Vuorovaikutus on oppimisen tärkein elementti

Julkaistu 13.6.2018 - 10:31
Vuoden Hyvä opettaja Jaakko Kauko korostaa dialogin merkitystä, haastaa opiskelijoitaan eikä puhu virka- tai valtiomiehistä
Jaakko Kauko/ Kuva: Jenni Toivonen
Jaakko Kauko on opiskelijoiden mielestä inspiroiva opettaja, joka osaa kohdata opiskelijat yksilöinä.

Teksti: Milla Pyyny
Kuvat: Jenni Toivonen

Mikä tekee hyvän opettajan?

Kasvatustieteiden apulaisprofessori Jaakko Kaukolla ei ole valmista vastausta. Opiskelijoilla sen sijaan on.

Jaakko Kauko valittiin Tampereen yliopiston vuoden 2018 Hyväksi opettajaksi. Yliopiston tukisäätiö myöntää vuosittain Hyvä opettaja -palkinnon ylioppilaskunnan ehdotuksesta. Tampereen yliopistossa toimivat ainejärjestöt voivat antaa ehdotuksen palkinnon saajaksi, ja tänä vuonna voittajaehdotuksen laati kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen ainejärjestö Mentor.

Tampereen yliopistoon Kauko päätyi keväällä 2016. Hän opiskeli aiemmin Helsingin yliopistossa politiikantutkimusta, teki väitöskirjan kasvatustieteen laitoksella koulutuspolitiikasta ja lähti useaksi vuodeksi tutkijaksi ulkomaille. Nykyisessä tehtävässään kasvatustieteiden apulaisprofessorina Kauko on ollut nyt kaksi vuotta.

– Minulla on maailman paras työ, enkä voisi kuvitella olevani töissä missään muualla. Olen siitä onnellisessa asemassa, että saan opettaa juuri niitä asioita, mitä itse tutkin.

Jaakko Kauko/ Kuva: Jenni Toivonen
Jaakko Kauko on työskennellyt tutkijana Englannissa, Portugalissa, Brasiliassa ja Skotlannissa. Kansainvälinen tutkimustyö jatkuu nyt Tampereella.

 

Onnistuneessa dialogissa
haastetaan ja kehitytään

Opiskelijoiden mukaan Kauko on inspiroiva opettaja, jonka tärkein puoli on taito kohdata opiskelijat yksilöinä. Kehujen kohde on palautteesta häkeltynyt, mutta toteaa kuitenkin aina pyrkivänsä yksilötason opetukseen.

– Opettajan ja opiskelijan suhde on kaikista tärkein elementti oppimisessa, ja suhteen on oltava vuorovaikutteinen. Minulle opettaminen kiteytyy juuri vuorovaikutukseen, sen moninaisuuteen ja haasteellisuuteen.

Opiskelijoiden haastaminen näkyy niin päivittäisessä opetuksessa kuin graduohjauksessa. Haasteet eivät kulje ainoastaan opettajalta opiskelijalle, sillä opiskelijoiden mukaan Kauko on valmis pohtimaan ääneen opiskelijoiden esittämiä yllättäviäkin näkökantoja. Hän ei ole myöskään jääräpäisesti lukkiutunut omiin mielipiteisiinsä.

Kaukon ylläpitämään tasa-arvoiseen dialogiin liittyy oleellisesti myös kurssipalaute. Opetuksen kehittäminen kurssipalautteiden avulla on sekä Kaukon että opiskelijoiden mielestä tärkeää.

– Opiskelijoilla on oikeus antaa ja saada palautetta. Kurssipalautetta on myös oltava valmis hyödyntämään ja samalla muuttamaan omaa toimintaansa sen pohjalta.

Kielenkäyttömme
muokkaa maailmaa

Yhdenvertaisuuskysymykset ja sukupuolineutraalit termit ovat läsnä kasvatustieteiden luennoilla. Niiden ohittaminen opetuksessa olisi Kaukon mukaan suuri vääryys.

– Kasvatussosiologiassa on jatkuvasti tunnistettu prosesseja, joissa kielenkäyttö johtaa poissulkemisiin ja syrjintään tietyille ihmisryhmille. Sukupuolittuneiden termien käyttö on erittäin hyvä esimerkki tästä kielenkäytöstä.

Tietoisuus sukupuolittuneesta kielenkäytöstä näkyy luennoilla termivalintojen yhteydessä, eikä luennoilla puhuta esimerkiksi virka- tai valtiomiehistä. Kauko haluaa saattaa opiskelijat tietoisiksi siitä, että kielenkäytöllä on syvempiä merkityksiä ja seurauksia.

– Opetan varhaiskasvattajia, tulevia opettajia ja laaja-alaisia kasvatuksen ammattilaisia. Opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää työssään kielenkäytön valta ja kuinka se muokkaa ympärillä olevaa maailmaa.

Kansainvälisyyttä
tutkimuksessa ja luentosaleissa

Kauko on työskennellyt tutkijatehtävissä ympäri maailmaa. Hän on tehnyt tutkimusta Englannissa, Portugalissa, Brasiliassa ja Skotlannissa. Kansainvälinen tutkimustyö jatkuu edelleen Tampereella.

Kauko johtaa EduKnow-tutkimusryhmää yhdessä yliopistonlehtori Nelli Piattoevan kanssa. Hän kytkee kansainvälisen tutkimustoimintansa graduntekijöiden sekä väitöskirjatutkijoiden ohjaukseen, mistä opiskelijat antavat kiitosta.

Palkinnon tämänvuotinen teema, kansainvälisyys, näkyy konkreettisesti myös Kaukon opetuksessa. Hän pyrkii tuomaan luennoille aitoja esimerkkejä kansainvälisestä koulutuspolitiikasta.

– Suomen koulutuspolitiikka altistuu kansainvälisille virtauksille. Tarjoan opiskelijoille esimerkkejä siitä, miten suomalainen järjestelmä vertautuu muiden maiden järjestelmiin.

Kansainvälisyys ei Kaukon mukaan näy riittävästi maisteriopinnoissa. Kansainvälisyyttä pyritään jatkuvasti lisäämään esimerkiksi englanninkielisen opetuksen avulla, ja tähän on kiinnitetty huomiota käynnissä olevassa opetussuunnitelmatyössä.

Yliopiston toiminnan ydin
on yhteisöllisyydessä

Vaikka Hyvän opettajan palkinnossa on monia hyviä puolia, haluaa Kauko mainita yhden haittapuolen, yksilön korostamisen. Sen sijaan hän haluaisi korostaa yhteisöllisyyttä - yliopistossa kaikki tapahtuu yhteisössä kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa.

– Asiat, joista opiskelijoilleni puhun, perustuvat oman tutkimukseni lisäksi monien muiden ihmisten tutkimuksiin. Perustan puheeni ihmisille, keitä olen tavannut, keitä olen kuunnellut konferensseissa ja kenen tutkimuksia olen lukenut. Lisäksi opetan monella kurssilla yhdessä toisten kanssa.

Yliopiston yhdeksi haasteeksi Kauko mainitsee kollegiaalisen ja professionaalisen päätöksenteon väistymisen ylhäältä alas -johtamisen tieltä. Uusi toimintakulttuuri vaikuttaa myös siihen, miten yliopisto yhteisönä itsensä ymmärtää.

– Säilyttääksemme yliopiston pitkiä traditioita yliopiston on oltava paikka dialogille ja tasa-arvoiselle kohtaamiselle. Yliopiston on oltava paikka, missä argumenteista voidaan keskustella avoimesti ja turvallisesti.