Naisten parisuhdeväkivalta ahdistaa miehiä

Julkaistu 6.4.2016 - 13:04
Kati Federley
Kati Federley asettuu miesten puolestapuhujaksi asiassa, jota pidetään häpeällisenä. Miehen on vaikea myöntää joutuneensa naisen väkivallan uhriksi. Kuva: Jonne Renvall

Kati Federley sai miehiltä kiitosta siitä, että hän nosti vaietun aiheen esiin tutkielmassaan

Miehiin voi kohdistua parisuhteissa sanallista ja sanatonta julmuutta, sosiaalista manipulointia, kontrollointia ja epäsuoraa kaltoinkohtelua. Väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö jättävät pitkäaikaisia vaikutuksia miehiin.

Kati Federley yllättyi väkivallan monimuotoisuudesta tehdessään hoitotieteen pro gradu -tutkielmaa aiheesta, johon oli aluksi vaikea löytää haastateltavia. Miesten kokemukset naisten tekemästä parisuhdeväkivallasta on vaiettu asia, josta ei haluta puhua sen häpeällisyyden vuoksi.

Tutkielman valmistuttua Federley sai haastattelemiltaan miehiltä kiitosta siitä, että ongelma on vihdoinkin nostettu esiin. Nyt Federley asettuu mielellään uhreiksi joutuneiden puhemieheksi.

– Hyvä jos aihe saa julkisutta ja nämä miehet kunniaa siitä, että he halusivat kertoa oman tarinansa. Teen voitavani sen eteen, että asiaa tuodaan entistä enemmän esille, Federley sanoo.

Lyöty mies sai tylyn vastaanoton

Työskentely hätäkeskuksessa antoi Kati Federleylle aineksia pohtia väkivaltaa myös tutkimusteemana. Miesten kohtaama parisuhdeväkivalta tuli kuitenkin vastaan kiertoteitse iltapäivälehden uutisen kautta.

– Julkisuuteen nousi lööppi, että mies oli soittanut hätäkeskukseen siitä, että nainen oli pahoinpidellyt häntä. Hän sai epämiellyttävää palvelua. Sanamuoto oli, että ”otatsä muijaltas pataan?”

Tapaus herätti Federleyn miettimään, oliko hänen edustamansa hätäkeskuksen palveluasenne oikeasti se, että avunpyyntö torjutaan näin tylysti.

Miehelle varattu rooli väkivallan tekijänä

Kati Federley opiskeli työnsä ohessa hoitotiedettä Tampereen yliopistossa. Kandivaiheessa hän teki kirjallisuuskatsauksen, joka paljasti, että naisten väkivaltaisuudesta oli kysytty vain naisilta itseltään. Miehiä käsiteltiin lähinnä väkivallan tekijöinä.

– Kun yritin etsiä tutkimukseen osallistujia eri organisaatioiden kautta, tuli kysymyksiä, että voisitko miettiä näkökulmaa ja kysyä vaikka hoitohenkilökunnalta tai joltain muulta, Federley kertoo tutkimuksen alkuvaikeuksista.

Hän halusi tutkielmaansa nimenomaan miesten oman kokemuksen heidän omasta suustaan, ei välikäsien kautta. Helppoa se ei ollut.

– Täytyy olla onnellinen näistä tutkimukseen osallistuneista ja tosi kiitollinen, että senkin määrän sain kasaan.

Federley antoi haastateltavilleen mahdollisuuden valita oma tapansa vastata. Osa kirjoitti kokemuksistaan, osa vastasi puhelimitse. Kasvotusten tapaamiset olivat rankimpia.

– Se oli aikamoinen oppimiskokemus, että kyllä sen jälkeen täytyi mennä ottamaan kuppi kahvia ja hetkeksi miettimään.

Sanallista ja sanatonta julmuutta

Naisten tekemä parisuhdeväkivalta voi olla fyysistä väkivaltaa, sanallista ja sanatonta julmuutta, sosiaalista manipulointia, miehen kontrollointia ja epäsuoraa kaltoinkohtelua.

Fyysinen väkivalta saattoi olla nyrkillä lyömistä, potkimista, raapimista ja vaatteiden repimistä. Pahoinpitelyvälineistä yleisin oli puukko.

