Varhaisten perhesysteemien merkitys lapsen tunteiden säätelylle ja mielenterveydelle

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5

Jallu Lindblom

PsM Jallu Lindblomin väitöstilaisuus

Significance of early family environment on children’s affect regulation: From family autonomy and intimacy to attentional processes and mental health (Varhaisten perhesysteemien merkitys lapsen tunteiden säätelylle ja mielenterveydelle)

Väitöskirja kuuluu psykologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Peter Zimmerman (Bergische Universität Wuppertal, Saksa). Kustoksena toimii professori Raija-Leena Punamäki.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Varhaisten perhesuhteiden laatu ennustaa kouluikäisten lasten tunnekokemusten säätelyä ja mielenterveyttä

Lapsen syntymä perheeseen on usein odotettu ja syvää merkityksellisyyden kokemusta tuottava tapahtuma. Siirtymä vanhemmuuteen kuitenkin myös pakottaa vanhemmat uudistamaan parisuhdetta ja ratkaisemaan vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä. Samalla kun vanhemmat kohtaavat perhesuhteiden uudistumiseen liittyviä haasteita, vauva käy läpi yhden ihmiselämän intensiivisimmistä kehitysvaiheista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet äiti-vauvasuhteen tärkeyden lapsen tunne-elämän kehitykselle, mutta isien, parisuhteen ja koko perheen vaikutuksia on tutkittu suhteellisen vähän.

Tässä psykologian alaan kuuluvassa väitöskirjassa selvitettiin ensinnäkin, miten perheet muuttuvat ja uudistuvat siirtymässä vanhemmuuteen, sekä toiseksi, mitä seuraamuksia varhaisilla perhesuhteilla on kouluikäisten lasten tunne-elämälle. Erityisenä kysymyksenä oli, miten varhaiset perhesuhteet ennustavat lasten tunteiden säätelyä ja defenssimekanismeja, sekä näihin liittyviä tunne-informaation käsittelyn vinoumia. Pitkittäistutkimukseen osallistui 710 suomalaista perhettä, joita seurattiin raskausaikana, vauvavuotena ja lapsen varhaisessa kouluiässä.

Keskeisenä tuloksena väitöskirjassa tunnistettiin seitsemän erilaista perhetyyppiä (kohesiiviset 32 %, autoritaariset 14 %, kaksi erilaista yhteen kietoutunutta 6 % ja 5 %, kriisiytyvät 4 %, etäiset 5 % ja eriävät 15 %). Huolimatta perhetyyppien moninaisuudesta, ongelmalliset perhetyypit ennustivat samalla tavalla lapsen tunteiden säätelyn vaikeuksia varhaisessa kouluiässä.

Tunteiden säätelyn vaikeudet selittivät, miksi ongelmalliset perhetyypit lisäsivät lapsen masennusoireilua. Lapsen kyky rauhoittua kielteisistä tunnekokemuksista siis välitti varhaisten perheiden vaikutusta myöhempään mielenterveyteen. Lisäksi lapset, jotka olivat kohdanneet ongelmia varhaisissa perheympäristöissä, turvautuivat muita enemmän defenssimekanismien käyttöön säädelläkseen tunnekokemuksiaan (esimerkiksi kielsivät vaikeita tunteita tai syyttelivät niistä muita). Tunnekokemusten säätelyyn liittyviä vinoumia havaittiin myös laboratoriokokeessa: yhteen kietoutuneiden perheiden lapsilla ilmeni taipumusta suunnata tarkkaavuuttaan enenevästi uhkaaviin ärsykkeisiin (vihaisiin kasvonilmeisiin), kun taas etäisten perheiden lapsilla ilmeni viitteitä uhkaavien ärsykkeiden defensiiviisestä välttämisestä.

Kokonaisuudessaan tulokset tukevat teoriaa siitä, että lapsi muovaa säätelykeinojaan sopeutuakseen varhaiseen perheympäristöön. Koko perhe – sisältäen sekä isät että äidit, ja sekä parisuhteen että vanhemmuuden – on tärkeä lapsen tunnekokemusten säätelyn kehitykselle. Taustalla voivat vaikuttaa sekä psykodynaamiset tekijät että varhaisten kokemusten muovaamat evoluutiossa kehittyneet stressinsäätelyjärjestelmät. On huomionarvoista, että varhaiset perhesuhteet selittivät enimmillään vain 10 % kouluikäisten lasten tunnekokemusten säätelystä. Tämä vaikutuksen kokoluokka vastaa aiemmissa pitkittäistutkimuksissa havaittuja.

Tässä yli seitsemän vuotta jatkuneessa pitkittäistutkimuksessa saavutettu tieto auttaa ymmärtämään vauvaperheiden ilmiöitä ja tunnistamaan paremmin perheisiin liittyviä riskejä. Tieto voi myös auttaa kehittämään hoitomuotoja lapsille, jotka kärsivät varhaisiin perheongelmiin liittyvistä masennusoireista. Näitä lapsia voi auttaa sisäisen turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen, toimivien tunteiden säätelykeinojen harjoittelu ja tunne-informaation prosessoinnin vinoumien korjaaminen.

                                          ******

Jallu Lindblom on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Lindblomin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2287, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1790, Tampere University Press 2017.