusia merkitystasoja. Syrjän mukaan kielen musiikillisuus sekä puheen fyysisyys korostuivat, kun sanojen symboliseen merkitykseen ei voinut nojautua.</p> <p>Vieras kieli tuo näyttelijän ääneen voimaa ja puheeseen uutta rytmiä. Jopa kehon asennot ja eleet muuttuvat, kun äidinkieli vaihtuu ennestään vieraaseen. Syrjän mukaan vieras kieli auttaa laajentamaan ja vahvistamaan näyttelijän kokonaisvaltaista ilmaisukykyä.</p> <p>– Vieraalla kielellä ei voi mutista. Puhumisesta tulee väistämättä julkisempaa ja energisempää, Syrjä sanoo.</p> <p>Syrjä väitteli vieraalla kielellä näyttelemisestä vuonna 2007. Väitöskirjan nimi, <em>Vieras kieli suussa</em>, on monimerkityksellinen. Syrjän mukaan kielellä puhuminen, jota ei osaa taikka ymmärrä, saa fyysisenkin kielen tuntumaan kummalliselta.</p> <p>Arttu Soilumo tunnistaa ilmiön. Hänen mukaansa omasta suustaan on tullut hyvin tietoiseksi.</p> <p>– Suomen kieli on enemmän päässä, kun taas vieraan kielen hahmottaa paremmin suussa. Se on vähän kuin suun tanssia, Soilumo kertoo.</p> <p>Syrjä tuo esiin väitöksessään, kuinka suutuntuman kautta opittu vieras kieli etäännyttää oman äidinkielen puhumiseen liittyvistä tottumuksista. Soilumon mukaan vaikeinta vieraan kielen opettelussa on ollut juuri se, kun tekstin on joutunut miettimään uudella tavalla.</p> <p>– Sanoille on täytynyt luoda omia merkityksiä. Olen kehitellyt järkeviä ja hassuja muistisääntöjä, Soilumo kertoo.</p> <figure role="group"><img alt="Näty / kuva: Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="d5a57439-da8b-4545-bc56-597876cee798" src="/sites/default/files/inline-images/n%C3%A4ty%20850pix_0.jpg" /><figcaption><em><strong>Arttu Soilumon mukaan venäjän kielessä on kiinnostava rytmi.</strong></em></figcaption></figure><p><strong>Näyttelijäopiskelijat<br /> matkustivat Venäjälle</strong></p> <p>Nätyläisten projekti on edennyt vauhdikkaasti. Opiskelijat tutustuivat keväällä muutaman päivän ajan venäjän kielen alkeisiin, minkä jälkeen he harjoittelivat kukin itsenäisesti käsikirjoituksen ja äänitteen avulla.</p> <p>Muutamien yhteisten ääntämisharjoitusten jälkeen ryhmä matkusti Venäjälle Karjalankangakselle. Opiskelijat harjoittelivat esitystä ohjaaja Boris Pavlovitshin johdolla kymmenen päivää ja jatkoivat matkaa edelleen Pietariin. Joitakin keskusteluja -esityksen ensi-ilta oli torstaina 23.8. Pietarissa sijaitsevassa Dostojevski-museossa.</p> <p>Esitys perustuu edesmenneen Aleksandr Vvedenskin tekstikokoelmaan. Vvedenski kuului 1920- ja 1930-luvuilla toimineeseen surrealistiseen OBERIU-ryhmään. Ryhmä tunnettiin avantgardistisista teksteistään ja taiteestaan. Runoilija kuoli Stalinin vainoissa vuonna 1941.</p> <p>Soilumo ja Syrjä kuvailevatkin tekstiä absurdiksi ja tragikoomiseksi.</p> <p>– Henkilöt on heitetty tilanteeseen, jota he eivät itsekään ymmärrä. Siinä ollaan pienten ja isojen asioiden äärellä, ensin puhutaan juoksemisesta ympäri huonetta ja sitten kuolemasta, Soilumo kertoo.</p> <p>– Se kai kertoo ihmiselämän sattumanvaraisuudesta ja siitä mielivaltaisuudesta, joka hallitsi varsinkin neuvostoliittolaisten elämää tekstin kirjoittamisen aikaan 1930-luvulla, Syrjä jatkaa.</p> <p>Syrjän mukaan Vvedenskin tekstin puhuminen venäjäksi antaa hyvän alustan näyttelijälle. Kun esimerkiksi arkirealismilla tai uskottavuudella ei tarvitse vaivata päätään, jää mielikuvitukselle enemmän tilaa. Vieraalla kielellä on esityksessä myös sisällöllinen tehtävä.</p> <p>– Näyttelijä voi kuvitella puhuvansa ihan jotain muuta kuin todellisuudessa puhuukaan. Näyttämölle nousee kiinnostavia merkityksiä, kun sekä näyttelijät että roolihenkilöt yrittävät toimia käsittämättömäksi muuttuneessa maailmassaan, Syrjä sanoo.</p> <p>Joitakin keskusteluja esitetään Tampereen yliopiston Teatterimontussa syyskuussa.</p> <p> </p> <p><em>Nätyn vieraalla kielellä näyttelemisen opintojakso toteutetaan osana Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO:n koordinoimaa NOKKA / HOC -hanketta. Kolmivuotinen, suomalais-venäläinen teatteriyhteistyöhanke on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema.