Hoitajat eivät pelkää robotteja

Julkaistu 12.10.2017 - 14:24
Rose-hanke ja robotti/ Kuva: Jonne Renvall
Robottien käyttöä tutkiva Rose-hanke kokeili vuoden 2016 alussa hoivarobotin perusmallia. Tutkija Tuuli Turja katselee, kun atk-suunnittelija Pasi Hämäläinen roikottaa robottia, jonka näytölle ilmestyy tutkijatohtori Tuomo Särkikosken naama. Tällä laitteella voidaan tehdä etäterveystarkastuksia tai pitää yhteyttä yksinäisiin vanhuksiin. Kuva: Jonne Renvall

Suomalaiset lähi- ja sairaanhoitajat kaipaavat koneellista apua raskaisiin työtehtäviin mutta eivät jättäisi robotteja yksin potilaan kanssa

Suomen väestön ikääntyessä tarvitaan entistä suurempia panostuksia hoitotyöhön. Ala ei kuitenkaan nykyisellään houkuttele riittävästi nuorta väkeä. Yhdeksi ratkaisuksi tilanteeseen on ehdotettu robotteja.

Tampereen yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa tiedusteltiin 4000 hoitoalan ammattilaiselta kokemuksia roboteista. Kysely tehtiin Tehy:n ja Superin jäsenistölle, ja joukossa oli sairaanhoitajia, lähihoitajia, osastonhoitajia ja fysioterapeutteja. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mihin robotteja hoitotyössä tarvitaan ja miten hoitoalan ammattilaiset niihin suhtautuvat.

Väitöskirjatutkija Tuuli Turjan mukaan aihe on tärkeä, sillä robotit ovat joka tapauksessa tulossa hoivatyöhön. Keskustelua kuitenkin kaivataan siitä, mitä tehtäviä niillä tullaan hoitamaan.

– Tilausta uusille apuvälineille selkeästi on. Vastaajien mukaan nykyiset raskaaseen työhön tarkoitetut apuvälineet ovat riittämättömiä ja epäkäytännöllisiä. Tärkeää on saada tietoa, jottei ensin rakenneta robotteja ja vasta sen jälkeen mietitä, että mihin näitä nyt sitten tuupataan, Turja sanoo.

Tutkimuksesta jätettiin pois leikkausrobotit ja logistiikkaan liittyvät automaatioprosessit kuten pyykinpesu.

Roboteista vähän
kokemuksia

Tutkimuksen mukaan hoitajat luottavat omiin kykyihinsä käyttää robotteja. Niiden sopivuudesta hoitotyöhön on sen sijaan epäilyksiä.

– Hoitajilla ei näytä olevan minkäänlaista epäilystä robotiikan käytön opettelussa. Heillä on hyvin vahva luotto siihen, että he kykenevät oppimaan uusien laitteiden ja välineiden käytön jopa yksinkertaisen ohjelmoinnin osalta. Toisaalta he eivät ole yhtään varmoja siitä, kannattaako robotteja tuoda mukaan hoivatyöhön, Turja toteaa.

Alle kymmenosalla hoiva-alan ammattilaista oli omakohtaista käyttökokemusta roboteista. Eniten käyttökokemusta oli vuorovaikutteisesta Paro-terapiahylkeestä, jota oli kokeillut tai käyttänyt kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista. Useimmiten Paro-hylkeeseen olivat tutustuneet osastonhoitajat (19 %) sekä fysioterapeutit ja kuntohoitajat (16 %).  Muunlaisia robotteja oli päässyt kokeilemaan vain kolme prosenttia vastaajista.

– Paro-hylkeen on osoitettu lisäävän positiivisia emootioita. Paro-hylkeeseen ja muihin vastaaviin robotteihin vastaajat suhtautuivat myönteisesti. Niiden käyttöriskit ovat erittäin pieniä, eivätkä ne vie hoitajien aikaa, Turja sanoo.

Lähihoitajilla oli vähiten omaa kokemusta roboteista kuten myös kielteisimmät asenteet muihin ammattiryhmiin verrattuna. Miehet olivat naisiin verrattuna myönteisempiä robotiikan käyttöä kohtaan. Vastanneista 95 prosenttia oli naisia.

– Tämä on klassinen tulos. Yleensä kaikissa vastaavissa tutkimuksissa miehet suhtautuvat naisia positiivisemmin uuteen teknologiaan, Turja kertoo.

Robottia ei haluta jättää
yksin potilaan kanssa

Väitteen ”Omaan maailmankuvaani ei sovi se, että robottia käytettäisiin hoiva-alan töissä” kanssa oli samaa mieltä 47,7 prosenttia vastaajista. Eri mieltä oli 34,2 prosenttia.

Robottiapu hyväksyttiin kuitenkin aluksi helpommin tiettyihin tehtäviin. Esimerkiksi raskaiden tavaroiden nosteluun tarkoitetun robotin hyväksyisi 91 prosenttia vastanneista hoitoalan ammattilaisista. Henkilöiden siirtelyn robotin avulla hyväksyisi 78 prosenttia vastanneista.

– Esimerkiksi potilaan syöttämiseen ja pesemiseen robotit eivät vastanneiden mukaan sovi, Turja toteaa.

Vastaajat epäilivät esimerkiksi etäläsnäolorobotin käyttöä pienimuotoisissa terveystarkastuksissa. Vain 39 prosenttia hyväksyisi esimerkin kaltaisen tilanteen. Myöskin potilaan kuljettaminen huoneesta leikkaussaliin automaattisesti robotin avulla sai kielteisen vastaanoton.

– Vastaajat eivät halua tilannetta, jossa robotti on yksin potilaan kanssa. Apuvälineeksi esimerkiksi potilaan kääntämisessä robotit hyväksytään helpommin, Turja toteaa.

Käyttökokemus roboteista
lisää positiivista suhtautumista

Tutkimuksen keskeisimpiä löytöjä oli konkreettisten robottikokemusten määrän ja positiivisten arvioiden korrelaatio. Eli mitä enemmän vastaajalla oli kokemuksia roboteista, sitä positiivisempi oli hänen arvionsa niiden hyödyllisyydestä ja toivottavuudesta.

Iso kysymys onkin tutkijan mukaan robottien ja käyttökokemusten vähäisyys.

– Suomessa robotteja on käytössä vähän, tie on siinä mielessä vielä pitkä. Jotkin laitevalmistajat ovat valitelleet sitä, että lupia robottien käyttöön ei Euroopassa helposti saa, Turja sanoo.

Teksti: Jaakko Kinnunen

Robot use self-efficacy in healthcare work (RUSH): development and validation of a new measure