Ilmastonmuutos tuli osaksi vakuutusbisnestä

Julkaistu 8.10.2018 - 10:37
Turo-Kimmo Lehtonen/ Kuva: Jonne Renvall
Rahatalouden ja ilmastonmuutoksen kytkeytyminen yhteen kiinnostaa professori Turo-Kimmo Lehtosta, joka on tutkinut maailman suurimman jälleenvakuutusyhtiön, Munich Re -yhtiön viestintää ja ilmastonmuutoksen uhkakuvan esittämistä.

Professori Turo-Kimmo Lehtonen pitää kiinnostavana kysymyksenä sitä, miten vakuutusyhtiöt tekevät rahaa ilmastonmuutoksella

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Vakuutusyhtiöt tekevät rahaa ilmastonmuutoksella, kun ne myyvät vakuutuksia sään ääri-ilmiöiden suojaksi.

Tampereen yliopiston sosiologian professori Turo-Kimmo Lehtonen on tutkinut maailman suurimman jälleenvakuutusyhtiön, Munich Re -yhtiön viestintää, jossa ilmastonmuutoksen uhkakuva on keskeinen.

Lehtonen ei ota moraalista kantaa siihen, että yhtiö myy vakuutuksia ilmastonmuutosta vastaan ja samaan aikaan pyrkii vaikuttaman poliittisiin päättäjiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

– Kaikki vakuuttaminen toimii noin. En ajattele niin, että tähän liittyvä moraalinen kysymyksenasettelu periaatteellisesti poikkeaa muuhun vakuuttamiseen liittyvästä moraalisesta keskustelusta. On kuitenkin erityisen kiinnostavaa, että koko meidän biosfäärimme muuttuu rahanarvoiseksi asiaksi, Lehtonen sanoo.

Hän vertaa ilmastovakuutusta palovakuutukseen, jossa vakuutusyhtiön etuna on se, että ihmiset tiedostavat tulipaloriskin ja varautuvat siihen. Myös henkivakuutukset perustuvat siihen, että ihmiset huolehtivat itsestään paremmin samalla kun he ottavat itselleen vakuutuksen.

– Ei tässä ole mitään huijaamisen näkökulmaa. Toisesta näkökulmasta on syytä kiinnittää huomiota siihen, että meidän elämämme suhteessa rahaan on moninainen ja ristiriitainenkin ja että on asioita, joiden joutumista rahatalouden piiriin pidämme ongelmallisena.

Kaksijakoinen suhde rahaan mutkistaa Lehtosen mukaan käsitystämme siitä, millaiset osapuolet toimivat ilmastonmuutoksen parissa.

– Moni ei automaattisesti yhdistä kaupallisia toimijoita ilmastonmuutoksen torjujien tai sen vaikutuksia lievittävien toimijoiden joukkoon. Jos finanssiala kuitenkin pitää mielessään pitkän tähtäimen ja toimii rationaalisesti, se näkee ilmastonmuutoksen sekä riskinä että myös mahdollisuuksien kenttänä.

Finanssiala kytkeytyy
ilmastonmuutokseen

Moralisoinnin sijasta Turo-Kimmo Lehtosta kiinnostaa asetelma, jossa rahatalous ja ilmastonmuutos kietoutuvat yhteen.

– Ei sosiologi tai filosofi ole kuningas, joka tietää, miten asiat ovat parhaiten. Se ei ole se tiedon intressi vaan enemmänkin mekanismien näyttäminen.

Lehtosta kiinnostavat erilaiset tietämisen tavat ja tiedon suhde rahaan ja siihen, että asioita voidaan hallita.

– Ilmastonmuutos on asia, jossa tällaiset tietämisen muodot kytkeytyvät suoraan mahdollisuuteen tehdä voittoa, Lehtonen sanoo.

Lehtonen nostaa esiin kaksi tärkeä asia, jotka nykymaailmassa kytkeytyvät yhteen. Toinen niistä on finansialisaatio ja toinen on ilmastonmuutos.

Voitontavoittelua
maailmanlopulla?

Ilmastonmuutos on asia, jota voi verrata jopa maailmanloppuun. Eikö ajatus ilmastonmuutoksen vakuuttamisesta ole aika korni vai onko asia ihan ok?

– En pysty mieltämään noita vaihtoehtoja, että joko ok tai korni. Tutkijana katson enemmän sitä, mitä maailmassa tapahtuu. Toiseksi olen niin kauan seurannut vakuutusmaailmaa, että en osaa hätkähtää sitä, että asiat muuttuvat rahaksi, Turo-Kimmo Lehtonen sanoo.

Lehtonen pitää kiinnostavana asian synnyttämää ”affektia”, tunnetilaa.

– Populaarijulkisuudessa käsitys rahantekemisestä on yksioikoinen. Jää ottamatta huomioon se, että myös finanssimaailmassa saattaa olla pitkäjänteistä toimintaa. Niiden on pakko ottaa huomioon ilmastonmuutos, ja kun ne ottavat sen huomioon, se muuttuu voiton tekemisen mahdollisuudeksi.

Voiton maksimointi on kuitenkin vain puolitotuus finansseista. Jokainen pankkineuvojakin kysyy asiakkaaltaan, haluaako tämä ottaa paljon vain vähän riskiä.