</em></p> <p><em>Esitys <a href="http://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/monttu-auki-joitakin-keskusteluja">Joitakin keskusteluja</a> Tampereen yliopiston Teatterimontussa 6.9.2018 klo 18 ja 20. Esityksissä on suomenkielinen tekstitys.</em></p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/43" hreflang="fi">COMS</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/nayttelijaopiskelijat-heittaytyvat-vieraan-kielen-vietaviksi" data-a2a-title="Näyttelijäopiskelijat heittäytyvät vieraan kielen vietäviksi"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fnayttelijaopiskelijat-heittaytyvat-vieraan-kielen-vietaviksi&amp;title=N%C3%A4yttelij%C3%A4opiskelijat%20heitt%C3%A4ytyv%C3%A4t%20vieraan%20kielen%20viet%C3%A4viksi"></a></span> Mon, 27 Aug 2018 06:37:10 +0000 mp425281@uta.fi 40447 at http://www2.uta.fi Tohtorit juhlivat vauhdikkaasti http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tohtorit-juhlivat-vauhdikkaasti <span>Tohtorit juhlivat vauhdikkaasti</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>20.8.2018 - 15:03</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Pääpromoottori kantotuolissa/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="e7023032-4efb-4aa1-8055-b8433cf1c72d" src="/sites/default/files/inline-images/promootio%20170818%20JR%2063%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Pääpromoottori Teuvo Tammela kannettiin sisään Raatihuoneelle. Tuolin aisoissa vasemmalta Mika Yrjölä, Hannu Saarijärvi ja Heikki Kokko.</em></strong></figcaption></figure><p><strong>Kuvat: Jonne Renvall</strong></p> <p>Nykymuotoisen Tampereen yliopiston historian viimeinen promootio eteni vauhdikkaasti mutta perinteiden mukaisesti.</p> <p>Perjantai-ilta jatkui lauantaiaamun puolelle promootiotanssiaisissa Tampereen Raatihuoneella. Pääpromoottori kannettiin saliin, jossa ilta eteni vanhojen tanssien merkeissä. Musiikista vastasi medisiinariorkesteri Sivuääni.</p> <p>Iltapalan ja tanssien jälkeen ohjelman päätti puhe auringolle, jonka piti lääketieteen tohtori Olli Lainiala.</p> <p>Puhe auringolle on perinteisesti esitetty Raatihuoneen parvekkeelta, mutta tällä kertaa puhuttiin sisätiloissa. Ohjelmaa muutettiin, koska raitiotietyömaa ja samaan aikaan pidetty kaupunkifestivaali aiheuttivat ruuhkaa Keskustorilla.</p> <p>Lauantaina ohjelma jatkui promootiopurjehduksella Laukontorilta Viikinsaareen.</p> <figure role="group"><img alt="Promootiotanssiaiset/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="d194fa72-f75f-429e-beef-94d12aec6edd" src="/sites/default/files/inline-images/promootio%20160818%20JR%2042%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Vanhat tanssit sujuivat Raatihuoneella rennosti mutta arvokkaasti.</em></strong></figcaption></figure><figure role="group"><img alt="Promootion airuet/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="a95c2125-241e-4a7a-86d8-bccb0f6e4661" src="/sites/default/files/inline-images/promootio%20160818%20JR%2045%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Airuet heittivät nauhansa.</em></strong></figcaption></figure><figure role="group"><img alt="Promootion airuet/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="84c642ad-38ae-4c6f-a17b-02650ee79da7" src="/sites/default/files/inline-images/promootio%20160818%20JR%2046%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Professorit Kirsti Karila ja Arja Ropo saivat osansa airuiden nauhoista.</em></strong></figcaption></figure><figure role="group"><img alt="Promootiotanssiaiset/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="fa310d03-93ff-4e3a-9728-0ee9a6295049" src="/sites/default/files/inline-images/promootio%20160818%20JR%2047%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Vauhti kiihtyi iltaa kohden.