Julkisen järjenkäytön puolesta

Julkaistu 15.3.2018 - 15:21
Jaakko Belt, niin & näin ja Jukka Kangasniemi/ Kuva: Jonne Renvall
– Tämä putiikki on meidän kivijalka, jossa hoituu kaikki, sanoo polkupyörän satulasta laskeutunut niin & näin -lehden päätoimittaja Jaakko Belt. Ovelta kurkistaa Jukka Kangasniemi, joka vastaa Eurooppalaisen filosofian seuran toimiston arjesta Tampereen Kalevassa.

Eurooppalaisen filosofian seura palkittiin aktiivisesta tieteen edistämisestä

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvat: Jonne Renvall

– Kriittistä ajattelua ja julkista järjenkäyttöä, toistaa filosofi Jaakko Belt.

Nämä periaatteet kuvaavat Eurooppalaisen filosofian seuraa, jonka kustantamaa niin & näin -lehteä Belt päätoimittaa.

Eurooppalaisen filosofian seura sai Tieteellisten seurain valtuuskunnan tänä vuonna ensimmäistä kertaa jakaman Kordelinin tiedepalkinnon. Tämä 10 000 euron suuruinen palkinto myönnettiin aktiivisesta tieteen ja tieteellisen seuratoiminnan edistämisestä.

Seuran juuret ovat filosofi Juha Varton ympärille 1980-luvulla Tampereella muodostuneessa fenomenologiapiirissä. Vuonna 1992 perustettu Suomen fenomenologinen instituutti muutti 1999 nimensä Eurooppalaisen filosofian seuraksi.

Seuran näkyvimpiä toimintamuotoja ovat vuonna 1994 perustettu filosofinen aikakauslehti niin & näin, sen kirjajulkaisusarja ja vuonna 2007 käynnistynyt Filosofia.fi-portaali.

”Filosofia on
kaikkien asia”

Filosofian seuran historia osuu yhteen 1990-luvulla nostetta saaneen filosofiabuumin kanssa, jolloin filosofeista tuli melkein medialemmikkejä ja Tampereella pidetyt ”suuret” filosofiatapahtumat keräsivät laajan yleisön.

Suuruudentavoittelusta ei ole merkkiäkään Tampereen Kalevassa sijaitsevassa Eurooppalaisen filosofian seuran toimistossa, jossa yhteyspäällikkö Jukka Kangasniemi ja Jaakko Belt kertovat seuran toiminnasta. Belt on yksi niin & näin -lehden kolmesta päätoimittajasta.

Tiedepalkinnon perusteluissa seuraa kehutaan aktiivisuudesta, avoimen julkaisemisen edistämisestä ja tiedeviestinnästä. Seura ei kuitenkaan pyri jokapäiväiseen uutisnäkyvyyteen siten, että sen jäsenet odottelisivat median yhteydenottoja valmiina kommentoimaan kaikkea liikkuvaa.

– Kun me pidämme kursseja tai osallistumme keskusteluun, niin siinä on sellainen ajatus taustalla, että filosofian pitää olla kenen tahansa asia. Sen pitää olla taitoperustainen, yhteiskunnallista keskustelua ja dialogia edistävä juttu niin, että kriittisestä puolesta ei lipsuta, Belt sanoo.

Filosofian seura ei laadi self help -oppaita, vaikka ne ovatkin muotia. Sen sijaan halutaan tarjota sellaista, mitä tästä ajasta puuttuu.

Jukka Kangasniemi ja Jaakko Belt/ Kuva: Jonne Renvall
Varastosta löytyy paljon vanhaa mutta ajankohtaista. Self help -oppaat vanhenevat, mutta laadukas kirjallisuus pysyy. Jukka Kangasniemi ja Jaakko Belt haluavat tarjota yleisölle sellaista, mikä kestää aikaa.

 

Perusteellisuutta
kohu-uutisten tilalle

Filosofian seuran jäsenet toivovat julkiselta keskustelulta perusteellisempaa debattia, joka ei mene ohi parissa päivässä.

