Näyttelijäopiskelijat heittäytyvät vieraan kielen vietäviksi

Julkaistu 27.8.2018 - 09:37
Näty / kuva: Jenni Toivonen
Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelman Nätyn opiskelijat harjoittelevat kohtausta venäläisen näyttelijä-ohjaajan Boris Pavlovitshin esityksestä Joitakin keskusteluja.

Teksti: Milla Pyyny
Kuvat: Jenni Toivonen

Näyttelijäopiskelijat seisovat ringissä, elehtivät käsillään ja vääntelevät suutaan. Ryhmällä on meneillään harjoitukset venäjän kielellä. Puhe kuulostaa ulkopuolisen korvaan natiivilta venäjältä. Ajatus on kummallinen, sillä esitystä on harjoiteltu täysin vieraalla kielellä vasta muutama päivä.

Kolmannen vuoden näyttelijäopiskelija Arttu Soilumo on mukana esityksessä. Hän aloitti venäjän opettelun kyrillisistä aakkosista, jonka jälkeen hän siirtyi äänitteen ja käsikirjoituksen pariin.

– Erityisesti s-kirjaimen kanssa on ollut hankaluuksia, sillä venäjän kielessä on paljon eri s-äänteitä, Soilumo kertoo.

Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelman Nätyn opiskelijat harjoittelevat venäläisen näyttelijä-ohjaaja Boris Pavlovitshin ohjauksessa esitystä Joitakin keskusteluja venäjäksi. Jokainen Nätyn vuosikurssi tekee opiskeluaikanaan joko erillisiä kohtauksia tai kokonaisen produktion vieraalla kielellä, jota näyttelijät eivät entuudestaan osaa.

Suomi-Venäjä-seuran toiminnanjohtaja Riku Savonen on ollut mukana Nätyn projektissa keväästä asti. Hän toimii omien sanojensa mukaan projektin kielivalmentajana.

Havainnot opiskelijoiden venäjän kielen taidoista eivät olleet tuulesta temmattuja. Savosen mukaan opiskelijoilla on lyhyeen aikatauluun nähden uskomattoman hyviä tuloksia. Kieltä on opeteltu lähinnä korvakuulolta.

– Opiskelijat ovat jo nyt sillä tasolla, jolle pitkään kieltä opiskellut suomalainen voi ääntämisensä saada, Savonen kertoo.

Näyttelijäopiskelijoilla on hyvin erilainen lähtökohta kielen opiskeluun kuin tavallisesti. Tarkoitus ei ole opetella kieltä kieliopin kautta, vaan pyrkiä ääntämisessä mahdollisimman autenttiseen lopputulokseen. Savonen näkee oppimistavan äärimmäisen hyödyllisenä.

– Tämä tapa on jopa tehokkaampi, kuin mitä olen itse opiskellut. Tällä tavalla opiskelijat saavat valmiudet juuri puhumiseen ja kielen käyttämiseen.

Vieras kieli vahvistaa
ilmaisukykyä

Nätyllä on näytelty vieraalla kielellä jo yli 20 vuotta. Vuonna 1995 aloitettu harjoitusmuoto on vakiintunut osaksi näyttelijäkoulutusta. Yliopistonlehtori Tiina Syrjä on ollut mukana opetuksessa alusta asti. Syrjän erikoisalaa ovat puhe ja ääni.

– Tähän mennessä olemme näytelleet espanjaksi, italiaksi, mandariinikiinaksi ja udmurtiksi. Tänä vuonna näyttelemme venäjäksi, Syrjä sanoo.

Syrjä kehitti metodin yhdessä aiemmin näyttelijäntyön lehtorina toimineen Hanno Eskolan kanssa. Alun perin idea oli saada näyttelijän puheesta fyysisempää.

– Puhe saattaa kuolettaa kropan. Puhuessaan vierasta kieltä ihminen alkaa luonnostaan liikkua ja hakea sanoja käsillään, Syrjä kertoo.

Harjoitusmuoto näyttäytyi alusta lähtien kiinnostavana, kun vieraalla kielellä näytteleminen toi kielestä esiin uusia merkitystasoja. Syrjän mukaan kielen musiikillisuus sekä puheen fyysisyys korostuivat, kun sanojen symboliseen merkitykseen ei voinut nojautua.

Vieras kieli tuo näyttelijän ääneen voimaa ja puheeseen uutta rytmiä. Jopa kehon asennot ja eleet muuttuvat, kun äidinkieli vaihtuu ennestään vieraaseen. Syrjän mukaan vieras kieli auttaa laajentamaan ja vahvistamaan näyttelijän kokonaisvaltaista ilmaisukykyä.