</em></strong></figcaption></figure><p> </p> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tohtorit-juhlivat-vauhdikkaasti" data-a2a-title="Tohtorit juhlivat vauhdikkaasti"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Ftohtorit-juhlivat-vauhdikkaasti&amp;title=Tohtorit%20juhlivat%20vauhdikkaasti"></a></span> Mon, 20 Aug 2018 12:03:56 +0000 hvhela@uta.fi 40415 at http://www2.uta.fi Roolipelaaminen avartaa näkökulmia http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/roolipelaaminen-avartaa-nakokulmia <span>Roolipelaaminen avartaa näkökulmia</span> <span><span lang="" about="/user/168" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">mp425281@uta.fi</span></span> <span>27.7.2018 - 14:30</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><h5>Roolipelaamista ei enää kummastella. Roolipelien hyödyt tunnistetaan, ja sitä käytetään apuna opetuksessa ja valmennuksessa.</h5> <p>Teksti: <strong>Milla Pyyny</strong><br /> Kuva: <strong>Jenni Toivonen</strong></p> <figure role="group" class="align-right"><img alt="J. Tuomas Harviainen / kuva: Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="3a4916a4-698f-48f5-9604-27c439a91900" src="/sites/default/files/inline-images/harviainen%20JT%20760pix_1.jpg" /><figcaption><em><strong>J. Tuomas Harviaisen mukaan roolipelaaminen on yleismaailmallinen ilmiö, jota tapahtuu myös pelikenttien ulkopuolella.</strong></em></figcaption></figure><p>Ihmiset, jotka kokeilevat roolipelien kautta erilaisia rooleja ja fantasiamaailmoja, oppivat olemaan herkempiä ympäristössä oleville muutoksille. He oppivat myös avoimemmiksi toisten ihmisten näkökulmille ja arvomaailmoille.</p> <p>Näin sanoo informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median professori<strong> J. Tuomas Harviainen </strong>Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut roolipelejä 16 vuoden ajan.</p> <p>Harviaisen mukaan roolipelaaminen parantaa kiistatta sosiaalisia taitoja, sillä vuorovaikutus pelissä ja peliyhteisöissä on voimakasta. Larppauksessa eli liveroolipeleissä ja pöytäroolipeleissä ei valita voittajaa, sillä pelaajat tavoittelevat samaa päämäärää yhteistyöllä.</p> <p>Tiettyihin oppimistarkoituksiin roolipelaaminen näyttäytyisi olevan erinomainen keino. Rooli poistaa estoja ja tuo mukanaan alibin, jolloin ei tarvitse hävetä epäonnistumista. Roolipelin avulla esimerkiksi kielten oppiminen helpottuu.</p> <p>– Oppimislarpeissa hahmo toimii niin vahvana motivaatiotekijänä, että opiskelija onnistuu ylittämään itselleen asettamia rajoja. Opiskelija uskaltautuu esimerkiksi puhumaan aktiivisesti vieraalla kielellä, vaikka muulloin kokisi, ettei osaa kieltä tarpeeksi hyvin.</p> <p>Roolipelaamista hyödynnetään myös pelikenttien ulkopuolella, ja sitä näkyy myös yritysmaailmassa.</p> <p>– Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi yritysvalmennuksessa ja puolustusvoimien neuvotteluharjoituksissa.</p> <p><strong>Näyttelemistä ilman<br /> käsikirjoitusta</strong></p> <p>Roolipelaamisessa hypätään kuvitellun hahmon ja tarinan vietäväksi. Se juontaa juurensa muun muassa improvisaatioteatterista, toisaalta roolileikeistä ja strategiapeleistä.</p> <p>Roolipelaamisen yleistyttyä sen harrastajia kummasteltiin, mutta nykyään pelaamisen ja roolipelaamisen stigma on hävinnyt. Se on harrastus siinä missä muutkin.</p> <p>Harviainen teki aikanaan väitöstutkimuksensa larpeista. Harviainen lukeutuu itsekin larppiharrastajien joukkoon. Larppauksessa pelaaja pukeutuu valitsemansa hahmon kaltaiseksi ja eläytyy rooliinsa. Larppaaja luo tarinaa yhdessä muiden pelaajien kanssa, ja ennalta sovittua käsikirjoitusta ei ole.</p> <p>Roolipeleissä Harviaista kiinnostaa juuri ennalta-arvaamattomuus. Häntä kiehtoo mahdollisuus eläytyä täysin toiseen rooliin ja seikkailla vaihtoehtoisissa maailmoissa.</p> <p>– Roolipelaamisessa on sellaisia elementtejä, joita muissa toiminnoissa ei ole läsnä. Se on myös tutkijana kiinnostavaa.</p> <p>Mediassa larppausta pidetään usein edelleen minkä tahansa roolipelin symbolina. Roolipelaamisen muotoja on kuitenkin useita, klassisimpina niistä pöytä- ja verkkoroolipelit. Roolipelien popularisointi ja toisaalta esiintyminen elokuvissa ja tv-sarjoissa ovat osaltaan rikkoneet illuusiota ja tehneet eri pelimuotoja tunnetuksi.</p> <p>– Nuorilla sukupolvilla on nykypäivänä hyvä käsitys siitä, mitä roolipelaaminen, erityisesti verkkoroolipelaaminen on.