Seuran aikajänne on uutisjulkisuutta pidempi, sillä lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja kirjoja tulee kuudesta kahdeksaan vuodessa.

– Toivon mukaan keskustelu on perustellumpaa eikä debatti ole pelkästään reaktiivista niin, että tulee joku kohun kaltainen asia, johon vastataan, ja se on muutamassa päivässä ohi, Jaakko Belt sanoo.

Tavoitteena on perustavanlaatuinen pohdinta ja syvällinen analyysi, joka perustuu tarkkaan taustatutkimukseen.

– Kyllä meillä se ajatus on, että jos tapahtuu joku julkista keskustelua ja ihmisten mielenmaisemaa järisyttävä tapaus kuten Nine-eleven [New Yorkin kaksoistorni-iskut vuonna 2001], niin me teemme kohta lehteen laajemman paketin.

Yhtä ainoaa totuutta ei julisteta. Sen sijaan tarjotaan mahdollisuus moniääniselle keskustelulle ja näkökulmien runsaudelle.

– Kaikkien kansalaisten pitää uskaltaa ottaa osaa, ja me yritämme tarjota siihen välineitä. Sen pitää olla kansalaiskeskustelua eikä niin, että media keskenään puhuu niistä asioista, jotka mediaa sattuvat kiinnostamaan.

Jaakko Belt sanoo, että kansanvalistuksellinen piirrekin on toiminnassa mukana, mutta valmiita mielipiteitä ei yritetä tyrkyttää. Mieluummin halutaan ruokkia erilaisia näkökantoja ja ajattelun valmiuksia.

Jukka Kangasniemi huomauttaa, että julkinen keskustelu typistyy usein 160 merkkiin. Sen vuoksi pitkäjänteistä keskustelua ja pitkiä perusteluja on vaikeampi saada esiin.

Laajempaa kuin
yliopistotutkimus

Tampereen yliopistoon väitöskirjaa tekevä Jaakko Belt on malliesimerkki filosofian seuran aktiivijäsenestä, sillä useimmilla on jonkinlainen yhteys yliopistoon. Seuran toiminta ei ole kuitenkaan sidottu yliopistoon.

– Meidän filosofiakäsityksemme on paljon akateemista filosofiaa laajempi ja ylipäänsä filosofian kapeita rajoja laajempi, Belt sanoo.

Yliopistoon toiminta liittyy myös siten, että seura auttaa yliopistolaisia toteuttamaan yliopiston kolmatta tehtävää eli yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttavuutta.

Niin & näin/ Kuva: Jonne Renvall
Eurooppalaisen filosofian seurassa ei kukaan eksy.

 

Tutkijoilla on paineita julkaista artikkeleita englanninkielisissä erikoislehdissä, joiden lukijakunta on hyvin rajattu. Filosofian seuran kautta avautuu väyliä kirjoittaa samoista aiheista suomalaiselle lukijakunnalle.

– Avaamme siinä mielessä yliopiston ja yhteiskunnan rajapintaa, joka uhkaa eriytyä, Belt muotoilee.

Seura on koko historiansa aikana julkaissut lähes sata tieteellistä ja filosofista kirjaa, joista lähes kaikki ovat suomenkielisiä.

– Kansankielisyyden ajatus on siinä, että englanniksi voi julkaista muuallakin, mutta suomeksi ei liikaa ilmesty tämän alan kirjallisuutta. Suurin osa meidän kirjallisuudesta onkin käännöksiä.

Belt tähdentää, että erilaisesta näkökulmasta huolimatta seuralla on mutkaton ja luonteva yhteys yliopistoon.

– Emme halua tehdä hajurakoa yliopistoon, mutta näillä kahdella on erilaiset funktiot. Me haluamme pitää yhteyttä myös kotimaista filosofiaa edistävään Suomen filosofiseen yhdistykseen ja Ajatus-lehteen, jotka ovat meitä asteen akateemisempia.

Seura muistuttaa kuitenkin, että filosofiaa on muuallakin kuin yliopistoissa.

