Koulutuksen ulkoinen arviointi

Koulutuksen ulkoinen arviointi

Tampereen yliopisto kehittää koulutustaan aktiivi­sesti laatujärjestelmänsä mukaisesti. Yliopisto toteutti laajan koulutusuudistuksen vuosina 2010–2015, jonka onnistumisen ja vaikuttavuu­den selvittämiseksi järjestettiin ulkoinen arvioin­ti. Koulutusuudistuksen keskiössä oli siirtyminen oppiainepohjaisesta koulutuksesta laaja­-alaisiin tutkinto­-ohjelmiin sekä osaamisperustaisiin ope­tussuunnitelmiin. Alempaan ja ylempään kor­keakoulututkintoon johtavien koulutusten määrä väheni 52 koulutuksesta 25 tutkinto­-ohjelmaan. Uudistus edellytti myös koulutuksen johtamis­järjestelmän muuttamista ja opintojen ohjauksen kehittämistä.

Ulkoisen arvioinnin toteuttaminen

Vuosina 2015–2017 toteutettu ulkoinen arviointi tuotti tietoa koulutusuudistuksen toteutumisesta ja vaikutuksista sekä tutkintokoulutuksen laadusta. Ar­vioinnissa paikannettiin tutkinto-­ohjelmien hyviä käytäntöjä ja tunnistettiin kehittämiskohteita. Näin yliopisto sai käyttöönsä kansallista ja kansainvälistä vertailutietoa ja ideoita koulutuksen jatkuvan kehit­tämiseen. Arvioinnin kohteena olivat yliopiston 25 tutkinto­-ohjelmaa lukuvuosina 2012–2016.

Tutkin­to­-ohjelmat jaettiin viiteen arviointiyksikköön: 1) luonnontieteelliset tutkinnot, 2) generalistiset tut­kinnot, 3) laaja­-alaiset tutkinnot, 4) kielten tutkinnot ja 5) professionaaliset tutkinnot. Arviointiaineiston tuottaminen käynnistyi tutkinto-­ohjelmien vertais­arvioinneilla syksyllä 2015 ja päättyi tilastoajoihin syk­syllä 2016. Arvioinnin teki ulkoinen arviointiryhmä.

Arviointiteemoiksi muodostuivat 1) laaja-­alaisuus, 2) osaamisperustaisuus, 3) opintojen sujuvuus, 4) koulutustarjonta sekä 5) pedagoginen johtaminen. Arviointihaastattelut toteutettiin arviointiryhmän toivoman roolijaon mukaisesti (professorit, opet­tajat, opiskelijat, opintohallinto ja pedagoginen johto) syksyllä 2016. Yliopisto kutsui henkilökun­nan edustajat paneeleihin. Ylioppilaskunta järjesti opiskelijoille verkkoilmoittautumisen, jonka kautta kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Haastatteluihin osallistui noin 50 henkilökunnan ja 20 opiskelija­kunnan edustajaa. Yliopistolaisille järjestettiin ar­vioinnin alussa ja lopussa tiedotus­ ja keskustelu­tilaisuudet.

Arviointiryhmä toimitti yliopistolle tammi­kuussa 2017 arviointiraportin, jonka pohjalta toimitettu kooste arvioinnista ja sen tuloksista on julkisesti saatavilla.

Arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämisideoita

Ulkoisen arviointiryhmän Tampereen yliopisto on onnistunut erittäin hyvin koulutusuudistuksen läpiviennissä. Uu­distuksen tavoitteet ja toimet ovat Bolognan prosessin puitteissa sovitun mukaisia ja arvi­ointiryhmän mukaan tehty työ on myös kansal­lisesti edellä käyvää. Yliopistoyhteisö on sisäistä­nyt muutostarpeen sekä laajalti sitoutunut yh­teisiin tavoitteisiin.

Selkeät osaamistavoitteet edistävät suunnitelmallista opiskelua

  • Kaikkien tutkinto-­ohjelmiin kuuluvien alempien ja ylempien tutkintojen osaamistavoitteet tulee kuvata ja tarkistaa säännöllisesti.
  • Osaamistavoitteiden kuvauksia kannattaisi ke­hittää ja yhtenäistää jakamalla ne esimerkiksi substanssi-­ ja geneerisiin (kriittinen ajattelu, tiedonhankintataidot, vuorovaikutustaidot jne.) osaamisiin.
  • Opiskelijoille kannattaa viestiä selkeästi, millaisil­la valinnoilla voi edetä ensisijaisesti suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa ja millaisilla valin­noilla voi hakeutua työelämään alemman korkea­koulututkinnon suorittamisen jälkeen.
  • Opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien suori­tusten arviointi tulee sitoa vahvasti osaamistavoit­teiden saavuttamiseen.
  • Opettajakunnan yhteistyöllä huolehditaan, että tutkinnosta muodostuu kokonaisuus. Hyödyn­netään erilaisten opetusmenetelmien suomia mahdollisuuksia ja varmistetaan että opetus on oikealla tasolla suhteessa aiemmin opittuun ja koko tutkinnon tavoitteisiin.