</p> <p><strong>Eri sukupuolet<br /> törmäilevät roolipeleissä</strong></p> <p>Verkkoroolipeleille tyypillisissä miljoonan pelaajan peliyhteisössä kilpailu korostuu ja kovenee.</p> <p>– Verkkopeleissä on selkeä kilpailutilanne pelaajien kesken. Tällöin vihamielinen käytös voi korostua.</p> <p>Verkkopeleissä, roolipelit mukaan lukien, sukupuolten välisillä törmäyksillä voi olla vakavia seurauksia. Harviaisen mukaan joissain peliyhteisöissä esiintyy edelleen myrkyllistä maskuliinisuutta.</p> <p>Naisten ja muunsukupuolisten ihmisten läsnäolo verkossa koetaan välillä tunkeutumiseksi miesten maailmaan. Tällaiset yhteisöt edustavat hyvin perinteistä, miehistä maskuliinisuutta. Poissulkemisia tapahtuu myös roolipelien kohdalla.</p> <p>– Käytös voi johtaa kiusaamiseen, häiriköintiin ja jopa fyysiseen väkivaltaan.</p> <p>Pelaaminen yhdistetään usein miehiin. Suomessa roolipelaamista näyttää harrastavan yhtä paljon niin miehet kuin naiset. Harviaisen mukaan larppaajien enemmistö on ilmeisesti jo pidemmän aikaa ollut naisia.</p> <p>Pelityylit naisten ja miesten välillä eivät myöskään eroa huomattavasti, mutta joitakin trendejä on tiedossa.</p> <p>– Yleisenä mutu-tason trendinä on pidetty sitä, että naispelaajia kiinnostaa tyypillisemmin sosiaalinen pelaaminen ja miehet ovat edustettuina kilpailuhenkisten pelaajien joukossa.</p> <p><strong>Tampereen yliopiston pelilaboratorio<br /> mukana Ropeconissa</strong></p> <p>Uraauurtavaa työtä pelitutkimuksen saralla tehnyt Game Research Lab -pelilaboratorio Tampereen yliopistosta järjestää tänä vuonna akateemisen Intersection in Games -seminaarin Ropecon-roolipelitapahtumassa. Harviainen tekee pelilaboratorion kanssa tiivistä yhteistyötä ja toimii tänä vuonna seminaarin puheenjohtajana.</p> <p>Seminaari pureutuu kysymyksiin roolipelaamisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Harviainen luennoi muun muassa pohjoisen roolipelitutkimuksen historiasta, haasteista ja trendeistä.</p> <p>Ropecon on pohjoismaiden suurin talkoovoimin järjestetty pelitapahtuma, joka tuo vuosittain yhteen alan harrastajia ja ammattilaisia. Ropeconissa pelataan rooli- ja miniatyyripelejä, kamppaillaan kortti- ja lautapeleissä sekä larpataan ympäri vuorokauden.</p> <p> Ropecon on keskittynyt erityisesti roolipeleihin, ja tapahtuma tunnetaan hyvin Euroopassa. Tapahtuman nimi koostuu sanoista roolipeli ja convention.</p> <p>Viime vuosina Ropeconissa on käynyt yli 4000 harrastajaa. Tänä vuonna Ropecon järjestetään 25. kerran, ja kävijöitä odotetaan jälleen tuhansia.</p> <p> </p> <p><strong><em><a href="https://2018.ropecon.fi/">Ropecon</a> Helsingin messukeskuksessa 27.-29.7. heinäkuuta</em></strong></p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/43" hreflang="fi">COMS</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/roolipelaaminen-avartaa-nakokulmia" data-a2a-title="Roolipelaaminen avartaa näkökulmia"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Froolipelaaminen-avartaa-nakokulmia&amp;title=Roolipelaaminen%20avartaa%20n%C3%A4k%C3%B6kulmia"></a></span> Fri, 27 Jul 2018 11:30:18 +0000 mp425281@uta.fi 40323 at http://www2.uta.fi Uusi yliopisto muuttaa kartanoon http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/uusi-yliopisto-muuttaa-kartanoon <span>Uusi yliopisto muuttaa kartanoon</span> <span><span lang="" about="/user/168" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">mp425281@uta.fi</span></span> <span>26.6.2018 - 10:55</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Lielahden kartano/ Kuva: Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="538a7b11-f5b7-4611-be90-9c16febd61c0" src="/sites/default/files/inline-images/hiedanranta%20180618%20%20JT_4_1.jpg" /><figcaption><em><strong>Tampereen uusi yliopisto saa väliaikaistilat 1800-luvulla rakennetusta kartanosta. Lielahden kartano sijaitsee Hiedanrannan kaupunginosassa. </strong></em></figcaption></figure><p> </p> <p>Teksti: <strong>Milla Pyyny</strong><br /> Kuvat: <strong>Jenni Toivonen</strong></p> <p>Tampereen uudelle yliopistolle avataan tilat Lielahden kartanoon Hiedanrantaan.