Roolipelaaminen avartaa näkökulmia

Julkaistu 27.7.2018 - 14:30
Roolipelaamista ei enää kummastella. Roolipelien hyödyt tunnistetaan, ja sitä käytetään apuna opetuksessa ja valmennuksessa.

Teksti: Milla Pyyny
Kuva: Jenni Toivonen

J. Tuomas Harviainen / kuva: Jenni Toivonen
J. Tuomas Harviaisen mukaan roolipelaaminen on yleismaailmallinen ilmiö, jota tapahtuu myös pelikenttien ulkopuolella.

Ihmiset, jotka kokeilevat roolipelien kautta erilaisia rooleja ja fantasiamaailmoja, oppivat olemaan herkempiä ympäristössä oleville muutoksille. He oppivat myös avoimemmiksi toisten ihmisten näkökulmille ja arvomaailmoille.

Näin sanoo informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median professori J. Tuomas Harviainen Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut roolipelejä 16 vuoden ajan.

Harviaisen mukaan roolipelaaminen parantaa kiistatta sosiaalisia taitoja, sillä vuorovaikutus pelissä ja peliyhteisöissä on voimakasta. Larppauksessa eli liveroolipeleissä ja pöytäroolipeleissä ei valita voittajaa, sillä pelaajat tavoittelevat samaa päämäärää yhteistyöllä.

Tiettyihin oppimistarkoituksiin roolipelaaminen näyttäytyisi olevan erinomainen keino. Rooli poistaa estoja ja tuo mukanaan alibin, jolloin ei tarvitse hävetä epäonnistumista. Roolipelin avulla esimerkiksi kielten oppiminen helpottuu.

– Oppimislarpeissa hahmo toimii niin vahvana motivaatiotekijänä, että opiskelija onnistuu ylittämään itselleen asettamia rajoja. Opiskelija uskaltautuu esimerkiksi puhumaan aktiivisesti vieraalla kielellä, vaikka muulloin kokisi, ettei osaa kieltä tarpeeksi hyvin.

Roolipelaamista hyödynnetään myös pelikenttien ulkopuolella, ja sitä näkyy myös yritysmaailmassa.

– Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi yritysvalmennuksessa ja puolustusvoimien neuvotteluharjoituksissa.

Näyttelemistä ilman
käsikirjoitusta

Roolipelaamisessa hypätään kuvitellun hahmon ja tarinan vietäväksi. Se juontaa juurensa muun muassa improvisaatioteatterista, toisaalta roolileikeistä ja strategiapeleistä.

Roolipelaamisen yleistyttyä sen harrastajia kummasteltiin, mutta nykyään pelaamisen ja roolipelaamisen stigma on hävinnyt. Se on harrastus siinä missä muutkin.

Harviainen teki aikanaan väitöstutkimuksensa larpeista. Harviainen lukeutuu itsekin larppiharrastajien joukkoon. Larppauksessa pelaaja pukeutuu valitsemansa hahmon kaltaiseksi ja eläytyy rooliinsa. Larppaaja luo tarinaa yhdessä muiden pelaajien kanssa, ja ennalta sovittua käsikirjoitusta ei ole.

Roolipeleissä Harviaista kiinnostaa juuri ennalta-arvaamattomuus. Häntä kiehtoo mahdollisuus eläytyä täysin toiseen rooliin ja seikkailla vaihtoehtoisissa maailmoissa.

– Roolipelaamisessa on sellaisia elementtejä, joita muissa toiminnoissa ei ole läsnä. Se on myös tutkijana kiinnostavaa.

Mediassa larppausta pidetään usein edelleen minkä tahansa roolipelin symbolina. Roolipelaamisen muotoja on kuitenkin useita, klassisimpina niistä pöytä- ja verkkoroolipelit. Roolipelien popularisointi ja toisaalta esiintyminen elokuvissa ja tv-sarjoissa ovat osaltaan rikkoneet illuusiota ja tehneet eri pelimuotoja tunnetuksi.

– Nuorilla sukupolvilla on nykypäivänä hyvä käsitys siitä, mitä roolipelaaminen, erityisesti verkkoroolipelaaminen on.

Eri sukupuolet
törmäilevät roolipeleissä

Verkkoroolipeleille tyypillisissä miljoonan pelaajan peliyhteisössä kilpailu korostuu ja kovenee.

– Verkkopeleissä on selkeä kilpailutilanne pelaajien kesken. Tällöin vihamielinen käytös voi korostua.

Verkkopeleissä, roolipelit mukaan lukien, sukupuolten välisillä törmäyksillä voi olla vakavia seurauksia. Harviaisen mukaan joissain peliyhteisöissä esiintyy edelleen myrkyllistä maskuliinisuutta.

Naisten ja muunsukupuolisten ihmisten läsnäolo verkossa koetaan välillä tunkeutumiseksi miesten maailmaan. Tällaiset yhteisöt edustavat hyvin perinteistä, miehistä maskuliinisuutta. Poissulkemisia tapahtuu myös roolipelien kohdalla.

– Käytös voi johtaa kiusaamiseen, häiriköintiin ja jopa fyysiseen väkivaltaan.

Pelaaminen yhdistetään usein miehiin. Suomessa roolipelaamista näyttää harrastavan yhtä paljon niin miehet kuin naiset. Harviaisen mukaan larppaajien enemmistö on ilmeisesti jo pidemmän aikaa ollut naisia.

Pelityylit naisten ja miesten välillä eivät myöskään eroa huomattavasti, mutta joitakin trendejä on tiedossa.

– Yleisenä mutu-tason trendinä on pidetty sitä, että naispelaajia kiinnostaa tyypillisemmin sosiaalinen pelaaminen ja miehet ovat edustettuina kilpailuhenkisten pelaajien joukossa.

Tampereen yliopiston pelilaboratorio
mukana Ropeconissa

Uraauurtavaa työtä pelitutkimuksen saralla tehnyt Game Research Lab -pelilaboratorio Tampereen yliopistosta järjestää tänä vuonna akateemisen Intersection in Games -seminaarin Ropecon-roolipelitapahtumassa. Harviainen tekee pelilaboratorion kanssa tiivistä yhteistyötä ja toimii tänä vuonna seminaarin puheenjohtajana.

Seminaari pureutuu kysymyksiin roolipelaamisen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Harviainen luennoi muun muassa pohjoisen roolipelitutkimuksen historiasta, haasteista ja trendeistä.

Ropecon on pohjoismaiden suurin talkoovoimin järjestetty pelitapahtuma, joka tuo vuosittain yhteen alan harrastajia ja ammattilaisia. Ropeconissa pelataan rooli- ja miniatyyripelejä, kamppaillaan kortti- ja lautapeleissä sekä larpataan ympäri vuorokauden.

 Ropecon on keskittynyt erityisesti roolipeleihin, ja tapahtuma tunnetaan hyvin Euroopassa. Tapahtuman nimi koostuu sanoista roolipeli ja convention.

Viime vuosina Ropeconissa on käynyt yli 4000 harrastajaa. Tänä vuonna Ropecon järjestetään 25. kerran, ja kävijöitä odotetaan jälleen tuhansia.

 

Ropecon Helsingin messukeskuksessa 27.-29.7. heinäkuuta