– Riski voidaan kalkyloida ja kun se voidaan kalkyloida, se voidaan ostaa ja myydä. Se on se logiikka, millä finanssimaailma aina toimii. Ehkä vähemmän ymmärrettyä on se, että tämä toimi myös suhteessa ilmastonmuutokseen.

Lehtonen muistuttaa, että jo vuonna 2006 julkaistun Sternin raportin idea oli tehdä laskelmat siitä, mitä ilmastonmuutokseen varautuminen maksaa ja mitä huomattavia lisäkustannuksia tulee, jos ei varauduta.

– Eivät ihmiset ajatelleet Sternin raportin yhteydessä, että se on kornia. Ei se kornius ole tässä yhtään eri asia kuin henkivakuutuksissa. Jos ollaan sitä mieltä, että saa autovakuuttaa, niin ei ole mitään syytä, etteikö voisi olla säävakuutusta. Rahan synnyttämä moraalinen lataus on toki kiinnostava asia. Eli kun ilmastonmuutos yhdistyy rahaan, niin silloin tulee tunne, että tässä on jotain kornia.

Ilmastoriski nostaa
vakuutusten hintoja

Markkinoilla ei ainakaan vielä ole tarjolla vakuutuksia yleisesti ilmastonmuutosta vastaan. Sen sijaan ilmastonmuutos näkyy niiden vakuutuksien hinnoittelussa, joilla suojaudutaan esimerkiksi metsävahinkoja, tulvia tai kiinteistöön kohdistuvia uhkia vastaan.

Ilmastonmuutos vaikuttaa vakuuttamiseen ainakin kolmella tavalla. Se voi näkyä perinteisinä vakuutustuotteina, joita kuitenkin kohdistetaan sään ääri-ilmiöitä kuten hurrikaaneja, vedenpinnan nousua tai kuivuutta vastaan. Toinen vaikutus on se, että kaikki vakuuttaminen alkaa näiden riskien vuoksi maksaa enemmän. Kolmas ilmastonmuutokseen liittyvä asia on uutuus: sellaisten uudenlaisten teknisten välineiden kehittäminen, joilla voidaan varautua sääilmiöihin, esimerkiksi indeksivakuuttaminen.

Turo-Kimmo Lehtonen sanoo, ettei hän ainakaan vielä ole nähnyt laskelmaa, jossa näiden kaikkien vaikutus olisi laskettu yhteen.

Finanssiala ei ole yhtenäinen eivätkä kaikki jälleenvakuuttajat painota Lehtosen tietojen mukaan samalla tavalla ilmastonmuutoksen merkitystä. Toiset yhtiöt myyvät vakuutuksia vain erilaisia sääilmiöitä vastaan mainitsematta ilmastonmuutosta. Lehtosen tutkima Munich Re on kuitenkin maailman suurin ja ehkä vaikutusvaltaisin jälleenvakuutusyhtiö, jonka ilmastonäkemyksillä on merkitystä.

Helpot ratkaisut eivät
pelasta ilmastokriisiltä

Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat vakuutusyhtiöt vakuuttavat samaan aikaan myös tieliikennettä, joka on keskeinen hiilipäästöjen lähde.

– Vakuutusyhtiöt vakuuttavat kaikkea mitä voi vakuuttaa. Ne eivät toimi vain ilmastonmuutoksen vastaisesti vaan nekin ovat sidoksissa vanhoihin rakenteisiin, joihin valtavat hiilipäästöt liittyvät, Turo-Kimmo Lehtonen sanoo.

Onko se moraalisesti oikein, että sama firma, joka pyrki torjumaan ilmastonmuutosta, myy vakuutuksia toimintaan, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta?

– Esitän vastakysymyksen, että olisiko reilua yhtäkkiä luopua liikennevakuutuksista. Kysymys on viheliäisistä ongelmista. On vaikea antaa helppoja moraalisia vastauksia kysymyksiin, jotka ovat perustaltaan kompleksisia, ja niitähän elämä on täynnä, Lehtonen vastaa.

Liikennevakuutuksista luopuminen hiilipäästöjen vuoksi johtaisi Lehtosen mukaan katastrofiin. Katastrofiin päättyisi sekin, jos vakuutusyhtiöt eivät suostuisi enää vakuuttamaan autojen valmistusta tai betoniteollisuutta, joka on keskeinen hiilipäästöjen lähde.

– Jos moraalia ajatellaan alueena, missä on hyvä ja paha ja niiden ero on selkeä, niin silloin ollaan useimmiten metsässä mutkikkaiden yhteiskunnallisten kysymysten suhteen.

Lehtonen sanoo, että viheliäisissä ongelmissa ei ole vain yhtä vaikutusketjua vaan monia ristiriitaisia vaikutuksia.

– Usein on niin, että kun ratkaiset yhden asian, niin toinen asia meneekin huonommaksi. Jos haluat minulta moraalisen kannan, niin se on siinä, että meidän elämäntapaamme pitää ehdottomasti muuttaa. Se miten me syömme, käytämme energiaa, miten me liikumme ja hoidamme rahataloutta, kaikilla näillä sektoreilla on selvää, että suomalainen elämänmuoto tulee muuttumaan.