</p> <p>Uudessa ympäristössä järjestetään opetusta, kursseja ja tutkimusprojekteja. Tilat muuntautuvat myös sopiviksi luentojen ja seminaarien pitämiseen, ja lisäksi suunnitteilla on avoimia työskentelytiloja.</p> <p>Tavoitteena on aloittaa syksyllä osallistava suunnitteluprosessi yhdessä opiskelijoiden kanssa, ja yliopiston toiminta pyörähtää käyntiin heti, kun tilat valmistuvat. Kaikki kartanon tilat eivät tule yliopiston käyttöön, vaan tarkoituksena on tehdä yhteistyötä kartanon muiden toimijoiden kanssa.</p> <figure role="group"><img alt="Lielahden kartano / kuva: Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="9ee07495-cbd9-4167-8f05-259f8ed28c42" src="/sites/default/files/inline-images/hiedanranta%20180618%20%20JT_7_1.jpg" /><figcaption><em><strong>Lielahden kartanon sisätiloissa voi aistia historian havinaa. Tampereen uusi yliopisto käyttää uutta tutkimus- ja opetusympäristöä myös luentojen ja seminaarien pitämiseen.</strong></em></figcaption></figure><p>Sosiaalipolitiikan professori <strong>Liisa Häikiö</strong> ja aluetieteen yliopistonlehtori <strong>Markus Laine </strong>Tampereen yliopistosta ovat mukana kehittämässä Hiedanrannan kaupunginosaa. Heidän mukaansa yliopisto ei halua rakentaa suljettua laitosta. Päinvastoin, yliopiston on tarkoitus olla avoimesti kaupunkirakenteen sisällä.</p> <p>– Kampusta tai laitosta tänne ei tule. Hiedanrantaan avataan toiminnallinen tutkimus- ja koulutusympäristö, jossa osallistutaan kaupungin ja yhteiskunnan kehittämiseen, Häikiö tarkentaa.</p> <p>Hiedanrannan kaupunginosa on jatkuvan kehityksen alla. Kartano toimii väliaikaistilana, jonka jälkeen yliopisto liikkuu kehityksen mukana. Tulevaisuudessa yliopisto muuttaa mitä todennäköisimmin Kartanon vieressä sijaitsevaan Jukola-puutaloon.</p> <figure role="group"><img alt="Tampereen kartta / Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="a9c2ee7a-9f3f-4832-840e-257d45aebe16" src="/sites/default/files/inline-images/Tampereen%20kartta%20%2B%20nimet.jpg" /><figcaption><em><strong>Hiedanrannan kaupunginosa on Tampereen kaupungin tärkein kehittämiskohde, ja alueella on käynnissä lukuisia hankkeita. Tampereen yliopiston kampukselta Lielahden kartanolle on matkaa noin kahdeksan kilometriä.</strong></em></figcaption></figure><p><strong>Yhteistyöllä kohti<br /> kestävää kaupunkia</strong></p> <p>Tampereen kaupunki kehittää Hiedanrannan aluetta yhdessä oppilaitosten, asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Toiminta tähtää kestävään kaupunkikehitykseen. Käynnissä on useita tutkimus- ja kehityshankkeita.</p> <p>Tampereen yliopisto aikoo osaltaan integroitua paikalliseen kehittämiseen ja toimintaan.</p> <p>– Pohdimme esimerkiksi tulevaisuuden työn ja asumisen suhteita ja mietimme erilaisten kaupunkilaisten osallistumisen esteitä ja mahdollisuuksia, Häikiö kertoo.</p> <p>Häikiön ja Laineen mukaan on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka toimivat erityisesti tulevaisuudessa. Laine nostaa esiin työn ja asumisen integroimisen, jolla luotaisiin matalan kynnyksen työpaikkoja.</p> <p>– Jätkäsaaren sukupolvien kortteli Helsingissä on hyvä esimerkki. Polkuravintola tarjoaa päivisin lounasruokaa ja on illalla asukkaiden käytössä. Samalla koulutetaan hankalasti työllistyviä, kuten maahanmuuttajataustaisia nuoria, ravintolatyöhön.</p> <p>Suomalaisessa kaupunkirakentamisessa ei ole viime vuosikymmeninä rakennettu kortteleita, vaan ennemminkin yksittäisiä rakennuksia ja asuntoja. Hiedanrannassa korostuu ajatus kortteleista, joissa on paljon yhteisiä tiloja ja toimintaa. Kortteleissa asuisi eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä sekaisin ja yhdessä. Kortteleissa ei olisi vain asumista, vaan myös palveluja ja työpaikkoja.</p> <p>Laineen tutkimusryhmän ja Tampereen kaupungin järjestämissä työpajoissa osallistujat ovat olleet vahvasti toimintojen sekoittamisen kannalla.</p> <p>– Lähes kaikki työpajaan osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että Hiedanrannassa pitäisi olla monipuolisesti asumista, työpaikkoja, ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, kuten liikuntapaikkoja ja ravintoloita, Laine kertoo.