Tyypin 1 diabetesta ehkäisevää rokotetta päästään ensimmäistä kertaa tutkimaan ihmisillä

Julkaistu 18.7.2017 - 15:49
Haimakudoksen soluja
Kuvassa haimakudosta, jonka soluista osassa esiintyy enteroviruksen rakenteita (ruskea väri). Virus sijaitsee insuliinia tuottavissa soluissa, jotka tuhoutuvat tyypin 1 diabeteksessa. Kuva Jutta Laiho ja Maarit Oikarinen.


Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on tehnyt pitkään pioneerityötä tyypin 1 diabetesta ehkäisevän rokotteen kehittämisessä. Virologian professori Heikki Hyödyn vetämässä tutkimuksessa on tunnistettu ne Coxsackie B -virusten ryhmään kuuluvat enterovirukset, jotka liittyvät diabetekseen. Näitä enteroviruksia torjumaan on kehitetty prototyyppirokote.

– Jo tässä vaiheessa tiedetään, että rokote on tehokas ja turvallinen hiirillä. Rokotteen kehittämisessä on nyt otettu merkittävä askel eteenpäin, sillä sitä päästään ensimmäistä kertaa tutkimaan ihmisillä, kertoo professori Heikki Hyöty.

Ensimmäisessä vaiheessa rokotetta tullaan tutkimaan pienellä ryhmällä aikuisia. Sen tavoitteena on varmistaa rokotteen turvallisuus. Toisessa vaiheessa tutkimukseen otetaan mukaan lapsia, ja turvallisuuden lisäksi tutkitaan rokotteen tehoa enteroviruksia vastaan. Kolmannessa vaiheessa selvitetään, voidaanko rokotteella vähentää tyypin 1 diabetekseen sairastumista. Kaiken kaikkiaan voi mennä kahdeksan vuotta, ennen kuin tiedetään varmasti, ehkäiseekö rokote tyypin 1 diabetesta.


– Tavoitteena on saada aikaan rokote, jolla voitaisiin ehkäistä merkittävä osa tyypin 1 diabeteksen synnystä. Lisäksi rokote suojaisi enterovirusten aiheuttamilta infektioilta kuten nuhakuumeelta, sydäntulehdukselta, aivokalvontulehdukselta ja korvatulehdukselta. Rokotteella ei nykytiedon valossa voitaisi kuitenkaan parantaa jo puhjennutta diabetesta, Hyöty kertoo.

Tyypin 1 diabeteksen taustalla on haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutuminen, joten potilaiden hoito perustuu päivittäisiin insuliinipistoksiin. Tyypin 1 diabetes yleistyy nopeasti ja sitä esiintyy Suomessa enemmän kuin muualla maailmassa. Se kuormittaa terveydenhuoltoa merkittävästi ja aiheuttaa liitännäissairauksia, jotka heikentävät elämänlaatua ja vähentävät keskimääräistä eliniän ennustetta. On arvioitu, että tyypin 1 diabetekseen sairastuneen potilaan yhteiskunnalle elinaikanaan aiheuttamat kulut ovat keskimäärin miljoona euroa.


Tampereen yliopiston Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa on yli 25 vuoden ajan tutkittu virusinfektioiden yhteyttä tyypin 1 diabeteksen syntyyn. Virologian professori Heikki Hyödyn vetämästä tutkimustyöstä saatu näyttö viittaa siihen, että yhdellä virusryhmällä, enteroviruksilla, on osuutensa taudin synnyssä – ne voivat infektoida haiman insuliinia tuottavia soluja ja vaurioittaa niitä pysyvästi.

Nyt alkavan tutkimusvaiheen käynnistäminen on vaatinut pitkän neuvottelujakson useiden asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Tutkimusta lähtee rahoittamaan yhdysvaltalainen Provention Bio -yritys. Mukana on myös maailman suurin tyypin 1 diabeteksen tutkimusta rahoittava säätiö, Juvenile Diabetes Research Foundation, sekä suomalainen Vactech Oy, joka on kehittänyt vaadittavan rokoteteknologian. Professorit Heikki Hyöty (Tampereen yliopisto) ja Mikael Knip (Helsingin yliopisto) ovat olleet mukana perustamassa Vactech Oy:tä ja viemässä näin akateemista tutkimusta kohti suojaavan rokotteen kehittämistä.

Diabetesrokotteen kehittämisessä on ollut mukana monia eri yhteistyökumppaneita. Suomalainen tutkimus on ollut avainasemassa ja etenkin Diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) -tutkimus on merkittävällä tavalla edesauttanut viruksen ja diabeteksen välisen yhteyden selvittämistä. Myös Tampereelle keskittynyt osaaminen rokotteiden kehittämisessä ja yhteistyö apulaisprofessori Vesa Hytösen tutkimusryhmän kanssa ovat olleet keskeisessä asemassa. Muita merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat Karoliininen Instituutti Tukholmassa, monet suomalaiset ja ulkomaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset ja Vactech Oy. Tutkimusta ovat rahoittaneet useat eri tahot, mm. Suomen Akatemia, TEKES, Sigrid Juseliuksen Säätiö, Reino Lahtikarin säätiö, Diabetestutkimussäätiö, EU ja JDRF.  


Lisätietoja:
Virologian professori Heikki Hyöty, 050 516 8480, heikki.hyoty@uta.fi
Tampereen yliopisto, Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta 


TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 18.7.2017