Yksityisautoilu jakaa jyrkästi mielipiteet Tampereella

Julkaistu 20.9.2018 - 08:52
Tampereen liikenne/ Kuva: Jonne Renvall
Tamperelaiset ottavat voimakkaasti kantaa joko yksityisautoilun puolesta tai sitä vastaan. Kiihkeää keskustelua on käyty etenkin Hämeenkadun liikenteestä. Kuva Hämeensillalta ennen raitiotien rakennustyön alkamista.

Tutkija pitää erikoisena sitä, että autoilua joko ehdottomasti kannatetaan tai vastustetaan jopa samoilla perusteilla

Jarkko Salminen/ Kuva: Jonne Renvall
Tutkija Jarkko Salminen arvostelee sosiaalitieteilijöitä, jotka tukevat vain autoilun vastustajia eivätkä ota vakavasti autoilevien näkemyksiä. Hän toivoo monipuolista keskustelua liikenteestä.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvat: Jonne Renvall

Näkemykset Tampereen Hämeenkadun yksityisautoilusta jakautuvat jyrkästi kahtia. Asiaa koskenutta nettikeskustelua tutkinut Jarkko Salminen pitää tilannetta aika erikoisena.

– Kompromissit autoilun puolustamisen ja vastustamisen välillä ovat hyvin harvinaisia: autoilua lähes aina joko ehdottomasti kannatetaan tai vastustetaan, Salminen sanoo.

Tutkija pitää autoilunäkemysten kaksijakoisuutta outona siksi, että monet ihmiset liikkuvat mitä todennäköisimmin tilanteesta riippuen omalla autolla tai julkisilla kulkuvälineillä. Tästä huolimatta ihmiset valitsevat puolensa tiukasti eivätkä yritä lainkaan ymmärtää vastakkaisia näkemyksiä. Molemmat osapuolet käyttävät usein jopa samanlaisia perusteluja.

Jarkko Salminen on tutkinut Hämeenkadun yksityisautokeskustelua sosiologian pro gradu -tutkielmassaan ja julkaissut tänä vuonna aiheesta artikkelin European Journal of Cultural and Political Sociology -tiedelehdessä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Aamulehden nettikeskustelufoorumilta.

Tutkimuksessa arvioidaan, mihin moraalisiin arvoihin autoilukiistassa vedotaan ja mitä periaatteita käytetään omien väitteiden tukena. Teoriapohjana on Boltanskin ja Thévenot’n julkisen oikeuttamisen teoria.

Teollisuuden maailmaan
vedotaan kaikkein eniten

Sekä autoilun puolustajat että vastustajat vetoavat kaikkein yleisimmin teollisuuden maailmaan, jonka mukaan tärkeintä maailmassa on päästä päämäärään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Teollisuuden maailmassa tärkeintä on kaupungin toimiminen täydellä teholla. Mielipiteitä perusteellaan tieteellisellä faktatiedolla vaikka siitä, miten eri liikkumistavat jakautuvat prosentuaalisesti.

Teollisuuden maailmassa arvostetaan järkeä, lukemia ja mittaustuloksia, puhutaan paikkojen etäisyyksistä, teiden leveyksistä ja parkkipaikkojen määristä. Lisäksi esitetään, että vastapuoli on sortunut tunteiluun.

Jarkko Salmisen mukaan teollisuuden maailman todellisuus ei ole yksinkertainen ja kiistaton, vaikka se arvostaakin objektiivisia faktoja, selkeää logiikkaa ja luonnontieteiden mitattavuutta. Tosiasiat voidaan aina yrittää kiistää vetoamalla saman maailman periaatteisiin ilman, että koko tätä maailmaa tarvitsisi kieltää.

Autoilun vastapuolet jakavat
samat moraaliperusteet

Autoilumielipiteet eivät jakaudu siten, että autoilun vastustajat argumentoisivat vetoamalla ekologiaan ja kansalaisuuteen ja puolustajat teollisuuteen ja markkinoihin.