</p> <figure role="group"><img alt="Hiedanrannan Kekkonen / Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="7e718f39-9886-41f0-aa08-0f9ed5a8a5f3" src="/sites/default/files/inline-images/hiedanranta%20180618%20%20JT_1.jpg" /><figcaption><em><strong>Graffititeoksen presidentti Urho Kekkosesta löytää Hiedanrannan teollisuusalueelta. Persoonallisiin tehdasrakennuksiin on graffitien lisäksi syntynyt kunnianhimoisia yrityksiä ja kokeiluja parin viime vuoden sisällä.</strong></em></figcaption></figure><p><strong>Urbaanissa Hiedanrannassa<br /> on potentiaalia</strong></p> <p>Hiedanrannan alue on Tampereen kaupungin tärkein kehittämiskohde, ja siitä on syntymässä kaupungin läntinen keskus. Alueen yleissuunnitelma valmistuu tänä vuonna, jonka jälkeen aloitetaan kaavoitus. Myös yliopisto on osa tulevaisuuden kaupunginosaa.</p> <p>– Vuoteen 2024 mennessä valmistuvan ratikan toinen päätepysäkki on Hiedanranta. Visiona on, että yliopiston uusi opiskeluympäristö tulisi tämän päätepysäkin välittömään läheisyyteen, Häikiö sanoo.</p> <p>Suunnitelman mukaan Hiedanrantaa rakennetaan 25 000 asukkaalle, ja työpaikkoja luodaan yli 10 000 ihmiselle. Pilkistys tulevasta on jo nähtävissä, sillä kiinnostavia innovaatioita ja pienyrityksiä on luotu vanhoihin tehdashalleihin.</p> <p>Hiedanrannan kiinnostavuus rakentuukin uudesta ja vanhasta. Alueella on vahva teollisuusrakenne, mikä tekee siitä persoonallisen.</p> <p>– Maailmalla kiinnostavat kaupunginosat syntyvät juuri tämän tyyppisiin paikkoihin, Laine kertoo.</p> <p> Aiemmin suljettuna ollut alue on sittemmin avattu ihmisille, ja kunnianhimoisia kokeiluja on kuivakäymälöistä biojalostukseen. Parin vuoden sisään alueella on aloittanut toimintansa pohjoismaiden suurin sisäskeittihalli Kenneli DIY sekä kulttuuritalo Kuivaamo.</p> <p>– Kun avataan portit ja luodaan mahdollisuuksia, tuottaa se väistämättä kiinnostavia asioita. Ei yritetä hallita liikaa, vaan enemmänkin tuetaan tekijöitä, Häikiö sanoo.</p> <p>Vaikka kaupunginosaa kehitetään lujaa vauhtia, ei Hiedanrannan urbaania luonnetta haluta jyrätä maan tasalle. Tehdasrakennusten kohtalo on vielä auki, mutta varmaa on, että vanhaa pyritään säilyttämään uuden rinnalla.</p> <p> – On tärkeä muistaa, että Hiedanranta on ennestään merkityksellinen paikka ihmisille, Häikiö jatkaa.</p> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Liisa Häikiö / kuva: Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="19751a19-2fe8-40a2-acad-07ee3dc08294" src="/sites/default/files/inline-images/hiedanranta%20180618%20%20JT_11.jpg" /><figcaption><em><strong>Sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiön mukaan kaupungin tulee olla sosiaalisesti kestävä. </strong></em></figcaption></figure><p><strong>Kaupunkisuunnittelua<br /> ihmisten silmin</strong></p> <p>Häikiö ja Laine ovat mukana Suomen Akatemian rahoittamassa laajassa<em> Ketterä kaupunki </em>-hankkeessa. Kolmivuotisen hankkeen viimeinen vuosi on nyt käynnissä.</p> <p>Häikiö johtaa <em>Monimuotoinen sosiaalisuus</em> -osahanketta. Osahankkeessa tutkitaan haavoittuvia asukasryhmiä ja sitä, kuinka heidät voitaisiin entistä paremmin huomioida kaupunkisuunnittelussa. Häikiön mukaan sosiaalisesti kestävää kaupunkia ei rakenneta ainoastaan hyvätuloisille.</p> <p>– Tarkastelemme erityisesti maahanmuuttajanuoria, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria ja ikääntyneitä.  Selvitämme, millaisia tarpeita heillä on kaupunkiympäristössä, ja miten osallisuutta voitaisiin tukea.</p> <p>Häikiön tutkimusryhmän tuloksissa korostuu se, miten ihmisten osallisuus muotoutuu tilannekohtaisesti arkisissa, poliittisissa ja hallinnollisissa käytännöissä. Samaan ryhmään kuuluvilla ihmisillä voi olla erilaiset mahdollisuudet osallistua ja elää kaupungissa.</p> <p>Laine johtaa puolestaan<em> Mahdollistava kaupunki </em>-osahanketta. Osahankkeessa tarkastellaan sitä, miten ihmisellä voisi olla aktiivisempi rooli kaupungissa ja kuinka kaupunki voisi edesauttaa innovatiivisia asumisen ja työskentelyn tapoja.