– Kirjamyynnissä ja messuilla näkee niitä lukijoita, kuinka monenlaista tyyppiä siellä liikkuu. Ne on kyllä ihan erilaisia eivätkä tosiaankaan kaikki mitään yliopistotutkijoita, Jukka Kangasniemi sanoo.

Niin & näin -kirjojen lukijoita kuvaillaan monista asioista kiinnostuneiksi valistuneiksi ihmisiksi, joista vain pieni murto-osa on ammattilaisia tai ammattitutkijoita.

”Ihmiset ottavat,
tarttuvat ja tekevät”

Eurooppalaisen filosofian seuran taustajoukot ovat laajat, mutta palkkalistoilla on vain yksi henkilö. Hän on yhteyspäällikkö Jukka Kangasniemi, joka pyörittää seuran toimistoa ja vastaa arjen rutiineista kuten taloudesta, kirjakauppayhteyksistä, messuista ja mainoksista.

Lehden ja kirjojen toimitustyön organisointi on Jaakko Beltin mukaan omalakista toimintaa, joka perustuu vertaistekemiseen.

– Ihmiset vaan ottavat, tarttuvat ja tekevät asioita. Jos jollakulla tulee idea, niin me kannustamme ja autamme. Aika monet meistä kääntävät. Kaikki notkuvat apuna tuolla messupöydissä ja kirjamyynnissä. Ajatuksena on, että kaikki tekevät kaikkea mutta sillä tavalla koordinoidusti, että ihmisillä on kuitenkin tontteja. Tämä on aika omalakinen ja orgaaninen prosessi.

Filosofian kirjojen ja lehtien kustantaminen ei ole voittoa tuottavaa bisnestä eikä sitä edes tavoitella.

– Totta kai toivotaan, että tulisi taas yksi hittikirja, Jukka Kangasniemi sanoo.

Seuran historian menestyskirja oli vuonna 2011 ilmestynyt Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi, jota Jaakko Belt kertoo käyttäneensä opetuksessakin.

niin & näin/ Kuva: Jonne Renvall
Uudet ja vanhat tekijät sulautuvat yhteiseksi joukoksi. Kuvakavalkadi toimiston seinällä kertoo siitä, millaista väkeä filosofien seuraan on liittynyt.

 

Uusia tyyppejä tulee,
vanhat pysyvät mukana

Seuran työlle on ominaista toiminnan jatkuvuus. Tekijäjoukko ei vaihdu tiheästi eikä uusia päätoimittajia haeta parin vuoden välein.

– Se on hauskaa, kun porukassa on vielä niitäkin, jotka ovat olleet perustamassa lehteä. Meillä on 42 jäsentä toimitusneuvostossa, ja siinä on laidasta laitaan eri alojen asiantuntijoita, Jaakko Belt kertoo.

Uudet ja vanhat tekijät sulautuvat yhteiseksi joukoksi.

– Me integroimme uusia tyyppejä mukaan, ja vanhat tyypit ikään kuin muistuttaa siitä, mistä tässä kaikessa on kysymys. Eivät ihmiset tätä virkatyönä tee. Ne omistautuvat sille asialle, että on vaan tärkeä tehdä filosofisia juttuja käydä julkista keskustelua.

Jos Suomesta puuttuu kiinnostavia kirjoja, niin seuran jäsenet tekevät tai kääntävät niitä. Jos Suomessa ei keskustella tärkeistä asioista, niin lehti tekee siitä teemanumeron.

– Tätä tehdään rakkaudesta filosofiaan, ja sit me myydään kirjoja ja lehtiä, että saadaan painaa lisää kirjoja ja lehtiä, Jukka Kangasniemi sanoo.

Lehden parituhatta tilaajaa pitävät perustoiminnan pystyssä. Lisäksi kirjoja myydään melkein yhtä paljon kuin lehtiä.

– Kyllä me oma toimintamme pääosin rahoitetaan noilla myynneillä, mutta ehkä se ei kuitenkaan ole se ydin ja meidän suurimpia vahvuuksia.