Alkoholiongelmat ja masennus

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F115, Arvo Ylpön katu 34

Jonna Levola

LL Jonna Levolan väitöstilaisuus

Alcohol Problems in Depression: Screening, patterns of drinking and relationship with quality of life (Alkoholiongelmat ja masennus: seulonta, juomatavat ja yhteydet elämälaatuun)

Väitöskirja kuuluu päihdelääketieteen alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Solja Niemelä (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Mauri Aalto.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Alkoholi, masennus ja elämänlaatu

Alkoholiongelmat ja masennus ovat keskeisiä kansansairauksiamme ja ne esiintyvät huomattavan usein myös samanaikaisesti. Samanaikaisesti esiintyessään ne usein vaikeuttavat toinen toisiaan ja toisen häiriön seulonta onkin tärkeää, jos jompikumpi on todettu. Alkoholin käyttötapojen, esimerkiksi humalajuomisen, tiedetään vaikuttavan monien fyysisten sairauksien ja oireiden syntyyn. Alkoholin käyttötapojen osuutta psyykkisten sairauksien, kuten masennuksen, syntyyn on tutkittu vähemmän. Alkoholiongelmat ja alkoholin käyttötavat ovat yhteydessä elämänlaatuun väestössä. On kuitenkin epäselvää mikä on alkoholiongelmien ja alkoholin käyttötapojen suhde elämänlaatuun masentuneilla henkilöillä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin alkoholiongelmien, alkoholin käyttötapojen, masennuksen ja elämänlaadun välisiä monimuotoisia yhteyksiä.

Ensin selvitettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla mitä tutkimustieto jo kertoo alkoholiriippuvaisten elämänlaadusta ja miten masennus siihen vaikuttaa. Alkoholiriippuvuuden todettiin olevan yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun sekä heikompaan psyykkiseen terveyteen. Masennus oli yhteydessä elämänlaadun vakavampaan heikentymiseen. Hoito vaikutti myönteisesti elämänlaatuun ja psyykkiseen terveyteen. Alkoholin käytön lopettaminen tai vähentäminen myötävaikuttivat elämänlaadun kohenemiseen.

Suomalaisessa väestöotoksessa (n = 4020) arvioitiin kymmenen kysymyksen AUDIT-kyselyn ja sen lyhennelmien AUDIT-C:n ja AUDIT-3:n toimivuutta masentuneiden riskijuomisen seulonnassa. Riskijuomisen seulonta masentuneilla miehillä ja naisilla onnistui AUDIT- ja AUDIT-C -kyselyjä käyttäen hyvin. Ne seuloivat noin 80 - 90 % riskijuojista. AUDIT-3 ei seulonut riskijuomista naisilla, mutta miehille se soveltui. Seulontarajat miehille ja naisille olivat erilaiset, mutta masennus ei vaikuttanut näihin rajoihin.

Samassa väestöotoksessa selvitettiin edelleen humalajuomisen ja masennuksen välistä yhteyttä, sekä alkoholiongelmien ja alkoholin käyttötapojen yhteyttä elämänlaatuun erikseen masentuneilla ja ei-masentuneilla henkilöillä. Miehet, joilla oli esiintynyt humalajuomista keskimäärin kerran viikossa viimeisen neljän viikon ajan, kärsivät 2,6-kertaa useammin masennuksesta kuin miehet joilla humalajuomista oli harvemmin. Vastaavaa yhteyttä ei todettu naisilla. Masentuneet miehet ja naiset joivat enemmän ja useammin humalahakuisesti, heillä oli heikompi elämänlaatu ja viitteitä vaikeammista alkoholiongelmista. Tiheämpi humalajuominen ja alkoholiongelmat olivat yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun masentuneilla henkilöillä. Alkoholin keskimääräinen kulutus tai raittius eivät olleet yhteydessä elämänlaatuun.

Nämä tulokset tukevat alkoholiongelmien tunnistamisen ja hoitamisen tärkeyttä masentuneilla henkilöillä. Tehokas riskijuomisen seulonta on helposti toteutettavissa. Juomatapoihin, erityisesti humalajuomiseen, on myös syytä kiinnittää huomiota. Lisäksi käytännön työn kannalta kannustava löydös oli, että alkoholiriippuvuuden hoito oli yhteydessä elämänlaadun paranemiseen.

                                          ******

Levolan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2392, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1901, Tampere University Press 2018.