Englannin kieli ei kaadu Brexitiin

Julkaistu 1.9.2017 - 10:49
Juhani Klemola/ Kuva: Heikki Laurinolli
Professori Juhani Klemola sanoo, etteivät suomalaiset puhu huonoa englantia. – Suomalaiset puhuvat suomalaisittain englantia, ja se on ihan okei. Ei tarvitse olla syntyperäisen kielenpuhujan kielikompetenssia. Kuva: Heikki Laurinolli

Pienten kielten pahin uhka ei ole englanti vaan lähin valtakieli kuten suomi saamen kielelle

Englannin kielen asema maailman ykköskielenä ei häviä, vaikka Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista ja Donald Trump rakentaa muureja Yhdysvaltain rajoille.

– En näe mitään merkkejä siitä, että englannin asema olisi heikentymässä. En usko Brexitin siihen vaikuttavan, mutta onhan se pidemmällä aikajänteellä mahdollista, sanoo Tampereen yliopiston englannin kielen professori Juhani Klemola.

Englantia on syytetty tappajakieleksi, joka hävittää edestään arvokkaita ja harvinaisia kieliä. Klemola sanoo, että englantia ei voi yksinään syyttää.

– Suurin uhka pienten kielten kuolemalle ei ole englanti vaan lähin valtakieli. Suomessa saamen kielen uhkana on suomi, ja Venäjällä monien pienten kielten uhkana on venäjä.

Maailmassa puhutaan tällä hetkellä noin 7000 kieltä, joista varovaisten arvioiden mukaan puolet kuolee seuraavien 50–100 vuoden kuluessa. Klemolan mukaan tätä kehitystä on vaikea pysäyttää.

”Kieli on murre, jolla
on armeija ja laivasto”

Juhani Klemola on yksi toimittajista teoksessa The Oxford Handbook of World Englishes, joka kertoo maailman englantien rakenteesta ja sosiolingvistisestä vaihtelusta.

”Englanneilla” tarkoitetaan maailman eri kolkilla puhuttuja englannin kielen varieteetteja. Tutkijat eivät ole laskeneet varieteettien lukumäärää, koska niiden rajat ovat liukuvia.

– Kieltäkään ei voi määritellä tarkasti. Kielen ja murteen raja on häilyvä. Jo 1930-luvulla esitettiin sellainen määritelmä, että kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto, Klemola kertoo.

Puhtaasti kielitieteellisin perustein ei Klemolan mukaan voi sanoa, missä kieli alkaa tai missä murre loppuu ja alkaa toinen kieli.

Armeija ja laivasto avasivat tien myös englannin nykyiselle valta-asemalle. Merkittäviä syitä olivat Englannin siirtomaavalta ja Amerikan Yhdysvaltain taloudellinen ja kulttuurinen johtoasema maailmalla.

Historian kulku olisi voinut mennä toisinkin niin, että espanja, portugali, ranska tai hollanti olisivat voineet nousta maailman ykköskieleksi.

Kolmasosa maailman
ihmisistä osaa englantia

Englannin kielen asema kaikkine varieteetteineen on poikkeuksellinen koko maailmanhistoriassa.

Englanti ei ole maailman puhutuin kieli äidinkielenä, sillä sen edelle menevät ainakin kiina ja espanja. Englannin merkitys perustuu siihen, että se on puhutuin kieli toisena tai vieraana kielenä.  Laskutavasta riippuen englantia osaa jopa kaksi miljardia ihmistä eli kolmannes maailman asukkaista.

Englanti voi säilyttää vahvan asemansa myös Euroopan unionissa, vaikka mukana ei Britannian eron jälkeen olisi enää yhtään englanninkielistä maata. EU-maa Irlannissa englannilla on kyllä virallinen asema, mutta maan ensimmäinen virallinen kieli on iiri.

Analyyttinen kieli
sopii valtakieleksi

Taloudelliset rakenteet vaikuttavat kielen menestymiseen enemmän kuin kielestä itsestään johtuvat syyt. Juhani Klemola löytää kuitenkin maailman valtakielistä yhteisiä piirteitä. Latina oli aikansa maailmankieli, mutta se eroaa rakenteeltaan englannista.

Englanti on analyyttinen kieli, jossa ei ole päätteitä juuri lainkaan. Toinen maailman valtakieli kiina on englannin tavoin päätteetön toisin kuin latina ja suomi.

– Analyyttisyys on tyypillistä kielille, joita aikuiset oppivat toisena kielenään. Kieli voi muuttua analyyttiseen suuntaan, eikä ole sattumaa, että nimenomaan englanti on historiansa kuluessa muuttunut hyvin analyyttiseksi, Klemola sanoo.

Ei tarvitse osata
brittienglantia

Suomessa puhuttu englanti ei ole vakiintunut omaksi kielivarieteetikseen. Juhani Klemola kiistää jyrkästi uskomuksen siitä, että suomalaiset ääntäisivät englantia huonosti.

– Eivät suomalaiset puhu huonosti englantia. Suomalaiset puhuvat suomalaisittain englantia, ja se on ihan okei nykyään. Enää ei tarvitse olla syntyperäisen kielenpuhujan kielikompetenssia. Nykyään englanti ei ole brittien tai amerikkalaisten omaisuutta. Se on maailmankieli, jossa on vaihtelua ja erilaisia varieteetteja ja erilaisia tapoja ääntää sitä.

Aiemmin englannin opiskelun tavoitteena oli syntyperäisen kielenpuhujan ääntämys ja kielikompetenssi. Nyt englanti on saavuttanut aseman, jossa vaihtelu ja varieteetit hyväksytään.

