Gluteeniherkkyyden mekanismeja ei vielä tunneta kunnolla

Julkaistu 6.4.2018 - 12:18
Katri Kaukinen/ Kuva: Jonne Renvall
Professori Katri Kaukinen sanoo, ettei ole mitään näyttöä siitä, että gluteenittomalla ruokavaliolla olisi positiivisia terveysvaikutuksia ei-keliaakikoille ja ei-allergikoille. Päinvastoin on olemassa näyttöä siitä, että gluteiinin välttely johtaa usein myös kokojyväviljojen välttelyyn. Tämä taas voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Gluteenipitoiset viljat eivät sovi kaikille, mutta syy voi olla muualla kuin gluteenissa

Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuva: Jonne Renvall

Yhdestä kahteen prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Vehnässä, ohrassa ja rukiissa on gluteenia, jota keliakiaa sairastavan elimistö ei siedä. Tautiin ei ole parannusta, ja ainut hoitovaihtoehto on gluteenipitoisesta ruuasta pidättäytyminen.

Tampereen yliopistossa tutkitaan keliakian lisäksi myös gluteeniherkkyyttä. Termi gluteeniherkkyys on sisätautiopin professorin Katri Kaukisen mukaan ongelmallinen, sillä tiedeyhteisössä ei ole vielä päästy varmuuteen siitä, että juuri gluteeni olisi ainut joillekin ei-keliaakikoilla oireita aiheuttava viljan ainesosa.

– Gluteeniherkkyys on ollut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esillä terminä ja sitä kautta se on vakiintunut arkikieleen. Näyttöä on siitä, että jotkut ei-keliaakikot todellakin saavat oireita gluteenista. Mutta lisäksi on osoitettu, että joillakin oireet johtuvat muista viljan ainesosista, kuten fruktaanista, Kaukinen toteaa.

Kaukinen itse pitäisikin ilmausta ”gluteenipitoisten viljojen herkkyys” osuvampana vaihtoehtona, koska gluteeniherkkyys sisältää sanana oletuksen, että ei-keliaakikkojen oireet johtuvat aina vain gluteenista.

Vilja-allergia, keliakia ja
gluteeniherkkyys ovat eri asioita

Keliakian lisäksi jotkut ihmiset kärsivät vilja-allergiasta. Tällöin oireiden syynä ovat viljoista löytyvät valkuaisaineet, ei gluteeni. Vilja-allergia löytyy useimmiten lapsilta.

Gluteeniherkkyyden mekanismeja ei vielä tunneta toisin kuin keliakian ja vilja-allergian.

– Aiheeseen liittyy paljon kysymyksiä: Onko kyseessä pysyvä tauti? Kuinka tiukan ruokavalion taudin hoito vaatii? Onko tauti vaarallinen hoitamattomana, Kaukinen luettelee gluteeniherkkyyteen liittyviä kysymyksiä.

Lisähankaluuden tutkimukseen tuo se, että taudin oireet eivät eroa keliakiasta ja vilja-allergiasta. Jos henkilö hakeutuu tutkimuksiin vatsa- ja suolistovaivojen takia, ensin täytyykin poissulkea keliakia ja vilja-allergia.

– Gluteeniherkkyyden yleisyydestä voidaan antaa tässä vaiheessa vain valistuneita arvauksia. Itse arvioisin, että gluteeniherkkyydestä kärsii noin 0,5–8 prosenttia väestöstä. Korostan vielä, että tämä on oma valistunut arvaukseni, Kaukinen sanoo.

Ruokavaliota ei pidä
muuttaa omin päin

Mitä ihmisen sitten kannattaa tehdä, jos hän alkaa epäillä viljoista johtuvaa toiminnallista vatsavaivaa? Ensimmäinen tutkijan ohje on, että omin päin ei pidä alkaa muuttaa ruokavaliota, koska tämä voi vaikeuttaa taudin luotettavaa diagnosointia.

– Viljoja ei pidä jättää pois, vaan ensin täytyy mennä keskustelemaan oman lääkärin kanssa. Ensimmäinen toimenpide on yleensä keliakian vasta-aineiden testaaminen verestä. Jos tulos on positiivinen, ohutsuolesta otetaan tähystyksessä koepala, Kaukinen toteaa.

Kun keliakia on suljettu pois, tutkitaan mahdollinen vilja-allergia. Jos oireille ei vieläkään löydy selkeää syytä, voidaan alkaa pohtia mahdollista gluteeniherkkyyttä.

Taudin diagnosoimiseksi ei tällä hetkellä ole selkeää ja yksinkertaista testiä. Tautia voidaan kuitenkin etsiä vaikeilla altistushoidoilla.

Gluteenittomuudesta on tullut
osittain muotidieetti

Moniin vatsa- ja suolistovaivoihin etsitään nykyisin syytä gluteenista. Kaukinen on huomannut, että gluteenittomuudesta on jossain piireissä tullut niin sanottu muotidieetti. Tutkija kuitenkin korostaa, että terveen ihmisen ei tarvitse välttää viljatuotteita.

– Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että gluteenittomalla ruokavaliolla olisi ei-keliaakikoille ja ei-allergikoille positiivisia terveysvaikutuksia. Päinvastoin on olemassa näyttöä siitä, että jos ihminen välttää gluteenia, hän usein jättää pois kaikki kokojyväviljat. Tämä taas voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä, Kaukinen toteaa.