Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon laadun arviointi

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34

Mika Virtanen

TtM Mika Virtasen väitöstilaisuus

Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon laadun arviointi

Väitöskirja kuuluu hoitotieteen alaan.

Vastaväittäjänä on professori Lauri Kuosmanen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Jari Kylmä.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
 

Lastenpsykiatrian ensimmäinen laatututkimus hyödyntää uusinta teknologiaa

Yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian vastuualueella on toteutettu uraauurtava laatututkimus uudenlaisin menetelmin. Tutkimusaineiston keruuaikana oli käytössä helppokäyttöisiä ja pelinomaisia Takain-laitteita ja arviointitauluja, joilla vastaajat arvioivat hoitotapahtumia. Laitteiden keräämät arviot luettiin langattomasti, ja ne olivat siten valmiiksi sähköisessä muodossa käytettävissä raportointia ja jatkotyöskentelyä varten. Kokemuksen perusteella käytetty tekniikka tehosti huomattavasti tutkimuksen aineistonkeruuprosessia.  Hoitotapahtumia olivat kaikki vastuualueen tutkimus-, hoito- ja terapiakäynnit sekä neuvottelut.

Hoitotapahtumien (n=1068) arvioinnissa lapsipotilaiden läheiset (n=684) sekä yhteistyötahojen (n=210) ja erikoissairaanhoidon (n=1303) työntekijät ottivat kantaa käynnin tavoitteen selkeyteen, keskeisten asioiden käsittelyyn, kuulluksi tulemiseen, tilanteen turvallisuuteen, yhteistyön toimivuuteen ja käynnin hyödyllisyyteen. Lapsipotilaat (n=978) arvioivat sitä, puhuttiinko sairaalakäynnillä oikeita asioita, ymmärsivätkö aikuiset lapsen tilannetta ja sitä, millaista sairaalakäynnillä lapsen mielestä oli. Sama vastaaja on voinut antaa arvionsa useamman kerran eri hoitotapahtumien yhteydessä. Hoitotapahtuminen arvioinnissa erityisen mielenkiintoista oli se, että samaa tapahtumaa arvioitiin eri näkökulmista.
 
Hoidon rakenneperusteinen arviointi suoritettiin vertailemalla potilaiden hoitopolkuja. Hoitopoluissa todettiin tapahtuneen positiivista muutosta siten, että vuonna 2013 potilaiden hoitoon osallistui keskimäärin viisi työntekijää eli yhden moniammatillisen työryhmän verran työntekijöitä. Hoitoprosessien ja hoitosuhteiden laadun kannalta tämä on positiivinen muutos verrattuna aiempiin tarkastelujaksoihin, joissa potilaiden hoitoon osallistui moninkertainen määrä työntekijöitä.

Hoidon prosessiperusteinen arviointi suoritettiin vertailemalla toiminnan tunnuslukuja vuosina 2008–2014. Tutkimusaikana lähetteiden määrä kasvoi ja lähetteen käsittelyä yli 21 vrk odottavien osuus pienentyi. Kuntalaskutettavien avohoitotapahtumien kokonaismäärä lisääntyi tarkastelujaksolla mutta osastojaksojen kokonaismäärässä ei ollut havaittavissa merkittävää muutosta. Osastohoitopäivien määrä vähentyi ja jaksojen kesto lyhentyi. Prosessiperusteisesti arvioituna hoidon saatavuudessa ja organisaation toiminnan tehokkuudessa tapahtui positiivista muutosta, ja käytännössä tämä tarkoitti suuremman potilasmäärän nopeampaa hoitoon pääsyä sekä hoitojaksojen tehostumista.

Hoidon tulosperusteinen arviointi suoritettiin hoitotapahtumien monitahoarvioinnilla. Tutkitut hoitotapahtumat edustivat 39 % tutkimusajan hoitotapahtumista. Lapsipotilaista yksi kymmenestä oli sitä mieltä, että käynnillä ei puhuttu yhtään tai ei puhuttu tarpeeksi oikeista asioista tai että aikuiset eivät ymmärtäneet yhtään tai eivät tarpeeksi lapsipotilaiden tilannetta. Puolet lapsipotilaista antoi positiivisen arvion hoitotapahtumista (puhuttiin sopivasti oikeista asioista ja aikuiset ymmärsivät hyvin).

Hoitotapahtumien arvioissa aikuisvastaajien osalta parhaan arvion sai tilanteen turvallisuus, kun 96 % vastaajan mielestä tilanne oli turvallinen. Aikuisvastaajista 95 % oli sitä mieltä siitä, että käynnin tavoite oli selkeä ja käynnillä käsiteltiin keskeisiä asioita. Vastaajista 92 % piti yhteistyötä toimivana, 91 % piti käyntiä hyödyllisenä ja 88 % koki tulleensa kuulluksi. Tarkastellessa niitä hoitotapahtumia, joissa oli paikalla sekä lapsipotilaita että aikuisia, havaittiin vastausten kesken heikko tilastollinen yhteys, joka oli tilastollisesti merkitsevä. Tämän perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että samasta hoitotapahtumasta annettujen lapsipotilaiden ja aikuisten arvioiden yhteys ei ole kovin vahva eikä aikuisten antamasta arviosta voida luotettavasti ennustaa lasten arvioita.

Väitöskirjatutkija Mika Virtanen on käyttänyt kerättyä aineistoa hoitotieteen väitöskirjassaan. Tutkimuksen kokonaistavoitteena oli kehittää psykiatrisen erikoissairaanhoidon laadun arviointikehikko, ja tutkia, miten arviointikehikko sopii lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon laadun arviointiin. Tutkimuksessa käytettyä arviointimallia ja teknologiaa voidaan jatkossa soveltaa laajemminkin sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun arviointiin.

                                          ******

Virtasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2397, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1906, Tampere University Press 2018.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi