Tutkimus etsii hoitokeinoa kaulan verisuoniplakkiin

Julkaistu 22.3.2018 - 11:26
Reijo Laaksonen ja Terho Lehtimäki
Reijo Laaksonen ja Terho Lehtimäki osallistuvat kansainväliseen Taxinomisis-tutkimukseen, joka sai yhteensä kuusi miljoonaa euroa EU-rahoitusta jaettavaksi useassa maassa tehtävien osahankkeiden kesken. Kuvat: Jonne Renvall ja Teemu Launis

Professorit Reijo Laaksonen ja Terho Lehtimäki saivat merkittävän EU-rahoituksen

Teksti: Jaakko Kinnunen

Tampereen yliopiston tutkijat ovat saaneet merkittävän EU-rahoituksen kaulasuonten valtimokovettumataudin tutkimukseen. 800 000 euron rahoitus jaetaan tasan professori Terho Lehtimäen ja professori Reijo Laaksosen ryhmien kesken.

Kokonaisuudessaan useassa maassa toteutettava Taxinomisis-tutkimus sai rahoitusta kuusi miljoonaa euroa. Tutkimuksen koordinointi hoidetaan kreikkalaisessa Ioanninan yliopistossa. Tutkimus alkoi tammikuussa ja se jatkuu viisi vuotta.

– Kyseessä on merkittävä rahoitus. Tampereen yliopisto tuo tutkimukseen korkealaatuista bioinformatiikan osaamista, professori Lehtimäki toteaa.

Noin 30 prosenttia aivohalvauksista johtuu kaulasuonten valtimonkovettumataudista, jossa aivoihin verta kuljettaviin suoniin kertyy kolesterolia ja plakkia. Tästä kerrostumasta voi irrota pieniä paloja, jotka kulkeutuvat aivoihin. Plakista irronnut pala voi aiheuttaa aivoverisuonitukkeuman, jonka aikana henkilö saattaa menettää tajuntansa, raajan toimintakyvyn tai puhekykynsä. Tilanne saattaa mennä ohi itsestään, mutta kun plakista irronnut pala lopulta päätyy aivojen verisuonistoon, seurauksena voi olla aivohalvaus.

Aivot kestävät hapenpuutetta ainoastaan muutamia minuutteja, minkä jälkeen aivokudos alkaa kuolla. Muutamassa tunnissa tukossa oleva verisuoni johtaa aivohalvaukseen, jos henkilö ei pääse liuotushoitoon.

– Jos henkilö menettää puhekykynsä tai tajuntansa, silloin täytyy lähteä sairaalaan niin lujaa kuin mahdollista, Lehtimäki kertoo.

Tutkimuksessa Tampereen yliopiston tutkijat pyrkivät tunnistamaan valtimoihin kertyvän plakin alatyyppejä. Tarkempi diagnosointi auttaa tehokkaimman hoitomuodon löytymisessä. Plakin tyypistä riippuen yksittäisen potilaan hoidossa voidaan käyttää joko leikkausta tai lääkehoitoa.

– Tutkimuksen tavoitteena on kovettumataudin aikaisempi diagnosointi, tehokkaampi hoito sekä näistä syntyvät kustannussäästöt. Jos nuori henkilö saa pahan aivohalvauksen, koko hänen työpanoksensa yhteiskunnalle hukataan. Kuntoutus on kallista riippumatta siitä, palautuuko potilas ikinä työkykyiseksi. Lisäksi halvaus aiheuttaa valtavasti kärsimystä potilaalle ja hänen läheisilleen, Lehtimäki toteaa.

Kaulasuonten kovettumataudin riskitekijät ovat samat kuin muissakin verisuonitaudeissa: korkea ikä, miessukupuoli, tupakointi, korkea verenpaine ja korkea huono kolesteroli, ylipaino sekä kakkostyypin diabetes. Myös perimä altistaa jotkut ihmiset kovettumataudille. Jos lähisuvussa esiintyy verisuonitauteja, riski sairastua kohoaa merkittävästi.

– Lisäksi huono ravinto altistaa taudille. Suolainen ja rasvainen ruoka tekee työtään hiljalleen. Suoni tukkeutuu vuosien saatossa, ja tauti voikin olla pitkään oireeton. Kyseessä on salakavala tauti, joka tulee monelle potilaalle yllätyksenä, Lehtimäki sanoo.