Masennuksen takia sairaalassa hoidettujen itsemurhariski puolittunut

Julkaistu 26.1.2018 - 09:37

Psykiatrisessa sairaalahoidossa masennuksen vuoksi olleiden potilaiden riski kuolla itsemurhaan sairaalahoidon jälkeen on vähentynyt Suomessa merkittävästi vuoden 1991 jälkeen. Tulos ilmenee laajasta suomalaisesta kohorttitutkimuksesta, jossa seurattiin 56 826 ensimmäistä kertaa masennuksen vuoksi psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina 1991–2011 ollutta potilasta.

Tutkimuksessa verrattiin itsemurhan riskiä eri aikakausina hoidossa olleiden potilaiden välillä.

Masennuspotilaiden sairaalahoidon jälkeinen riski kuolla itsemurhaan on laskenut ajan myötä johdonmukaisesti ja puolittunut 1990-luvun alkuun verrattuna. Vuosina 1991–1995 hoidossa olleisiin potilaisiin verrattuna oli vuosina 1996–2000 hoidettujen potilaiden itsemurhan riskitiheyksien suhde (hazard ratio) laskenut 0,69 kertaiseksi, vuosina 2001–2005 hoidettujen 0,54 kertaiseksi, ja vuosina 2006–2011 hoidossa olleilla potilailla noin puoleen 0,48 kertaiseksi.

Potilaita seurattiin tutkimuksessa rekisteritietojen avulla keskimäärin 11 ja pisimmillään 24 vuoden ajan aina vuoteen 2014. Itsemurhan todennäköisyys oli potilailla 24 vuoden seurannassa 6,1 prosenttia. Itsemurhakuoleman todennäköisyys oli miehillä kaksinkertainen (8,6 %) naisiin verrattuna (4,1 %). Tutkimuksessa käytettiin THL:n MERTTU-tutkimusaineistoa.

Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että masennuksesta kärsivien potilaiden itsemurhariski voi väestötasolla olennaisesti muuttua, ja on tuntuvasti laskenut nykyisten hoitokäytäntöjen aikana. Suomessa itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, minkä jälkeen se on puolittunut vuoteen 2014 mennessä. Tämä tutkimus kertoo, että vaikeasti masentuneiden sairaalahoidossa olleiden potilaiden itsemurhariski on laskenut samankaltaisesti.

Tutkimus ei kuitenkaan kerro masennuspotilaiden itsemurhariskin vähenemisen syistä. Mahdollisia taustatekijöitä havaitulle kehitykselle on useita, ja ne ovat voineet nopeuttaa tai hidastaa kehitystä:

- Psykiatristen laitoshoitopaikkojen määrä on vähentynyt 1990-luvun alusta kahdella kolmasosalla. Samalla psykiatrista avohoitoa on kehitetty ja saatavuutta parannettu; avohoitopainotteisen psykiatrisen hoidon tiedetään olevan yhteydessä alhaisempaan itsemurhakuolleisuuteen.
- Alkoholin kokonaiskulutus kasvoi vuosina 1990–2005, mutta on vähentynyt vuodesta 2007 alkaen. Alkoholin ongelmakäyttö lisää itsemurhariskiä.
- Yleinen itsemurhakuolleisuus ja psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen masennuspotilaiden itsemurhakuolleisuus ovat laskeneet vuoden 1990 jälkeen tasaisesti, huolimatta välillä voimakkaasti kasvaneesta työttömyydestä.
- Itsemurhakuolleisuuden vähenemistä voi osaltaan selittää 1990-luvun alkupuolella Suomessa käynnissä ollut kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti.
 -  Masennuksen hoito on kehittynyt. Nykyaikaiset masennuslääkkeet tulivat markkinoille Suomessa 1989 alkaen ja mielialalääkkeiden käyttö on Suomessa 8-kertaistunut tutkimusjakson aikana. Samanaikaisesti hoidon hakeminen masennukseen on merkittävästi lisääntynyt, masennuksen tunnistaminen terveydenhuollossa parantunut, ja psykoterapian saatavuus lisääntynyt.

Masennus on tärkein yksittäinen itsemurhiin yhdistyvä mielenterveydenhäiriö, ja arviolta puolet itsemurhaan kuolleista on kärsinyt masennuksesta. Eduskunta on myöntänyt joulukuussa 2017 määrärahan uuden itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseksi Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös myöntänyt erillisrahoituksen itsemurhien vähentämiseen tähtäävän Käypä Hoito -suosituksen laatimiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöille.

Tutkimus on osa psykiatrian erikoislääkäri Kari Aaltosen meneillään olevaa väitöskirjatyötä, tutkimusryhmän muita jäseniä ovat psykiatrian professori Erkki Isometsä (Helsingin yliopisto), professori Reijo Sund (Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot) sekä sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola (Tampereen yliopisto). Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsingin Yliopistollinen Keskussairaala, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Psykiatrian Tutkimussäätiö.

Tutkimus on julkaistu psykiatrian alan arvostetuimmassa (vaikuttavuuskertoimeltaan suurimmassa) julkaisusarjassa, World Psychiatryssa.

Lähde:
Kari I. Aaltonen et al., Decline in suicide mortality after psychiatric hospitalization for depression in Finland between 1991 and 2014. World Psychiatry 17:1 - February 2018, pp. 110–112.

Lisätietoja:
LL, psykiatrian erikoislääkäri, vieraileva tutkija Kari Aaltonen, 050 428 4834, etunimi.sukunimi@hus.fi
Helsingin yliopisto, Helsingin yliopistollinen keskussairaala
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola,  050 318 7267, sami.pirkola@uta.fi
Tampereen yliopisto