Oikeanlaista ohjausta oikeaan aikaan

  • Opintojen ohjausta kannattaa kehittää syste­maattisesti henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyössä.
  • Opintojen ohjauksessa tulisi vahvistaa opis­kelijoiden kehittymistä itsenäisiksi, omasta opiskelusta vastuuta ottaviksi.
  • Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen tulisi ottaa systemaattisesti osaksi opintojen ohjausta, heti opintojen alusta alkaen.
  • Kandidaattitutkielmavaiheessa kannattaa tu­kea kandidaatin tutkinnon loppuun saattamis­ta ja maisteriopintoihin siirtymistä.
  • Pro gradu ­-vaiheessa ohjauksessa tulisi huo­mioida opintojen loppuun saattaminen ja suunnata kohti valmistumisen jälkeistä aikaa, työelämää tai tieteellisiin jatko-­opintoihin siirtymistä.

Sujuvuutta opiskeluun

  • Opinnoista voitaisiin muo­dostetaan laajempia "suosituspaketteja" opin­tojen suunnittelun ja etenemisen tueksi niissä tutkinto-­ohjelmissa, joissa opiskelijalla on runsaasti valinnaisuutta.
  • Tutkinto­-ohjelmien opintojaksojen ajalliseen päällekkäisyyteen tulee kiinnittää huomiota ja pyrkiä tunnistamaan ne opintojaksot, jotka tulisi tarjota eri aikoina.
  • Tutkintoihin kuuluvien kieliopintojen suoritta­mista tulisi sujuvoittaa tarjoamalla joustavampia tapoja opintojen suorittamiseen ja parantamalla opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä kursseille.
  • Kehitetään opiskelijatuutortoimintaa opetus­henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyössä parantamaan uusien opiskelijoiden kiinnit­tymistä yliopistoon.

Opiskelijavalinnasta aktiiviseen opiskelijamarkkinointiin

  • Viestintästrategiassa on hyvä huomioida erilaisten kohderyhmien tarpeet ja käsitellä yliopistoa kokonaisuutena, ei paikoin keskenään kilpailevina tai irrallisina osina.
  • Kannattaa pohtia, onko yliopisto tulevaisuudessakin yhtävetovoimainen kuin nyt ja saako yliopisto houkuteltua myös kaikkein lahjakkaimmat yksilöt opiskelemaan.
  • Markkinointia tulee kehittää jatkuvasti huomi­oiden erityisesti kansainvälistymisen ja maksul­listen opintojen tuomat haasteet.
  • Opiskelijarekrytoinnissa olisi mahdollista hyö­dyntää oman henkilökunnan osaamista (mark­kinointi, viestintä, informaatioteknologia) ja opiskelijoita nykyistä laajamittaisemmin.

Pedagoginen yhteisö ja sen johtaminen

  • Tutkinto­-ohjelmien tasolla on suositeltavaa kehittää prosessikuvauksia esimerkiksi ope­tussuunnitelmatyön etenemisestä vuosittain ja vastuun jakautumisesta eri vaiheissa.
  • Opetus­- ja tutkimushenkilöstön osalta yhtei­söön kuulumista voisi kehittää luomalla lähi­yhteisöjä, joiden johtamisesta ja ohjaamisesta vastaisi lähiesimies.
  • Lähiesimies ja tutkinto-­ohjelmavastaava voi­sivat tehdä yhteistyötä opintojaksojen opet­tajista sovittaessa. Tämä tukisi opetusvastuun tasaista ja oikeudenmukaista jakautumista lähiyhteisössä.
  • Lähiyhteisö voisi ottaa jaetusti vastuuta henki­löstön perehdyttämisestä ja pedagogisen osaa­misen kehittymisestä.
  • Opiskelijoille tulee luottamustehtäviin perus­tuvien vaikutusmahdollisuuksien lisäksi tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuksia vaikuttaa.
  • Olemassa olevia toimintamalleja kuten palau­tepäiviä tulee vahvistaa, ja yliopistoyhteisössä tulee muovata uusia tapoja opiskelijoiden osal­listumiseksi koulutuksen kehittämiseen.

Yliopisto kehittää toimintaansa edelleen koulutuksen ulkoisen arvioinnin tulosten perusteella laatujärjestelmänsä mukaisesti.

Lisää tietoa koulutuksen ulkoisesta arvioinnista

Ulkoisen arviointiryhmän jäsenet

  • Anne Nevgi, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja
  • Carita Blomqvist, yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus
  • Jonne Kettunen, kauppatieteiden ylioppilas, SYL, Oulun yliopisto
  • Niina Pietikäinen, henkilöstöjohtaja, Tampereen kaupunki
  • Jaakko Puhakka, akateeminen rehtori, Itä-Suomen yliopisto