– Tutkimuksissa on todettu, että kansainvälisissä yhteyksissä, joissa on paljon eri kielitaustaisia ihmisiä, parhaiten ymmärtävät toisiaan he, joilla englanti ei ole äidinkieli. Äidinkieliset englanninpuhujat tuottavat ymmärtämisvaikeuksia tällaisissa ryhmissä.

Jos kaikki maailman englannit asetetaan riviin, niin ymmärtävätkö ääripäät toisiaan?

– Kyllä aika pitkälle. Tämä on ongelmallinen kysymys. Brittein saarilla eteläenglantilaisilla voi olla vaikeuksia ymmärtää kaikista laveinta skottienglantia tai skottimurretta. Riippuu tyylilajista ja rekisteristä.

Englantia pitää opettaa
eri tavoin kuin saksaa

Englannin valta-asema suomalaisessa kouluopetuksessa on huolestuttanut sen vuoksi, että muiden kielten opiskelu on vähentynyt. Suomalaisten kielivarannon pelätään kaventuvan, kun kaikki opiskelevat vain englantia.

Englannin professori Juhani Klemola pitää huolestuttavana, jos vähemmän opiskeltujen kielten asema heikkenee. Hän kumoaa kuitenkin uskomuksen, että englantia ei tarvitsisi opettaa lainkaan sillä perusteella, että ”kaikkihan osaavat englantia”.

– Näin ei ole. Tällä argumentilla voisi sanoa, että minkä takia meillä opetetaan suomea, kun kaikkihan osaa sitä. Tarkoitan, että englannin rooli on tärkeä, sitä voi sanoa jo kolmanneksi kotimaiseksi kieleksi. Sitä pitää opettaa ja opetusmenetelmien pitää olla erilaiset kuin muissa vieraissa kielissä kuten ranskassa ja saksassa. Tarvitaan kirjallisten rekisterien ja tyylilajien hallintaa. Eivät ne tule vain populaarikulttuurin kielestä ja korvan kautta.

Ylioppilaskokeet ovat paljastaneet englannin osaamisen laajan kirjon. Klemolan mukaan kaikki eivät osaa kirjoittaa englantia edes tyydyttävällä tasolla.

– Englanti on poikkeuksellinen vieras kieli siinä, että poikien kielitaito ei ole merkittävästi huonompi kuin tyttöjen. Populaarikulttuurin kieli vaikuttaa siihen. Ruotsia, ranskaa ja saksaa ei samalla tavalla kuule eikä niillä ole luontaisia kanavia.

Mikrosiru ei vielä
korvaa kielitaitoa

Puheentunnistuksen ja käännösteknologian on ennustettu muuttavan kielitaitovaatimuksia ja vähentävän tarvetta opiskella kieliä. Juhani Klemola myöntää, että teknologian kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa niin, että se vaikuttaa myös kielten opiskeluun.

– Luin jonkun suomalaisen futurologin ennusteen, että parinkymmenen vuoden kuluttua kielten opiskelu olisi vain kallis harrastus. Meillä kaikilla olisi silloin päässä siru, joka kääntää puheen meille ymmärrettäväksi. En oikein usko, että se ihan näin käy, mutta en epäile, etteikö puheentunnistuksen ja konekääntämisen rooli kasva huomattavasti nykyisestä. Siinä on edistytty paljon.

Kieli ei suostu
ohjailtavaksi

Kieliä on aina syntynyt ja kuollut. Ns. pidgin- ja kreolikieliä voi syntyä joskus nopeastikin, jos ihmisten välinen kanssakäyminen sitä vaatii.

– Taloudelliset tekijät vaikuttavat. Kielten kehitystä on vaikea ohjata ja kääntää tietoisella poliittisella päätöksellä, Juhani Klemola sanoo.

Singaporessa autoritaarinen hallinto yrittää suitsia kielenkäyttöä ”Speak Good English Movement” -kampanjalla, joka ei ole tuottanut merkittävää tulosta.

Singaporessa on käytössä Klemolan mukaan hyvin mielenkiintoinen englannin variantti, jossa on paljon vaikutteita kiinan ja malaijin kielistä.

Asukkaiden käyttämää arkikieltä kutsutaan nimellä ”Singlish”, joka ei hallituksen mielestä ole hyvää englantia.

Hongkongista saattaa tulla esimerkki siitä, että poliittinen kielenohjailu voi tehotakin. Englannin asema alkoi heiketä Hongkongissa, kun alue siirtyi 1997 Britannialta Kiinan hallintaan. Kiina vahvistaa oman keskusvaltansa lisäksi mandariinikiinan asemaa Hongkongissa, jonka asukkaat ovat puhuneet Kantonin kiinaa ja englantia.

Kattava kokoelma
englannin varieteeteista

Yli 800-sivuinen The Oxford Handbook of World Englishes on kattava ja ajantasainen kokoelma englannin kielen varieteettien tutkimuksista. Kirja antaa läpileikkauksen maailman englantien tai globaalin englannin tutkimuksen nykytilasta.

Mukana on yli 40 kirjoittaa, jotka eivät ole vain Englannista, Pohjois-Amerikasta tai Australiasta vaan myös Intiasta, Etelä-Afrikasta, Saksasta, Ruotsista ja Suomesta.

– Aika oli kypsä tällaiselle kirjalle. Postkoloniaalisia englanteja on tutkittu parin-kolmen vuosikymmenen ajan. Nyt alkaa olla tietokoneluettavia aineistoja, jotka muuttavat tutkimuskenttää aika paljon lingvistisen tutkimuksen kannalta, Juhani Klemola kertoo.

Teksti: Heikki Laurinolli

The Oxford Handbook of World Englishes. Toim. Markku Filppula, Juhani Klemola and Devyani Sharma. 2017.