– Toinen ääripää on sanallinen julmuus, joka ei aina suoraan kohdistu mieheen. Sen sijaan halutaan pahaa miehen sukulaisille tai läheisille. On lasten raakaa hyväksikäyttöä niin, että puhutaan lapselle pahaa isästä. Loukataan sellaista, mikä on rakas miehelle, Kati Federley kertoo.

Miehen voi jopa raiskata

Kati Federleyn haastattelemat miehet olivat joutuneet naisten seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi. Federley pitää tutkimustulosta merkittävänä, sillä miehiä on tutkittu vähän naisten seksuaalisen hyväksikäytön uhreina.

Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää tutkimustulosta, sillä mies on useimmiten naista fyysisesti vahvempi.

– Se on siinä mielessä aika raflaava tulos, kun ajatusmaailma on aina se, että miestä ei voi raiskata. Tässäkin näkyy se monimuotoisuus. Kun nainen sitä seksuaalista kanssakäymistä haluaa, niin silloin sitä pitää tapahtua. Miehellä ei ole oikeutta sanoa ei, oli tilanne mikä hyvänsä. Miehen tunteet sivuutetaan ja hänestä tulee vain suorittaja, Federley selittää tulosta.

Seksuaalista hyväksikäyttöä on myös koskettelu vastoin miehen tahtoa ja paikoista, joista mies ei halua.

Häpeän kokemus tavallista

Naisten epäasiallinen käytös miestä kohtaan muiden läsnä ollessa koetaan häpeälliseksi. Parisuhdeväkivallalle alistunut mies alkaa etsiä vikoja itsestään ja kokee lopulta epäonnistuneensa kumppanina.

– Miehen on vaikea tunnustaa asiaa. Hävettää, että tämmöistä on meidän seinien sisäpuolella tapahtunut. Sitä on työkaverille tai urheilukaverille vaikea kertoa, Federley sanoo.

Heikko mies ja vahva nainen on asetelma, jota Pekka Puupää -sarjakuva ja siitä tehdyt Pekka ja Pätkä -elokuvat hyödyntävät. Isokokoisessa Justiina-vaimossa kiteytyy huumori, joka peittää alleen vakavan ongelman.

– Yksi mies totesi, että oli aluksi hienoa, kun on vahva nainen. Asia pistetään vitsiksi tai huumoriksi niin, että ”parempi tossun alla kuin taivasalla” tai että ”olitko ulkoruokinnassa”. Ei se enää ole hauskaa, kun siitä tulee totta, ettei pääsekään sinne kotiinsa. Pekka ja Pätkä, Justiina, kaulin ja paistinpannu ovat siitä kaukana.

Miehet eivät hyväksy väkivaltaa

Tutkielmassa haastatellut miehet eivät hyväksy väkivaltaa missään oloissa. He välttelevät väkivaltatilanteita eivätkä salli sitä edes itsepuolustukseksi.

Tuliko heistä väkivallan vastustajia oman parisuhdeongelmansa seurauksena vai olivatko he sitä jo valmiiksi?

– Kyllä se tuli tämän seurauksena. Vaikka he olisivat irrottautuneet väkivaltaisesta suhteesta, niin he olivat yhä hyvin herkkiä kaikenlaisten väkivallan suhteen. Jos uusi kumppani antoi pienenkin viitteen väkivallasta, oli mies heti perääntymässä pois paikalta, Kati Federley kertoo.

Maskuliinisuuden koodiin on väitetty kuuluvan sen, että väkivaltaan vastataan väkivallalla. Tämä tulos ei vastaa sitä.

Miehet tarvitsevat apua

Väkivaltaan syyllistyneille miehille on tarjolla Lyömätön linja -palvelua, jossa he voivat hakea apua pyrkimykselleen päästä eroon omasta väkivaltaisuudestaan. Väkivallan uhreiksi joutuneille naisille on tarjolla vastaavaa tukea.

– En pitäisi lainkaan huonona, että miehille tulisi oma linja, johon voisivat soittaa millaista väkivaltaa tahansa kokenet. Voisi muistuttaa, että on miehiä, jotka ovat kokeneet väkivaltaa. Se usein unohtuu, koska meillä on mielikuva, että sitä ei ole.

Kati Federley lupaa tehdä kaikkensa, mitä yksi ihminen voi tehdä, jotta väkivallan kohteiksi johtuneiden miesten asia nousee esille ja siihen puututaan.

Teksti: Heikki Laurinolli

Kati Federley: Miesten kokemuksia naisten tekemästä parisuhdeväkivallasta. Hoitotieteen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2016.