Tilapäistä maahanmuuttoa säätelevät turvallisuus, työmarkkinat ja väestörakenteen muutos

Julkaistu 5.6.2017 - 12:31

Turvallisuuskysymykset, työmarkkinoiden tarpeet ja väestörakenteen muutokset määrittävät nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa sekä kansallisella että EU-tasolla, osoittaa EURA-NET-tutkimus, jossa selvitettiin päättäjien ja viranomaisten näkemyksiä ihmisten tilapäisestä liikkuvuudesta Euroopan ja Aasian maiden välillä.

Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa Euroopan ja Aasian maissa viisumi-, oleskelulupa-, perheenyhdistämis- ja muut säädökset suosivat korkeasti koulutettuja.

EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmasta rahoitettu kolmivuotinen EURA-NET eli Transnational Migration in Transition: Transformative characteristics of Temporary Mobility of people -hanke päättyi keväällä. Kahdentoista Euroopan ja Aasian maan yhteistä tutkimusta koordinoi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta.

Hankkeessa selvitettiin sekä EU:n että kansallisella tasolla päättäjien ja viranomaisten näkemyksiä ihmisten tilapäisestä liikkuvuudesta Euroopan ja Aasian maiden välillä (n=395). Tutkimusta varten haastateltiin myös tilapäisiksi luokiteltuja muuttajia ja heidän perheenjäseniään (n=883) yhdessätoista maassa.

Eurooppalaisten ja aasialaisten tilapäisten muuttajien yhteinen haaste on sopeutuminen vastaanottavaan yhteiskuntaan. EURA-NET -tutkimus osoitti, että niin päättäjät, viranomaiset kuin muuttajat itse ajattelevat, ettei integraatiopolitiikka koske tilapäisiä muuttajia. Käytännössä näin onkin. Tutkimustulos oli sama kaikissa Aasian että Euroopan maissa. Aasialaisilla ja eurooppalaisilla oli myös sama tilanne sikäli, että kielivaikeudet olivat kaikkein keskeisin sopeutumisen este. Toisaalta on myös huomioitava, että vastaanottavat yhteiskunnat eivät aina huomioi tilapäisten muuttajien tilannetta ja tarpeita: ei esimerkiksi ole realistista olettaa sujuvaa kielitaitoa ihmisiltä, jotka oleskelevat maassa vain rajoitetun ajan.  

Euroopan maissa ns. turvapaikkakriisi on johtanut kiristyneisiin ulkomaalaisasenteisiin ja lisääntyneeseen huoleen kansallisesta turvallisuudesta. Tämän seurauksena maahantulosäädöksiä ja maahanmuuttopolitiikkaa on kiristetty monissa maissa. Kiristynyt maahanmuuttopolitiikka on monessa tapauksessa ristiriidassa ikääntyvän Euroopan pidemmän tähtäimen työvoimatarpeiden kanssa. Myös muita ei-toivottuja seuraamuksia on ilmennyt, kuten paperittomien määrän lisääntyminen.

Tutkimuksessa todettiin, että päättäjät arvostavat sitä henkistä ja aineellista pääomaa, mitä paluumuuttajat tuovat tullessaan. Aasian maissa tämä näkyy myös politiikan ja päätöksenteon tasolla, mutta Euroopassa tilanne on toinen. Monet ulkomailta palaavat kokevat, ettei heidän osaamistaan arvosteta työmarkkinoilla, eikä yhteiskunnan taholta ole odotettavissa tukitoimia.

- Näin Eurooppa menettää arvokasta ulkomailla hankittua osaamista. Sen sijaan esimerkiksi Kiina houkuttelee aktiivisesti eri puolilla maailmaa asuvia kiinalaisia palaamaan Kiinaan, ja paluumuuttajien taloudellista ja henkistä pääomaa hyödynnetään tehokkaasti kiinalaisen yhteiskunnan ja talouselämän kehittämistyössä, toteaa tutkimusta johtanut professori Pirkko Pitkänen.

Ks. EURA-NET -hankkeesta lisää www.uta.fi/eura-net

Lisätietoja:
Professori Pirkko Pitkänen, 050 420 1536, pirkko.pitkanen@uta.fi
Yliopistotutkija Mari Korpela, 050 318 6131, mari.korpela@uta.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 5.6.2017