– Vieraalla kielellä ei voi mutista. Puhumisesta tulee väistämättä julkisempaa ja energisempää, Syrjä sanoo.

Syrjä väitteli vieraalla kielellä näyttelemisestä vuonna 2007. Väitöskirjan nimi, Vieras kieli suussa, on monimerkityksellinen. Syrjän mukaan kielellä puhuminen, jota ei osaa taikka ymmärrä, saa fyysisenkin kielen tuntumaan kummalliselta.

Arttu Soilumo tunnistaa ilmiön. Hänen mukaansa omasta suustaan on tullut hyvin tietoiseksi.

– Suomen kieli on enemmän päässä, kun taas vieraan kielen hahmottaa paremmin suussa. Se on vähän kuin suun tanssia, Soilumo kertoo.

Syrjä tuo esiin väitöksessään, kuinka suutuntuman kautta opittu vieras kieli etäännyttää oman äidinkielen puhumiseen liittyvistä tottumuksista. Soilumon mukaan vaikeinta vieraan kielen opettelussa on ollut juuri se, kun tekstin on joutunut miettimään uudella tavalla.

– Sanoille on täytynyt luoda omia merkityksiä. Olen kehitellyt järkeviä ja hassuja muistisääntöjä, Soilumo kertoo.

Näty / kuva: Jenni Toivonen
Arttu Soilumon mukaan venäjän kielessä on kiinnostava rytmi.

Näyttelijäopiskelijat
matkustivat Venäjälle

Nätyläisten projekti on edennyt vauhdikkaasti. Opiskelijat tutustuivat keväällä muutaman päivän ajan venäjän kielen alkeisiin, minkä jälkeen he harjoittelivat kukin itsenäisesti käsikirjoituksen ja äänitteen avulla.

Muutamien yhteisten ääntämisharjoitusten jälkeen ryhmä matkusti Venäjälle Karjalankangakselle. Opiskelijat harjoittelivat esitystä ohjaaja Boris Pavlovitshin johdolla kymmenen päivää ja jatkoivat matkaa edelleen Pietariin. Joitakin keskusteluja -esityksen ensi-ilta oli torstaina 23.8. Pietarissa sijaitsevassa Dostojevski-museossa.

Esitys perustuu edesmenneen Aleksandr Vvedenskin tekstikokoelmaan. Vvedenski kuului 1920- ja 1930-luvuilla toimineeseen surrealistiseen OBERIU-ryhmään. Ryhmä tunnettiin avantgardistisista teksteistään ja taiteestaan. Runoilija kuoli Stalinin vainoissa vuonna 1941.

Soilumo ja Syrjä kuvailevatkin tekstiä absurdiksi ja tragikoomiseksi.

– Henkilöt on heitetty tilanteeseen, jota he eivät itsekään ymmärrä. Siinä ollaan pienten ja isojen asioiden äärellä, ensin puhutaan juoksemisesta ympäri huonetta ja sitten kuolemasta, Soilumo kertoo.

– Se kai kertoo ihmiselämän sattumanvaraisuudesta ja siitä mielivaltaisuudesta, joka hallitsi varsinkin neuvostoliittolaisten elämää tekstin kirjoittamisen aikaan 1930-luvulla, Syrjä jatkaa.

Syrjän mukaan Vvedenskin tekstin puhuminen venäjäksi antaa hyvän alustan näyttelijälle. Kun esimerkiksi arkirealismilla tai uskottavuudella ei tarvitse vaivata päätään, jää mielikuvitukselle enemmän tilaa. Vieraalla kielellä on esityksessä myös sisällöllinen tehtävä.

– Näyttelijä voi kuvitella puhuvansa ihan jotain muuta kuin todellisuudessa puhuukaan. Näyttämölle nousee kiinnostavia merkityksiä, kun sekä näyttelijät että roolihenkilöt yrittävät toimia käsittämättömäksi muuttuneessa maailmassaan, Syrjä sanoo.

Joitakin keskusteluja esitetään Tampereen yliopiston Teatterimontussa syyskuussa.

 

Nätyn vieraalla kielellä näyttelemisen opintojakso toteutetaan osana Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO:n koordinoimaa NOKKA / HOC -hanketta. Kolmivuotinen, suomalais-venäläinen teatteriyhteistyöhanke on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema.

Esitys Joitakin keskusteluja Tampereen yliopiston Teatterimontussa 6.9.2018 klo 18 ja 20. Esityksissä on suomenkielinen tekstitys.