Yhteinen näkemys puuttuu lääkärikoulutuksesta

Julkaistu 15.6.2018 - 14:51

Koulutuksen arviointikeskus toteutti lääketieteen peruskoulutuksen arvioinnin

Suomesta puuttuu yhteinen näkemys siitä, mikä on suomalainen lääkäri, miten hänet on koulutettu ja mitä hänen pitäisi valmistuessaan osata. Tekeillä oleva sote-uudistus edellyttää yhteistä näkemystä valmistuvien lääkäreiden taidoista, asenteista ja roolista.

Yhteisen näkemyksen tarve tuli esiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin raportista, joka koskee lääketieteen peruskoulutuksen ensimmäistä kansallista arviointia vuosina 2016–2018.

Arviointi kattaa viisi yliopistoa, jotka tarjoavat lääketieteen lisensiaatin koulutusta: Itä-Suomen, Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteelliset koulutusohjelmat.

Kansainvälinen arviointiryhmä, jossa oli vankka lääketieteen pedagogiikan tuntemus, vieraili kaikissa yliopistoissa ja tutustui niiden ja opiskelijajärjestöjen tuottamaan laajaan tausta-aineistoon.

Kaikilla viidellä lääketieteellisellä koulutusyksiköllä on useita yhteisiä vahvuuksia. Ne ovat sitoutuneet koulutuksen jatkuvaan parantamiseen, ja myös opiskelijat osallistuvat koulutuksen kehittämiseen opiskelijaedustajien ja palautteen antamisen kautta. Kansallinen yhteistyö on lisääntymässä.

Kaikissa koulutusohjelmissa on kliinistä harjoittelua yliopistosairaaloiden ulkopuolella, ja opiskelijoilla on mahdollisuus varhaisiin potilaskontakteihin. Yliopistojen yhteistyö ulkopuolisten opetusyksiköiden kanssa toimii hyvin erityisesti perusterveydenhuollossa, jossa on innostuneita opettajia roolimalleina.

Opetussuunnitelmat
sovitettava yhteen

Lääketieteellisille koulutusohjelmille suositellaan opetussuunnitelmien yhteensovittamista, jotta yhteisistä kansallisista oppimistuloksista voitaisiin sopia ja niiden saavuttamista arvioida luotettavasti.

– Yliopistojen persoonalliset piirteet saavat toki säilyä, vaikka ydinosaamisen määrittely yhtenäistää opetussisältöjä, sanoo arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Marjukka Mäkelä.

Arviointiryhmä suosittelee myös vahvaa lääkärin avaintaitojen kehittämistä. Lääkärin tärkein tehtävä on diagnoosin määritys, ja erityisen tärkeää oppimiselle onkin potilaskontakteissa tapahtuva kliinisten taitojen ja päättelykyvyn arviointi sekä rakentava palaute. Lääkärintyön ydinosaamista on myös kyky kohdata vaikeita tilanteita rakentavasti, ja sitä pitäisi harjoitella koulutuksen aikana.

Suuret opetusryhmät
oppimisen esteinä

Kasvaneet opiskelijamäärät ja yliopistojen organisaatio- ja budjettimuutokset ovat vaikuttaneet opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointiin. Suuremmat kurssit erityisesti klinikoilla lisäävät opettajien työmäärää ja vähentävät opiskelijoiden mahdollisuuksia tekemällä oppimiseen tai henkilökohtaisen palautteen saamiseen. Koulutusohjelmien tapoja ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiongelmia tulisi kehittää.

Lääketieteen opettajat tasapainoilevat opetuksen, kliinisen työn ja tutkimuksen vaatimusten välillä. Tiedekuntien halutaan pohtivan opetuksen arvostuksen kasvattamista ja opetuksen urapolkujen luomista.

Arviointiryhmän mukaan lääketieteen koulutuksen kehittämisyksiköt tarjoaisivat järjestelmällisesti mahdollisuuksia pedagogiseen koulutukseen kaikille, jotka opettavat lääketieteen opiskelijoita.

Potilaskontakteja ja
opiskelijapalautetta

Arviointiryhmä nostaa Tampereen lääkärikoulutuksesta useita esimerkkejä hyvistä käytännöistä.

Tampereen vahvuuksina raportti pitää perusopetuksen kehittämistä, opetussuunnitelmaan kuluvia varhaisia potilaskontakteja ja Tampereella yli 20 vuotta käytössä ollutta potilaskeskeistä koulutusmallia.

Hyvänä käytäntönä raportti pitää myös Tampereen opiskelijapalautejärjestelmää. E-oppimisen ja virtuaaliopiskelun raportti katsoo tukevan muita oppimismuotoja.

Tampereen koulutus saa kehuja hyvistä viestintätaitojen opetuksesta ja potilaiden kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Raportti nostaa esiin geriatrian kurssien moniammatillisen lähestymistavan, jossa otetaan huomioon myös vanhusten seksuaalisuus.

Yhteistyöhön tekniikan ja
yhteiskuntatieteiden kanssa

Kehitysehdotuksissaan arviointiraportti toivoo Tampereen lääkärikoulutukselta hyvien käytäntöjensä jakamista muiden lääketieteellisten tiedekuntien kanssa ja siirtymistä kohti kansallista ohjelmatyötä.

Raportti nostaa esiin myös Tampereen yliopistofuusion. Raportti suosittaa lääkärikoulutukselle paikallista yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja teknillisen yliopiston lisäksi myös muiden tieteenalojen kuten teknisten tieteiden ja yhteiskuntatieteiden kanssa.

Moniammatillista koulutusta esitetään jatkettavaksi siten, että mukaan otettaisiin myös talous- ja hallintotieteiden opiskelijoita. Verkko-oppimisen ja muiden koulutusinnovaatioiden kehittämistä suositellaan jatkettavaksi.

Raportti kantaa huolta myös henkilökunnan riittävyydestä, jotta opetusryhmistä saataisiin oppimisen kannalta tehokkaita. Huomiota sai myös opettajien pedagogisten taitojen riittävä kehittäminen. Opettajien urapolkuja halutaan vahvistaa.

Opetussuunnitelmaan suositellaan lisättäväksi enemmän tietoa potilasturvallisuudesta, teknologiasta ja johtamisesta yhtä hyvin kuin myös seksuaalisesta ja sukupuolen monimuotoisuudesta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Educating Doctors for the Future – Evaluation of undergraduate medical education in Finland