Jarkko Salmisen tutkimuksen mukaan molemmat osapuolet hyödyntävät samoja maailmoja. Erityisenä hän pitää sitä, etteivät autoilun vastustajat kiistä teollisuuden maailman merkitystä, vaikka autoilun voi katsoa kuuluvan juuri siihen yhteyteen.

Autoilun vastustajat eivät esitä, että kaupungin keskusta kuuluisi kansalaisille ja kansalaisuuden maailmalle. Sen sijaan he esittävät, ettei auto todellisuudessa ole tehokas ja toimiva kaupungin liikennejärjestelmässä.

Salmisen mukaan autoilun vastapuolet jakavat keskenään paljon samaa. Molemmat käyttävät samantyyppisiä moraalisia perusteluja tukemaan täysin vastakkaisia kantoja.

Salminen ei ole täysin varma siitä, liittyykö tehokkuuspuhe suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin vai liittyykö se nimenomaan autoiluun.

Suomessa hahmotetaan tilaa Salmisen mukaan teollisuuden maailman mukaisesti siten, että tilan tärkein moraalinen ulottuvuus on teollinen: ympäristöä voi ja pitää mitata ja tehostaa.

Suomessa arvostetaan pikkutarkkojen teknisten yksityiskohtien hallitsemista. Tehokkuuden, työn ja ammattitaidon kieltä arvostetaan. Tällainen teollinen maaperä on kaikille yhteinen, mutta se ei tarkoita yksimielisyyttä. Kovimmat kamppailut käydäänkin juuri teollisuuden maailman sisällä.

Molemmat väittävät
edustavansa enemmistöä

Autoilun vastustajien mukaan auto ei ole kaupungissa liikkumisväline vaan statussymboli. He sanovat, että autot tulisi tasaveroisuuden nimissä kieltää kaupungista, koska kaikilla ei ole niihin varaa.

Autoilun puolustajat esittävät, että auto tasoittaa ihmisten välisiä eriarvoisuuksia, koska se antaa kaikille mahdollisuuden päästä kaupunkiin.

Kiistan molemmat osapuolet vetoavat vähemmistöjen oikeuksiin, puolustavat heikompia ja esittävät näkemyksiä siitä, miten auto joko vahvistaa tai vähentää ihmisten välisiä eroja. Molemmat väittävät edustavansa enemmistöä.

Juoppouden torjunnalla
voi perustella mitä vain

Kansalaisuuden maailma jää nettikeskustelussa teollisuuden maailman jalkoihin. Suomessa jopa demokratian toimivuutta on arvioitu teollisuuden eikä kansalaisuuden kriteerein.

Jarkko Salmisen mukaan Tampereen autoilukeskustelussa vallitsee demokraattinen yksimielisyys siitä, että tasa-arvon sijasta tärkeintä on kaupungin tehokkuus, toimivuus, rationaalisuus ja suorituskyky.

Kodin maailma vaikuttaa autoilukeskusteluun kannanottoina alkoholikulttuuriin. Autoilun vastustajat esittävät, että autojen kieltäminen toisi keskustaan eurooppalaista katu- ja kahvilakulttuuria sivistyneine juomatapoineen.

Autoilun puolustajat katsovat, että autojen jättämän tyhjiön täyttäisivät humalaiset eikä suomalaista juomakulttuuria voi korjata pelkällä autoilun kieltämisellä.

Salminen arvioi, että Suomessa voi juoppouteen vetoamalla perustella mitä tahansa mielipidettä. Mielipiteensä voi aina oikeuttaa sillä, että pitäisi olla enemmän kuin eurooppalaiset ja vähemmän kuin suomalaiset.

Keskustelu liikenneonnettomuuksista heijastaa uskoa teollisuuden maailmaan. Nopeusrajoituksia ei haluta tiukentaa onnettomuuksien vähentämiseksi. Sen sijaan onnettomuuksien syinä pidetään yksilön kontrollin puutetta, joka näkyy rattijuopumuksina. Teknisesti huonosti suunniteltu tie taas ei herätä lainkaan moraalista paheksuntaa.

