Työperäinen altistuminen rauta- ja hitsaushuuruille ja puupölylle

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, seminaarihuone B342, Arvo Ylpön katu 34

M.Sc. Sie Sie Siewin väitöstilaisuus

Occupational Exposures (Wood Dust, Iron and Welding Fumes) and Risk in Cancers of Lung and Nose among Men in Nordic Countries (Työperäinen altistuminen rauta- ja hitsaushuuruille ja puupölylle : vaikutukset syöpäriskiin)

Väitöskirja kuuluu työterveyden alaan.

Vastaväittäjänä on associate professor Beate Pesch (Ruhr University Bochum, Saksa). Kustoksena toimii professori Clas-Håkan Nygård.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Metallintyöstössä piilee syöpäriski

Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää työperäisen hitsaus- ja rauta-altistuksen ja puupölyaltistuksen yhteyttä syöpäriskiin. Väestölaskentarekistereistä kootut tiedot ihmisten ammateista muunnettiin altistuskertymäarvioiksi suomalaisen ja pohjoismaisen ammattialtistusmatriisien avulla. Matriisi kertoo, kuinka suuren osan kussakin noin 400 ammatissa toimivista ihmisistä arvioidaan altistuneen erilaisille syöpäriskiä lisääville altisteille eri vuosikymmeninä ja mikä on ollut altistuksen taso.

Tutkimusaineistona oli väitöskirjan kolmessa osatyössä koko Suomen miesväestö ja yhdessä osatyössä myös Ruotsin, Norjan ja Islannin väestö. Kunkin maan syöpärekisterin avulla toteutettu syöpäseuranta alkoi varhaisimmasta käytettävissä olevasta väestölaskennasta (Suomessa 1970, Ruotsissa ja Norjassa 1960, Islannissa 1981) ja käsitti kaikki väestölaskentojen aikaan työikäiset yhteensä 14,9 miljoona miestä. 

Tapaus-verrokkitutkimuksen tapauksiksi valittiin suomalaiset väestölaskennan jälkeiset miespuoliset keuhkosyöpäpotilaat, joita vuosina 1971-2005 oli yhteensä 44 492. Heille valittiin samasta aineistosta saman ikäisiä verrokkimiehiä, jotka eivät olleet sairastuneet keuhkosyöpään. Tämän jälkeen verrattiin tapausten ja verrokkien aikaisempaa työaltistumista raudalle ja hitsaushuuruille. Analyysissa vakioitiin altistuminen asbestille ja kivipölylle, joiden tiedetään lisäävän keuhkosyövän riskiä. Eniten raudalle ja hitsaushuuruille altistuneilla todettiin 40 % suurempi keuhkosyöpäriski kuin ei-altistuneilla, kun asbestin ja kivipölyn vaikutus oli eliminoitu. Kun tulosta korjattiin vakioimalla myös miesten sosiaaliasema ja ammattiryhmän tupakoijien osuus, raudalle ja hitsaushuuruille altistumisen aiheuttama riskisuhde pieneni mutta säilyi edelleen tilastollisesti merkitsevänä kaikissa altistuskategorioissa. Kansainvälisesti uusi havainto oli keuhkosyövän yhden alatyypin, levyepiteelisyövän, kaksinkertainen riski rautahuuruille altistuneilla ja yli 1,5-kertainen riski hitsaushuuruille altistuneilla.

Tutkimuksen toisena kohteena olevan puupölyn kohdalla tutkittiin ensisijaisesti vaikutusta nenän ja nenänielun syöpiin. Tapauksia oli suomalaisessa aineistossa melko vähän (292+149). Siksi tutkimus laajennettiin uudempiin vuosiin ja otettiin mukaan kolmen muun Pohjoismaan aineistot. Tällöin nenäsyöpiä löytyi 2839 ja nenänielun syöpiä 1747.  Suomalaistutkimuksessa havaittiin eniten puupölylle altistuneilla 60 % suurempi riski sairastua nenäsyöpään kuin altistumattomilla. Yhteispohjoismaisessa aineistosta riski nousi kaksinkertaiseksi. Riskilisäys selittyi nenäsyövän harvinaisen alatyypin, adenokarsinooman, hyvin voimakkaasta yhteydestä puupölyaltistukseen. Eniten altistuneilla riski oli peräti 29-kertainen ja vähemmän altistuneillakin selvästi koholla. Nenänielun syövän ei havaittu olevan yhteydessä puupölyyn.

Se, että lisääntyneitä syöpäriskejä havaittiin jo altistustasoilla, jotka eivät ylitä hyväksyttyjä työaltistuksen standardeja, herättää huolta, pitäisikö hyväksytyn altistuksen raja-arvoja laskea. Tutkimuksen tuloksia on syytä pitää luotettavina, perustuvathan ne laadukkaiksi tunnettuihin pohjoismaisiin rekistereihin. Toki ammattialtismatriisin avulla tehdyt altistusmääräarviot eivät yllä samaan tarkkuuteen kuin olisi saavutettavissa mittaamalla jokaisen tutkimushenkilön jokaisen työpaikan altistukset, mutta sellaisessa tutkimuksessa ei voitaisi millään saavuttaa samanlaista valtavaa tutkimuksen kokoa ja vuosikymmenten mittaista altistusseurantaa, jotka olivat tämän väitöskirjatutkimuksen erityisiä vahvuuksia. 

                                          ******

Siewin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2376, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1882, Tampere University Press 2018.