Yhteiskunnallinen osallisuus ja toimijuus

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni A-rakennus, Paavo Koli -sali, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)
Elina Stenvall

VTM Elina Stenvallin väitöstilaisuus

Yhteiskunnallinen osallisuus ja toimijuus : Lasten osallistuminen, kansalaisuus ja poliittisuus arjen käytäntöinä

Väitöskirja kuuluu aluetieteen alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Johanna Kiili (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Jouni Häkli.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lapset haluavat vaikuttaa asioissa, jotka he itse kokevat merkityksellisiksi

Väitöskirjatutkija, VTM Elina Stenvallin mukaan lapsille tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia usein vain sellaisissa asioissa, jotka aikuiset määrittävät ”lasten asioiksi”. Lapset itse haluavat kuitenkin vaikuttaa sekä omiin henkilökohtaisiin asioihinsa ja toisaalta laajoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Stenvall tutki väitöskirjassaan Yhteiskunnallinen osallisuus ja toimijuus. Lasten osallistuminen, kansalaisuus ja poliittisuus arjen käytäntöinä, miten mukanaolon kokemukset ja vaikuttamismahdollisuudet ovat lapsille osa arkea. Stenvall tarkasteli lasten kokemuksia mukanaolon tavoista, mahdollisuuksista vaikuttaa ja ottaa osaa itselle tärkeisiin asioihin.

Lemmikeistä ympäristönsuojelukysymyksiin

Stenvall haastatteli vuonna 2012 Tampereella ja Helsingissä 120 lasta ja nuorta, jotka olivat iältään 11- ja 15-vuotiaita. Lapset kertoivat haastatteluissa laajasti omaan elämäänsä liittyvistä asioista. Heidän kanssaan puhuttiin ystävien merkityksestä, harrastamisesta, koulusta, opettajista, vanhemmista, sukulaisista, peleistä, leikeistä, ostoksista ja lemmikeistä.

Lapset saavat usein vaikuttaa automaattisesti lasten asioiksi miellettyihin seikkoihin, kuten koulun pihan suunnitteluun sekä leikkipuiston, nuorisotalon tai iltapäiväkerhon tekemisiin vaikuttamiseen. Stenvallin tutkimukseen osallistuneet lapset kuitenkin korostivat haluaan vaikuttaa yhtäältä omiin henkilökohtaisiin asioihinsa, kuten harrastuksiin, ystävyssuhteisiin tai lemmikkeihin ja toisaalta laajoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ympäristönsuojelusta pakolaiskysymykseen.

Stenvall pohtii tutkimuksessaan, voivatko lasten mukanaolo ja vaikuttamismahdollisuudet olla osa arkea, jolloin lasten arjen osallistuminen, erilaiset yhteisöt tai teot tulisivat tunnistettua yhteiskunnallisesti merkityksellisinä.

“Käytiin aika paljon keskustelua (vanhempien kanssa) koska mun isosisko oli tosi tyytyväinen siihen (harrastukseen), ku se ei ollu saanut lopettaa, vaikka oli pyytäny. Mä sanoin, että kun mä en oikeesti tykkää siitä. Ku siinä on vaan yks kiva päivä, joka on se esiintyminen ja muuten vaan toistetaan samoja asioita koko ajan, ni mä en jaksanu sitä” (tyttö 11 vuotta)

Lasten kertoma sivusi myös politiikkaa, äänestämistä, matkustelua, erilaisia kulttuureja ja näkemyksiä maailmasta.

“Nii, ja sit Romanias just nää, mikä se nyt oli, ne ryhmät jotka just lähettää niitä kerjäläisii, periaattees ne kerjää niille ja sit ne ite asuu omas maas jossain hulppeis talois tai jotain” (poika 15 vuotta)

”Aikuisten pitäisi tunnistaa lapsille tärkeät yhteisöt, mukanaolon tavat ja osallistumisen teot. Lasten arjessa on paljon toimintaa ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia, joiden myötä he muovaavat suhdettaan yhteiskuntaan”, sanoo Stenvall.

Yhteys myös tulevaisuuden vaikuttamiseen

Lapsi voi joutua neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja tärkeästä asiasta, kuten harrastuksen lopettamisesta tai lemmikin hankinnasta. Tällöin lapsi näkee, miten hänen toiveisiinsa, perusteluihinsa ja näkökulmiinsa suhtaudutaan: otetaanko hänet mukaan tasavertaisena keskustelijana vai sivuutetaanko hänet iän perusteella.

Lapset nostivat esiin myös ajankäytön haasteet. Jos käy koulua, tekee läksyt, harrastaa, tapaa kavereita ja on perheen kanssa, ei välttämättä löydä aikaa lähteä mukaan ylimääräiseksi koettuun vaikuttamistoimintaan.

Elina Stenvallin mielestä olisi keskeistä tunnistaa lasten elämästä mahdollisimman laajasti sellaisia prosesseja, joiden myötä he oppivat yhdessä toimimisen taitoja tai saavat kokemuksia mahdollisuuksistaan vaikuttaa.

”Lapsuuden arkisilla vaikuttamismahdollisuuksilla on epäsuora yhteys myös tulevaisuuden aikuisuuteen”, tiivistää Stenvall.  

                                          ******

Stenvallin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2407, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1917, Tampere University Press 2018.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja