Lukiosta ja ammattikoulusta erilaiset eväät vaikuttamiseen

Julkaistu 20.5.2016 - 11:02
Valtio-opin opiskelijoita
Politiikan tutkimuksen opiskelijat selvittivät Tampereen seudun toisen asteen opiskelijoiden poliittista luottamusta. Tutkimusta ohjasivat yliopistonlehtorit Maria Bäck ja Elina Kestilä-Kekkonen (keskellä Sylvi-koiran molemmin puolin) ja tohtorikoulutettavat Josefina Sipinen (1. takarivissä oikealla) ja Aino Tiihonen (1. eturivissä oikealla). Kuva: Jonne Renvall

Toisen asteen koulutusvalinta heijastuu myöhempään poliittiseen luottamukseen

Lukiolaiset luottavat poliittisiin instituutioihin ja toisiin ihmisiin enemmän kuin ammattikoululaiset. Myös muut yhteiskunnallisen kiinnittymisen indikaattorit osoittavat merkittäviä eroja ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä.

Noin puolet lukiolaisista on kiinnostunut politiikasta, ammattikoululaisista vain kolmannes. Eri asteisella kiinnostuneisuudella on aiempien tutkimusten mukaan heijastumia myös myöhempään poliittiseen osallistumiseen.

– Se yllätti, että perheen sosialisaatioon liittyvät muuttujat eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Se kuinka paljon perheessä keskusteltiin politiikasta, ei vaikuttanut poliittisen luottamuksen määrään, kertoo valtio-opin opiskelija Anna-Riikka Aarnio.

Aarnio oli mukana Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen opiskelijoiden tutkimuksessa, jossa selvitettiin Tampereen seudun toisen asteen opiskelijoiden poliittista luottamusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimusta varten tehtyyn kyselyyn vastasi huhtikuussa 2016 yhteensä 929 toisen asteen opiskelijaa. Vastaajista lukiolaisia oli 68 prosenttia, ammattikoululaisia 27 prosenttia ja kaksoistutkintoa suorittavia 5 prosenttia.

Keskustelu ei lisää luottamusta

Yllättävin tulos tutkimuksesta oli se, että usein tapahtuva keskustelu yhteiskunnallisista asioista ei lisää poliittisen luottamuksen määrää. Ammattikoululaisilla tilanne oli jopa päinvastainen niin, että päivittäin tai usein yhteiskunnallisista asioista keskustelevista yli 60 prosentilla on matala poliittinen luottamus.

Lukiolaiset keskustelevat kotona ammattikoululaisia enemmän poliittisista ja yhteiskunnallisista asioista ja osallistuvat myös enemmän kuin ammattikoululaiset. Politiikasta keskustelemisen ja luottamuksen välillä ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota.

– Poliittinen luottamus saattaa olla sellainen ilmiö, joka kehittyy vasta vähän myöhemmin. Näillä 16–17-vuotiailla tilastolliset yhteydet eivät ole ihan samantyyppisiä kuin aikuisväestöllä. Voi olla, että heidän poliittinen identiteettinsä on vielä muotoutumassa, Anna-Riikka Aarnio arvioi.

Aarnio kyseenalaistaa luottamuksen käsitteen ja kysyy, onko ihanteena sittenkään päästä poliittisessa luottamuksessa aivan huipputasolle. Kriittisyyskin on tarpeellista.

– Eihän yhteiskunnallisesti aktiivinen ja ajatteleva ihminen ole välttämättä sellainen, jonka luottamus on maksimitasoa. Eihän kukaan voi luottaa sokeasti.

Nykyiset vallanpitäjät ja järjestelmä voivat sekoittua

Koulutuspaikan lisäksi merkitseviä tekijöitä poliittiselle luottamukselle olivat tässä tutkimuksessa vanhempien korkea tulotaso sekä tyytyväisyys hallitukseen ja vallitsevaan taloustilanteeseen. Vanhempien koulutustaustalla ei ollut merkitystä.

– Huomasimme sen, että suoritus eli se, miten taloudessa on suoriuduttu, miten hallitus on suoriutunut ja tyytyväisyys siihen vaikuttivat eniten, kertoo opiskelija Henri Ala-Lahti.

Sanni Lehtinen huomauttaa, että koska kysymys oli nuorista ihmisistä, saattoivat luottamus järjestelmää kohtaan ja luottamus tämänhetkisiä toimijoita kohtaan sekoittua. Nyt valtaa pitävien henkilöiden perusteella saatettiin arvioida Suomen koko poliittista järjestelmää.

– Kun kokemusta ei ole ehtinyt kertyä kovin pitkältä ajalta, niin voidaan sekoittaa järjestelmä ja sen nykyiset toimijat, Lehtinen epäilee.

Henri Ala-Lahti sanoo, että aikuisväestöllä on pitkältä ajalta kokemusta äänestämisestä, eduskunnan toiminnasta ja poliitikkojen käyttäytymisestä.

– Pitkän aikavälin luottamus pysyy suhteellisen tasaisena, vaikka siinä saattaa olla aaltoliikettä. Nuorilla tällaista kokemusta ei ole.

Kouluopetuksella ei mitään vaikutusta?

Se, kuinka paljon yhteiskunnalliset asiat olivat koulussa esillä, ei vaikuttanut merkitsevästi kyselyn mukaan poliittiseen luottamukseen.

Yhteiskunnallisten asioiden kouluopetuksella ei siis ole minkäänlaista vaikutusta?

– Emme uskalla niin sanoa, koska se oli kuitenkin vastaajien oma näkemys siitä, kuinka paljon yhteiskunnalliset asiat ovat esillä, Henri Ala-Lahti sanoo.

Tutkimuksessa ei kysytty suoraan opetuksesta vaan yhteiskunnallisten asioiden esilläolosta yleensä.

Anna-Riikka Aarnio arvioi, että erottelu oppilaiden välillä voi tapahtua jo peruskoulun yhdeksännellä luokalla.

– Ehkä jo siinä vaiheessa lukion ja ammattikoulun valitsevien välillä on eroja sen suhteen, miten paljon yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. Se ei ehkä niin paljon merkitse, kuinka paljon ne asiat ovat siellä koulussa esillä, Aarnio epäilee.

Vertailukohtia nyt tehdylle tutkimukselle ei ole, sillä alle äänestysikäisten nuoren poliittista luottamusta ei ole aiemmin kattavasti tutkittu.

Sanni Lehtinen toivoo, että olisi mielenkiintoista toteuttaa parin vuoden päästä samanlainen tutkimus, jonka kohteena olisivat valmistumassa olevat lukiolaiset ja ammattikoululaiset. Silloin saataisiin seurantatietoa nyt tehdylle tutkimukselle.

Teksti: Heikki Laurinolli