Suomalaista teknistä viestintää

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1100, Kanslerinrinne 1

FL Tytti Suojasen väitöstilaisuus

Suomalaista teknistä viestintää : Sinä- ja me-asenne kotoistamisstrategioina kodinkoneiden käyttöohjeissa 1945-1995

Väitöskirja kuuluu käännöstieteen (englanti) alaan.

Vastaväittäjänä on professori Merja Koskela (Vaasan yliopisto). Kustoksena toimii professori Kaisa Koskinen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Käyttöohjeet auttoivat kuluttajia kotitalousteknologian kesyttämisessä

Käyttöohjeet ovat arkipäivän tekstejä, jotka välittävät tietoa erilaisista teknisistä laitteista ja järjestelmistä sekä opastavat niiden käytössä. Teknisen viestinnän ensimmäisessä suomenkielisessä väitöskirjassa tutkittiin kotoistamisstrategioita, joilla kodinkoneita tehtiin käyttäjille tutuksi suomalaisissa käyttöohjeissa vuosina 1945–1995. Varsinkin 1950–60-luvuilla Suomessa tuli markkinoille paljon uutta kotitalousteknologiaa, jota valmistajien oli arkipäiväistettävä ja käyttäjien oli kesytettävä.
 
Väitöskirjassa tarkasteltiin ensinnäkin niin sanottua sinä-asennetta eli strategioita, joilla kodinkoneiden käyttäjiin vedotaan ja heidät otetaan käyttöohjeissa huomioon. Toisekseen keskityttiin keinoihin, joilla ohjeissa luodaan yhteisyyttä käyttöohjeiden kirjoittajan ja yrityksen sekä käyttäjän välille. Tätä varten tutkimuksessa luotiin me-asenteen käsite. Lisäksi työssä selvitettiin strategioissa tapahtuneita muutoksia sekä niiden yhteyttä suomalaisen yhteiskunnan ja teknisen viestinnän kehitykseen. Tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan 132 käyttöohjetta eri yrityksiltä. Lisäksi siinä vertailtiin kahden perinteisen suomalaisyrityksen, Helkaman ja Upon, käyttöohjeita.

Tutkimuksesta ilmenee, että käyttäjä otetaan ohjeissa huomioon varsin monipuolisesti. Käyttäjää puhutellaan suoraan ja asetetaan tiettyyn rooliin (rouva, asiakas). Häntä myös motivoidaan muun muassa vahvistamalla hänen itseluottamustaan ja osoittamalla, millainen palkinto tai uhka tietynlaisesta toiminnasta seuraa. Kirjoittajat ja yritykset ovat läsnä esimerkiksi me-pronominin kautta, yritysmaininnoissa sekä erilaisissa motivointikeinoissa.

Käyttäjiin vetoaminen eli sinä-asenne on käyttöohjeissa runsaampaa kuin me-asenteen ilmenemistavat, mikä myötäilee käyttöohjeille ja tekniselle viestinnälle tyypillistä käyttäjäpainotusta. Ajallisesti sekä sinä- että me-asenne ovat vahvempia ja monipuolisempia noin 1970-luvulle ulottuvissa ohjeissa kuin sitä uudemmassa aineistossa. Ohjeiden tehtävänä on ollut vakuuttaa käyttäjää uuden koneen hankinnan järkevyydestä, auttaa uuden teknologian hyväksymisessä ja kesyttämisessä sekä suostutella käyttäjä uskomaan, ettei koneen käytön opettelu ole vaikeaa. Tuloksista muodostuu käsitys, että mitä uudempi käyttöohje on kyseessä, sitä persoonattomampi ohje on ja sitä enemmän ohje on myös irrallaan käyttäjästä ja hänen käyttötilanteestaan.

Tutkimuksen teoreettinen kehys on monitieteinen: teknisen viestinnän lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään retoriikkaa, uutta retoriikkaa, tekstilajitutkimusta sekä kulttuurisen, yhteiskunnallisen ja feministisen teknologian tutkimusta. Väitöskirja lisää ymmärrystä suomalaisesta teknisestä viestinnästä ja sen historiasta sekä käyttöohjeiden roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Se myös avaa uusia näkökulmia teknisille viestijöille sekä alan opettajille ja tutkijoille.  

                                          ******

Suojasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2421, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1931, Tampere University Press 2018.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.