Eurooppakin on osa shithole-historiaa

Julkaistu 14.2.2018 - 09:24
Kathleen Moore/ Kuva: Jonne Renvall
Siirtolaisten asema on parantunut Yhdysvalloissa virallisten mittarien perusteella. Kate Moore on silti huolestunut viime aikojen koventuneista puheista maahanmuuttajia kohtaan.

Kate Moore tutkii siirtolaisten muistoja USA:n rotuhygieenisistä maahantulotarkastuksista

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Donald Trumpin shithole-puheet ja koventunut siirtolaiskeskustelu herättävät hämmennystä.

Rotuerottelun vuodet Yhdysvalloissa elänyt Kate Moore sanoo, että nykytilanne muistuttaa jo 1920-lukua, jolloin rotuhygienia sääteli Yhdysvaltain siirtolaispolitiikkaa.

Moore on tutkinut muistoja, jotka liittyvät New Yorkin Ellis Islandin siirtolaisten vastaanottokeskuksessa tehtyihin lääkärintarkastuksiin vuosina 1918–1952. Moore haastatteli 1990-luvulla noin 150 eri puolilla Yhdysvaltoja asuvaa ihmistä siitä, miten he maahantulotarkastuksen aikanaan kokivat. Haastatellut olivat yli 80-vuotiaita, jopa 100-vuotiata.

Michiganissa Yhdysvalloissa syntynyt Kathleen ”Kate” Moore työskentelee monikielisen viestinnän ja käännöstieteen lehtorina Tampereen yliopistossa.

Trumpin suku tuli oman
aikansa shithole-maasta

Donald Trump tarkoitti halventavalla shithole-puheellaan Afrikan maita, El Salvadoria ja Haitia.

Trumpin omat esi-isät tulivat Saksasta, joka on ollut sen oman juutalaishistorian näkökulmasta katsottuna shithole-maa. 1800-luvun lopun ja 1930-luvun lamavuosien välillä eniten siirtolaisia Yhdysvaltoihin tuli Euroopasta. Toisen maailmansodan jälkeen käynnistyivät muuttoaallot Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta.

Uusia maahanmuuttajaryhmiä on aina vastustettu riippumatta lähtömaasta. Kate Moore arvioi, että vastustaminen kasvaa yleensä silloin, kun uusien siirtolaisten määrä ylittää 12–13 prosenttia asukasluvusta.

– Ei tämä nykyinen tilanne ole ensimmäinen kerta. Ennen vastustettiin Etelä-Euroopasta ja Aasiasta tulevia ihmisiä mukaan lukien katoliset. Nyt vastustetaan muslimeja. Suomikin kuului aikanaan shithole-maihin, Kate Moore sanoo.

Moore arvioi shithole-sanaa kieleen ja maahanmuuttoon liittyvänä käsitteenä.

– Kysymys ei välttämättä ole rasismista, jos ihmiset suosivat joitakin ihmisiä enemmän kuin toisia. Kysymys on politiikasta, joskus myös uskonnosta, politiikasta ja taloudesta, Moore sanoo.

Siirtolaisen piti olla
vakituisia parempia

Kate Moorella on satoja tunteja haastatteluja eri maiden kansalaisista, jotka ovat kokeneet Ellis Islandin rotuhygieniaan perustuneen maahantulotarkastuksen. Siirtolaisten tarkastukset loppuivat Ellis Islandilla vuonna 1952, ja vastaanottokeskuksesta tehtiin museo.

Ellis Islandin rotuhygieenisen ajattelun mukaan maahantulijan piti olla terve, vahva ja lukutaitoinen.

– Naurettavinta on se, että siirtolaisen piti olla parempi kuin Yhdysvaltojen vakituiset asukkaat olivat, Kate Moore sanoo.

Älykkyysosamäärän piti olla vähintään normaali, eikä vammaisia huolittu maahan. Kovin perusteellinen ei arviointi voinut olla, sillä ensitarkastus hoidettiin keskimäärin kuudessa sekunnissa. Siinä ajassa päätettiin, kenet pidätetään, kenet otetaan tarkempiin tutkimuksiin ja kenet karkotetaan.

Haastateltaviin kuului myös ihmisiä, joille oli annettu sähköshokkeja hermosairauksien hoitamiseksi.

Maahanmuutossa oli kysymys yhteiskuntaluokasta ja rahasta. Vain köyhät joutuivat kokemaan nöyryyttävän tarkastuksen. Rikkaat pääsivät maahan ohituskaistaa pitkin.

Brittitaustansa ansiosta Kate Moore oli lapsuudessaan monia muita paremmassa asemassa, sillä hän asui erillisellä valkoisten asuinalueella Michiganissa. Moitteita hän sai siitä, että hän kaveerasi mustien kanssa.

Mooren isä ja äidin isoäiti ovat syntyneet Britanniassa. Hänen isänsä tuli Ellis Islandin kautta, mutta äidin isoäidin aikaan maahantulo oli vapaampi.

Kansallisuuksien
nokkimisjärjestys

Yhdysvalloissa eri kansallisuuksien välillä on vallinnut nokkimisjärjestys, jossa kaikki olivat omasta mielestään muita parempia. Eivät edes espanjankieliset ole yhtenäinen ryhmä.

Kuubasta vallankumouksen jaloista 1950-luvulla Floridaan muuttaneet perheet kokevat olevansa niin korkealla, että he äänestävät republikaaneja. Trumpin pilkkaamat meksikolaiset ovat heikoilla.

Kate Mooren kotiosavaltiossa Michiganissa asui paljon suomalaisia ja ruotsalaisia. Paikalliset ihmiset, jotka usein olivat muita kuin skandinaaveja, vertasivat usein alkuperäisasukkaita ja suomalaisia keskenään. Paikallisten mielestä alkoholi ei sopinut kummallekaan, molemmat asuivat syrjäisillä metsäseuduilla ja tappelivat kirveiden kanssa.

– Ensimmäinen kysymys jokaiselle lapselle oli se, mitä kansallisuutta edustaa. Minä olin brittiläinen ja aika korkealla. Siihen aikaan se oli brittikeskeinen maa ja brittilapset olivat parempia kuin puolalaiset ja italialaiset. Se oli törkeää. Ei kolmas maahanmuuttajapolvi enää ajattele noin.

Suomalaisille Kate Moore edusti brittejä, jotka omistivat kaiken hautausmaasta kaivokseen saakka.

– Suomalaiset olivat epäluuloisia brittejä kohtaan. Kun menin haastattelemaan suomalaisia, minulla piti olla joku suomalainen mukana. Se oli minun vakuutukseni. Eivät ihmiset helposti luottaneet toisiin siirtolaisiin. Ei voi mennä pubiin ja sanoa, että haluaisin haastatella. He epäilivät minua.

Pahimmin rasismin kohteiksi joutuivat suomalais-intiaanit.

– He eivät halunneet avautua, koska heille oli jäänyt trauma niistä rasismin kokemuksista, joista he aikanaan joutuivat kärsimään.

Virallisin mittarein katsottuna siirtolaisten asema on parantunut Yhdysvalloissa, mutta viime aikojen uutiset huolestuttavat.

– Se menee aina pari askelta eteen ja sitten taas taaksepäin, Kate Moore sanoo.

Lue myös: Rumat sanat jättävät jäljen