Talouspuhe lisääntyy koulutusmaailmassa

Julkaistu 31.8.2017 - 16:35
Eero Ropo/ Kuva: Jonne Renvall
– Opettajien ja oppilaiden täytyy pystyä luovimaan siten, että eläminen ja oppiminen vievät kohti parempaa tulevaisuutta, sanoo EARLI 2017 -konferenssin puheenjohtaja, professori Eero Ropo. Kuva: Jonne Renvall

Suurin Suomessa tänä vuonna järjestettävä tieteellinen tapahtuma toi 2400 tutkijaa Tampereelle

EARLI 2017 -konferenssi on täyttänyt Tampereen yliopiston päärakennuksen ja Tampere-talon käytävät kuluvan viikon aikana. Tiistaista lauantaihin kestävä konferenssi on suurin Suomessa tänä vuonna järjestettävä tieteellinen tapahtuma. Osallistujia on noin 2400 ympäri maailmaa.

– Konferenssi on sujunut erittäin hyvin. Toivotaan, että hommat sujuvat loppuun asti yhtä mallikkaasti, toteaa konferenssin puheenjohtaja, kasvatustieteen professori Eero Ropo Tampereen yliopistosta.

Konferenssin teemana on Education in the Crossroads of Economy and Politics - Role of research in the advancement of public good. Konferenssin järjestävät European Association for Research on Learning and Instruction EARLI ja Tampereen yliopisto.

Eero Ropo toteaa, että koulutusmaailmaan kohdistuu tänä päivänä entistä enemmän paineita.

– Maailmassa on monenlaista tietoa: poliittista, taloudellisesta, tieteellistä ja yhteiskunnallista. Kouluissa on sama tilanne.  Tässä kokonaisuudessa opettajien ja oppilaiden täytyy pystyä luovimaan siten, että eläminen ja oppiminen vievät kohti parempaa tulevaisuutta, Ropo sanoo.

Taloudelliset paineet kasvavat

Talouden merkitys korostuu Suomen koulutuskentän lisäksi muuallakin maailmassa. Koulu ei ole enää oma saarekkeensa laajemman yhteiskunnan sisällä. Taloudellinen puhe tunkeutuu entistä enemmän koulutuskeskustelun sisään.

Myös koulutusleikkauksia on nähty ympäri länsimaita.

– Kyllä tämä on globaali ilmiö. Toisenlaisiakin esimerkkejä kuitenkin on. Aasiassa koulutukseen panostetaan voimakkaasti. Esimerkiksi Indonesiassa panostetaan koulutukseen noin kaksikymmentä prosenttia valtion budjetista. Suomessa tuo luku on noin kymmenen prosenttia, Ropo kertoo.

Professori varoittaa koulutusleikkausten lyhytnäköisyydestä. Kun leikkuri heilahtaa, seuraukset näkyvät viiveellä.

– Suomalaiset opettajat ovat tunnollisia. Kun resurssit pienenevät, he tekevät enemmän töitä ja paikkaavat leikkaukset omalla työpanoksellaan. Näin voi toimia muutamien vuosien ajan, mutta sen jälkeen tason lasku alkaa näkyä, Ropo sanoo.

Koulutus on ollut Suomen valtti ja keskeinen tekijä maan kulttuurisessa ja taloudellisessa nousussa. Eero Ropo huomauttaa, että Suomessa vallitsi pitkään konsensus koulutuksen merkityksestä. Koulutukseen panostettiin ja sen positiiviseen vaikutukseen uskottiin lujasti.

– Poliittinen henki on mielestäni juuri nyt sellainen, että koulutukseen tulee panostaa. Tässä mielessä toivon, että pohja on nyt saavutettu. Mutta kyllä tämä keskustelu on ollut todella talouspainotteista, Ropo sanoo.

Suomen koulutuksella on hyvä maine maailmalla. Konferenssin aikana Ropo on huomannut, että ympäri maailmaa tullaan tarkastelemaan suomalaista koulujärjestelmää. Samalla hän muistuttaa, että laadun säilyttäminen vaatii panostuksia.

Teknologia on oppimisen apuväline

Konferenssissa kävijöillä on mahdollisuus tutustua koulutustutkimuksen uusimpiin tuuliin. Digitalisaatio, ilmiöoppiminen ja nykymaailmassa tarvittavat taidot ovat nousseet esiin.

– Nykyään näemme koulutuksen ja opetuksen monipuolisina ilmiöinä, joissa liikumme sujuvasti eri alueilla. Pelkän muistin sijasta ymmärrämme oppimisen myös suhteena ympäristöön. Ihmisen tietämys perustuu pitkälti narratiiveihin, Ropo sanoo.

Yksi konferenssissa esiin nousseista teemoista on ollut digitalisaatio. Tietokoneet, älylaitteet ja muut tekniset apuvälineet kasvattavat merkitystään jatkuvasti. Konferenssin puheenjohtaja muistuttaa, että tietotekniikka täytyy ymmärtää oppimisen apuvälineenä, ei itsetarkoituksena.

– Se on väline, jota käytetään oppimisen tukena ja yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa. Tällä pyritään keskustelupohjaiseen oppimiseen, jossa oppilaat keskustelevat aiempaa enemmän keskenään.

Koulutusmaailman täytyy uudistua

Professori Eero Ropo peräänkuuluttaa entistä avoimempaa dialogia koulumaailman ja muun yhteiskunnan välille. Kun resursseista leikataan ja koulutuksen asema horjuu, tutkijoiden ja opettajien täytyy tuoda entistä aktiivisemmin esiin koulutuksen hyödyt.

– Meidän täytyy entistä paremmin osoittaa yhteiskunnalle koulutuksen arvo. Emme ehkä osaa tätä tehdä, koska asiat ovat suomalaisessa koulutuksessa olleet niin hyvin todella pitkään, Ropo sanoo.

Teksti: Jaakko Kinnunen