</p> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Markus Laine / kuva: Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="3874100f-41ed-40b3-9184-1b5616b4189b" src="/sites/default/files/inline-images/hiedanranta%20180618%20%20JT_10.jpg" /><figcaption><em><strong>Aluetieteen yliopistonlehtori Markus Laine tutkii ihmisten aktiivisempaa roolia kaupungissa.</strong></em></figcaption></figure><p>Tarkastelun kohteena ovat olleet yhteisölliset, maallikoiden tekemät rakennushankkeet. Projekteista kävi ilmi, että asukkaiden innostus rakennushankkeita kohtaan oli suuri, mutta rakenteelliset esteet, kuten rahoitus, nousivat haasteeksi.</p> <p><em>Ketterä kaupunki </em>-hankkeessa on kuusi kestävään kaupunkisuunnitteluun tähtäävää osahanketta. Tutkimusryhmä koostuu noin 30 tutkijasta Tampereen yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) sekä teknologian tutkimuskeskuksesta (VTT).</p> <p> </p> <p><strong><em>Lue aiheesta lisää:</em></strong></p> <p><a href="http://www.agilecities.fi/">Ketterä kaupunki -hanke</a></p> <p><a href="http://valiaikainenhiedanranta.fi/">Väliaikainen Hiedanranta</a></p> <p> </p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/45" hreflang="fi">SOC</a></div> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/25" hreflang="fi">JKK</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/uusi-yliopisto-muuttaa-kartanoon" data-a2a-title="Uusi yliopisto muuttaa kartanoon"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Fuusi-yliopisto-muuttaa-kartanoon&amp;title=Uusi%20yliopisto%20muuttaa%20kartanoon"></a></span> Tue, 26 Jun 2018 07:55:15 +0000 mp425281@uta.fi 40300 at http://www2.uta.fi Likaiset kädet suojaavat ihmistä immuunisairauksilta http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/likaiset-kadet-suojaavat-ihmista-immuunisairauksilta <span>Likaiset kädet suojaavat ihmistä immuunisairauksilta</span> <span><span lang="" about="/user/24" typeof="schema:Person" property="schema:name" datatype="">hvhela@uta.fi</span></span> <span>15.6.2018 - 15:12</span> <div class="field field--name-field-news-content field--type-text-long field--label-hidden field--item"><figure role="group"><img alt="Likaiset kädet/ Kuva: Jenni Toivonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="3cce3446-da77-47bc-98d9-06a24bd56d3d" src="/sites/default/files/inline-images/k%C3%A4sienpesu%20120618%20JT%20850pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Kaupunkilaiset ovat usein vieraantuneet luonnosta eivätkä sotke käsiään. Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja suolistosairauksia. Kuva: Jenni Toivonen</em></strong></figcaption></figure><h4>Jo kahden viikon altistus voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta</h4> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Heikki Hyöty/ Kuva: Jonne Renvall" data-entity-type="file" data-entity-uuid="8c5d3436-79d0-48a8-ac4f-48b5d8064865" src="/sites/default/files/inline-images/hy%C3%B6ty%20heikki%20150618%20JR%2004%20350pix.jpg" /><figcaption><strong><em>Professori Heikki Hyöty sanoo, että immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Kuva: Jonne Renvall</em></strong></figcaption></figure><p>Teksti: <strong>Jaakko Kinnunen</strong></p> <p>Tuore tutkimus osoittaa, että käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Nykyisen tutkimustiedon valossa laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.</p> <p>– Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori <strong>Heikki Hyöty</strong> Tampereen yliopistosta kertoo.</p> <p>Tutkimus perustuu biodiversiteettihypoteesiin. Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista altisteista. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää harmitonta siitepölyä vastaan. Kehon turvajärjestelmä voi myös hyökätä suoliston normaaleja mikrobeja vastaan, mikä voi aiheuttaa kroonisen suolistosairauden.</p> <p>– Jos elimistö ei saa riittävästi mikrobialtistusta, immuunipuolustusjärjestelmän kyky kontrolloida ylilyöntejä heikkenee. Tätä tarkoitetaan biodiversiteettihypoteesilla, Hyöty kertoo.