Likaiset kädet suojaavat ihmistä immuunisairauksilta

Julkaistu 15.6.2018 - 15:12
Likaiset kädet/ Kuva: Jenni Toivonen
Kaupunkilaiset ovat usein vieraantuneet luonnosta eivätkä sotke käsiään. Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja suolistosairauksia. Kuva: Jenni Toivonen

Jo kahden viikon altistus voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta

Heikki Hyöty/ Kuva: Jonne Renvall
Professori Heikki Hyöty sanoo, että immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Kuva: Jonne Renvall

Teksti: Jaakko Kinnunen

Tuore tutkimus osoittaa, että käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Nykyisen tutkimustiedon valossa laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

– Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta kertoo.

Tutkimus perustuu biodiversiteettihypoteesiin. Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista altisteista. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää harmitonta siitepölyä vastaan. Kehon turvajärjestelmä voi myös hyökätä suoliston normaaleja mikrobeja vastaan, mikä voi aiheuttaa kroonisen suolistosairauden.

– Jos elimistö ei saa riittävästi mikrobialtistusta, immuunipuolustusjärjestelmän kyky kontrolloida ylilyöntejä heikkenee. Tätä tarkoitetaan biodiversiteettihypoteesilla, Hyöty kertoo.

Tutkimuksessa olivat mukana myös Helsingin yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hyöty jakaa kiitosta erityisesti Helsingin yliopiston dosentti Aki Sinkkoselle ja TTY:n professori Juho Rajaniemelle.

Koehenkilöt hieroivat
käsiinsä metsämaata

Tutkimuksessa neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa.

Pulveri oli monipuolinen sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia. Pulveriin jauhettiin esimerkiksi sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

– Tarkoituksena oli, että mikrobien monimuotoisuus on mahdollisimman suuri. Koehenkilöiden iholle annosteltiin suuri määrä luonnon normaaleja bakteereja ja viruksia, joihin immuunipuolustusjärjestelmä reagoi, Hyöty sanoo.

Koehenkilöt keräsivät ulostenäytteen ennen altistumisen aloitusta, altistusjakson päättyessä ja kolme viikkoa altistumisen päättymisen jälkeen. Lisäksi he keräsivät pyyhkäisynäytteen käsivarren iholta. Koehenkilöiltä kerättiin myös verinäytteet kokeen päättyessä.

Tutkimuksessa havaittiin, että vain kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi.

– Vastaavaa tulosta on vaikeaa saada probiooteilla, joita on myös tutkittu biodiversiteettihypoteesin yhteydessä, Hyöty sanoo.

Asfalttiympäristö
ei sovi ihmiselle

Etenkin rikkaissa länsimaissa normaali arki on muuttunut lyhyessä ajassa merkittäväsi: ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule, Hyöty sanoo.

Erityisen tärkeää monipuolinen mikrobialtistus on ensimmäisen elinvuoden aikana. Tuona aikana on tärkeää, että immuunipuolustusjärjestelmä saa riittävästi harjoitusta, jotta se voi kehittyä normaalisti.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo.

Tutkimuksen tulos tukee biodiversiteettihypoteesin oletuksia. Kun ihmiskunta muuttaa kaupunkeihin, tarvitaan uusia keinoja luontosuhteen ylläpitämiseksi.

– Täytyy pitää mielessä, että kyseessä on pilottitutkimus. Jatkotutkimuksissa täytyy selvittää, voidaanko tällä ehkäistä immuunisairauksia, Hyöty sanoo.

Noora Nurminen, Jake Lin, Mira Grönroos, Riikka Puhakka, Lenka Kramna, Heli K Vari, Hanna Viskari, Sami Oikarinen, Marja Roslund, Anirudra Parajuli, Iiris Tyni, Ondrej Cinek, Olli Laitinen, Heikki Hyöty & Aki Sinkkonen: Nature-derived microbiota exposure as a novel immunomodulatory approach

 

Mira Grönroos, Anirudra Parajuli, Olli H. Laitinen, Marja I. Roslund, Heli K. Vari, Heikki Hyöty, Riikka Puhakka, Aki Sinkkonen: Short‐term direct contact with soil and plant materials leads to an immediate increase in diversity of skin microbiota