Salminen kirjoittaa, että liikenneturvallisuudessa ei haluta kyseenalaistaa teollisuuden maailmaa eikä suomalaista insinööritaitoa.

Autoilun puolustajat
eivät välitä maineesta

Inspiraation maailmaa käytetään perusteluna autoilun puolesta ja vastaan. Vastustajien mielestä kaikki autot ovat identtisiä. Kannattajat näkevät erilaisuuden kirjoa ainakin autojen kokoontumisajoissa.

Autoilunäkemyksiä perustellaan usein myös mielikuvilla vanhoista kaupungeista ja eurooppalaisesta kaupunkikulttuurista. Niiden vastakohtana toistuu näkemys harmaasta, ankeasta ja latteasta itäblokkimaisesta rakentamisesta.

Markkinoiden maailma tarjoaa autoilukeskustelun molemmille osapuolille toiseksi yleisimmän perustelun heti teollisuuden maailman jälkeen. Autoilun vastustajien mielestä autojen poistaminen vilkastuttaisi ja helpottaisi ostoksilla käymistä. Autoilun puolustajat taas esittävät, että autot ja autoilijat pitävät markkinat liikkeessä.

Maineen maailman kannalta on tärkeää se, mitä muut ajattelevat Tampereesta. Autoilun vastustajien mielestä keskustan autottomuus toisi kaupunkiin turisteja. Autoilun puolustajat vähättelevät ulkopuolisten tunnustusta. He eivät yllättäen juuri lainkaan argumentoi maineen maailmasta vaan kieltävät sen merkityksen.

Ekologian maailma nousee esiin, kun autoilun vastustajat korostavat autoilun melu- ja saastehaittoja. Puolustajat taas väittävät, että bussit ovat pahin ekologisten ongelmien aiheuttaja kaupunkikeskustassa. Kaupungin ulkopuolinen luonto tai abstraktimmat ja laajemmat ilmiöt kuten ilmastonmuutos tulevat autoilukeskustelussa vain harvoin esille.

Sosiaalitieteilijät väheksyvät
autoilun puolustajia

Sosiaalitieteilijät ovat suhtautuneet autoiluun kriittisesti. Jarkko Salminen ehdottaa tarkastelutapojen monipuolistamista.

Salminen kritisoi, että sosiaalitieteilijät ovat tyytyneet tukemaan autoilun vastustajia eivätkä ole ottaneet vakavasti autoilevien ja autoilua puolustavien näkemyksiä. Tutkijat eivät ole ottaneet huomioon sitä, että auto on monille tärkeä ja jopa välttämätön kulkuväline. Autoilun kritiikistä on tullut sosiaalitieteilijöille megatrendi, joka yhdistyy kulutuskriittisyyteen ja huoleen ympäristöstä.

Salminen toivoo laajaa ja monipuolista liikenteeseen ja kaupunkitilaan liittyvää keskustelua, jossa muidenkin kuin teknisesti tai luonnontieteellisesti koulutettujen tai autokaupan edustajien näkemykset huomioidaan.

Autoilukeskustelun vahvojen vastapuolten varjoon ovat jääneet tavalliset kaupungin käyttäjät, niin autoilijat kuin muidenkin kulkuvälineiden käyttäjät.


Jarkko Salminen: The spatial logics of justification – the case of a dispute over a car-free street in Tampere, Finland. Journal European Journal of Cultural and Political Sociology Volume 5, 2018.

Jarkko Salminen: Julkisen oikeuttamisen maailmat kaupunkitilassa: tapaus yksityisautoton Hämeenkatu. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2014.

Jarkko Salminen: Poliittiset ja moraaliset ulottuvuudet kaupunkitilassa. Oikeuttaminen yksityisautotonta Tampereen Hämeenkatua koskevassa kiistassa