</p> <p>Tutkimuksessa olivat mukana myös Helsingin yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hyöty jakaa kiitosta erityisesti Helsingin yliopiston dosentti Aki Sinkkoselle ja TTY:n professori Juho Rajaniemelle.</p> <p><strong>Koehenkilöt hieroivat<br /> käsiinsä metsämaata</strong></p> <p>Tutkimuksessa neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa.</p> <p>Pulveri oli monipuolinen sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia. Pulveriin jauhettiin esimerkiksi sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.</p> <p>– Tarkoituksena oli, että mikrobien monimuotoisuus on mahdollisimman suuri. Koehenkilöiden iholle annosteltiin suuri määrä luonnon normaaleja bakteereja ja viruksia, joihin immuunipuolustusjärjestelmä reagoi, Hyöty sanoo.</p> <p>Koehenkilöt keräsivät ulostenäytteen ennen altistumisen aloitusta, altistusjakson päättyessä ja kolme viikkoa altistumisen päättymisen jälkeen. Lisäksi he keräsivät pyyhkäisynäytteen käsivarren iholta. Koehenkilöiltä kerättiin myös verinäytteet kokeen päättyessä.</p> <p>Tutkimuksessa havaittiin, että vain kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi.</p> <p>– Vastaavaa tulosta on vaikeaa saada probiooteilla, joita on myös tutkittu biodiversiteettihypoteesin yhteydessä, Hyöty sanoo.</p> <p><strong>Asfalttiympäristö<br /> ei sovi ihmiselle</strong></p> <p>Etenkin rikkaissa länsimaissa normaali arki on muuttunut lyhyessä ajassa merkittäväsi: ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.</p> <p>– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule, Hyöty sanoo.</p> <p>Erityisen tärkeää monipuolinen mikrobialtistus on ensimmäisen elinvuoden aikana. Tuona aikana on tärkeää, että immuunipuolustusjärjestelmä saa riittävästi harjoitusta, jotta se voi kehittyä normaalisti.</p> <p>Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.</p> <p>– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo.</p> <p>Tutkimuksen tulos tukee biodiversiteettihypoteesin oletuksia. Kun ihmiskunta muuttaa kaupunkeihin, tarvitaan uusia keinoja luontosuhteen ylläpitämiseksi.</p> <p>– Täytyy pitää mielessä, että kyseessä on pilottitutkimus. Jatkotutkimuksissa täytyy selvittää, voidaanko tällä ehkäistä immuunisairauksia, Hyöty sanoo.</p> <p><a href="https://www.futuremedicine.com/doi/full/10.2217/fmb-2017-0286?url_ver=Z39.88-2003&amp;rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org&amp;rfr_dat=cr_pub%3Dpubmed&amp;">Noora Nurminen, Jake Lin, Mira Grönroos, Riikka Puhakka, Lenka Kramna, Heli K Vari, Hanna Viskari, Sami Oikarinen, Marja Roslund, Anirudra Parajuli, Iiris Tyni, Ondrej Cinek, Olli Laitinen, Heikki Hyöty &amp; Aki Sinkkonen: Nature-derived microbiota exposure as a novel immunomodulatory approach</a></p> <p> </p> <p><a href="https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/mbo3.645">Mira Grönroos, Anirudra Parajuli, Olli H. Laitinen, Marja I. Roslund, Heli K. Vari, Heikki Hyöty, Riikka Puhakka, Aki Sinkkonen: Short‐term direct contact with soil and plant materials leads to an immediate increase in diversity of skin microbiota</a></p> <p> </p> </div> <div class="field field--name-field-keywords field--type-entity-reference field--label-hidden field--items"> <div class="field--item"><a href="/taxonomy/term/30" hreflang="fi">MED</a></div> </div> <span class="a2a_kit a2a_kit_size_24 addtoany_list" data-a2a-url="http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/likaiset-kadet-suojaavat-ihmista-immuunisairauksilta" data-a2a-title="Likaiset kädet suojaavat ihmistä immuunisairauksilta"><a class="a2a_button_facebook"></a><a class="a2a_button_twitter"></a><a class="a2a_button_linkedin"></a><a class="a2a_dd addtoany_share" href="https://www.addtoany.com/share#url=http%3A%2F%2Fwww2.uta.fi%2Fajankohtaista%2Fuutinen%2Flikaiset-kadet-suojaavat-ihmista-immuunisairauksilta&amp;title=Likaiset%20k%C3%A4det%20suojaavat%20ihmist%C3%A4%20immuunisairauksilta"></a></span> Fri, 15 Jun 2018 12:12:34 +0000 hvhela@uta.fi 40278 at http://www2.uta.fi