Lääketieteen teknologian kehittäjä

Julkaistu 31.5.2018 - 16:10
Niku Oksala/ Kuva: Jonne Renvall
Niku Oksala korostaa yhteistyötä lääketieteen ja teknologian kehittymisessä. – Tarvitaan tekniikan ja ohjelmoinnin osaajia ja tarvitaan lääketieteen ammattilaisia, jotta ymmärretään mikä ongelma pitää ratkaista ja kuinka sitä voidaan kokeilla käytännössä.

Professori Niku Oksala näkee monialaisen yhteistyön erittäin tärkeänä laadukkaan tutkimustyön kannalta

Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuva: Jonne Renvall

Lääketieteen ja filosofian tohtori Niku Oksala aloitti helmikuussa Tampereen yliopiston kirurgian professorina. Oksalan erikoisalaa on verisuonikirurgia.

Oksala on panostanut merkittävästi lääketieteen pedagogiikkaan. Hän on suorittanut Tampereen yliopiston yliopistopedagogiikan koulutuksen ja lääkärikouluttajan erityispätevyyden ja on lisäksi aktiivisesti tuonut informaatioteknologiaa sekä tutkimukseen että opetukseen.

Tutkimustyössään Oksala on verkostoitunut vahvasti Tampereen teknillisen yliopiston suuntaan. Professori korostaakin monialaisen yhteistyön tärkeyttä.

– Minulle on ollut alusta asti selvää, että meidän kannattaa luoda tutkimusryhmiä, joissa on ihmistieteiden ja tekniikan osaajia. Näin saadaan kilpailukykyisiä hakijoita ulkopuolista rahoitusta haettaessa. Ja samalla voimme oppia toisiltamme asioita, joita voidaan tuoda esille perusopetuksessa. Kaikkea tätä osaamista voidaan hyödyntää siinä, että voimme kehittää uusia toimintatapoja sairaalaolosuhteissa. Työni on oikeastaan sellaista Tampere3 plus yksi -toimintaa. Sairaala on kaikessa työssäni niin keskeisesti mukana, Oksala toteaa.

Paremmat mittalaitteet
tehostavat hoitotyötä

Terveydenhuollossa ja erityisesti kirurgian alalla potilaan elintoimintojen seuraaminen ja komplikaatioiden ennakointi ja nopea tunnistaminen ovat erittäin tärkeitä alueita. Oksala tekee suuren osan työstään juuri näiden haasteiden parissa.

– Kehitän uutta kirurgista teknologiaa ja kajoamatonta sensoriteknologiaa, joilla voidaan paitsi diagnosoida sairauksia myös seurata potilaiden elintoimintoja ja parantaa potilasturvallisuutta. Lisäksi kehitän teknologiaa potilaslogistiikan optimointiin, Oksala kertoo.

Esimerkki Oksalan työstä on entistä parempien ja huomaamattomampien mittaus- ja seurantalaitteiden kehittäminen potilaskäyttöön. Perinteisten elintoimintoja mittaavien järjestelmien rinnalle on kehitetty teknologioita, joita potilas ei huomaa. Laitteita voidaan asentaa esimerkiksi potilaan sänkyyn.

– Näistä huomaamattomista mittalaitteista pyritään löytämään sellaiset tärkeät asiat, joita nykyään mitataan potilaaseen kiinnitettävillä, raskailla välineillä. Voidaan mitata, onko potilas tajuissaan, miten hän hengittää ja miten sydän toimii. Näillä kolmella mittauksella voitaisiin jo huomattavasti parantaa osastopotilaan asemaa, Oksala sanoo.

Potilaan tilaa
analysoidaan automaattisesti

Nykyisin potilas saattaa olla tilanteessa, jossa hänen vointiaan seurataan muutaman tunnin välein esimerkiksi verenpainemittauksilla, joita varten hoitajan täytyy tulla paikalle ja kirjata tulokset tietokoneelle. Oksala kehittää tutkimusryhmänsä kanssa järjestelmiä, joissa esimerkiksi verenpainemittaukset ja tulosten kirjaaminen tapahtuisivat automaattisesti ja huomaamattomasti.

– Lisäksi nämä järjestelmät tuottavat sairaanhoitajille valmiita analyyseja siitä, miten potilailla menee ja kuka on menossa huonompaan ja kuka parempaan suuntaan. Tämän tiedon avulla vähäisiä resursseja voidaan aiempaa paremmin kohdistaa potilaille, jotka ovat heikoimmassa kunnossa, Oksala toteaa.

Automaattisen järjestelmän keräämästä tiedosta voidaan jalostaa esimerkiksi yksinkertaiset liikennevalot: Vihreä valo kertoo hoitajille, että potilaan elintoiminnot ovat kunnossa. Jos valo vaihtuu keltaiseksi tai punaiseksi, hoitohenkilökunta tietää, että potilaalla ei ole kaikki kunnossa.

– Jos korjataan vaikka verisuonipullistumaa, voimme reaaliaikaisesti mallintaa kuinka suonet käyttäytyvät toimenpiteen aikana. Tämä tieto auttaa esimerkiksi tunnistamaan verisuonisairauksia ihmisillä, jotka eivät itse tiedä sairastavansa. Eli voimme käyttää toimenpiteen tietoa käänteisenä mallina, Oksala toteaa.

Käänteisen mallin avulla voidaan myös paremmin ennustaa, mikä hoitomuoto sopii parhaiten potilaalle ja kenelle hoito kannattaa kohdentaa.

Ikääntyvän väestön
verisuonet ovat koetuksella

Kun väestö vanhenee, myös verisuonisairaudet lisääntyvät. Vuosikymmenten aikana verisuonet supistuvat ja venyvät lukemattomia kertoja, mikä jättää niihin jälkensä.

– Väestön ikääntymisen takia potilaat ovat entistä sairaampia, kun teemme leikkauksia. Vaikka leikkaus olisikin yksinkertainen, toipuminen voi viedä pitkään, koska ihmiset ovat korkeamman iän takia hauraampia, Oksala toteaa.

Suurempien riskien takia sairauksien tunnistaminen ja oikeanlainen hoito ovat entistä tärkeämpiä.

– Kaikki kehittämäni teknologia tähtää nimenomaan siihen, että voisimme havaita komplikaatioita ja riskejä riittävän ajoissa.

Tampere houkuttelee
kyvykkäitä ihmisiä

Tutkimustyössään Oksala tekee jatkuvasti yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. Hän korostaa, että monialainen yhteistyö on tärkeää lääketieteen ja teknologian kehittymisessä.

– Tarvitaan tekniikan osaajia, jotta osataan rakentaa uusia mittalaitteita. Tarvitaan ohjelmoinnin osaajia, jotta osataan luoda toimiva softa. Ja tarvitaan lääketieteen ammattilaisia, jotta ymmärretään mikä ongelma pitää ratkaista ja kuinka sitä voidaan kokeilla käytännössä.

Oksalan mukaan Tampereella on monia etuja, jotka houkuttelevat päteviä tutkijoita ja osaajia alueelle.

– Tampere on paikka, jossa on aivan järjetön määrä aivoja aika pienellä alueella. Täällä voi asua edullisesti ja turvallisesti. Tämä ilmapiiri tekee sen, että alue houkuttelee ulkomaalaisia, lahjakkaita ihmisiä tekemään työtä suomalaisten osaajien kanssa. Ja kunto kasvaa samalla, kun pyörällä pääsee joka paikkaan, Oksala toteaa.