Taloudesta ja politiikasta

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5

Järjestäjä(t)
Mikko Poutanen
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

FM Mikko Poutasen väitöstilaisuus

Business Meets Politics : Intertwined economic and political discursive structures in the case of Nokia in Finland (Taloudesta ja politiikasta : Taloudellisen ja poliittisen diskurssin yhteneväisyys tapauksessa Nokia)

Väitöskirja kuuluu valtio-opin alaan.

Vastaväittäjänä on yliopistolehtori Michael Farrelly (Hullin yliopisto, Iso-Britania). Kustoksena toimii professori Tapio Raunio.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Taloudellisen ja poliittisen diskurssin yhteneväiset rakenteet tapauksessa Nokia

Nokia Oyj:n muutos suomalaisen globalisaation airuesta vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa menetetyksi menestystarinaksi heijastelee pitkälti suomalaisen yhteiskunnan muutoksia viime vuosikymmenten aikana. Globalisaation aikakaudella suomalaiset oppivat hahmottamaan maailmaa tavalla, joka erosi aiemmasta hyvinvointivaltioon keskittyneestä tavasta. Kansainvälisen pääoman vapaa liikkuvuus, kilpailukyky, ja innovointi sidottiin entistä voimakkaammin osaksi valtion tehtävää ja tavoitteita. Näin valtion tavoitteet olivat merkittävän yhteneväiset suomalaisten yritysten taloudelliseen menestykseen tähtäävien tavoitteiden kanssa.

Yhtenäiseen tapaan hahmottaa maailmaa ja yhtenäisiä tavoitteita liittyy luonnollisesti myös yhteneväinen kieli, jolla näitä jäsennetään. Argumentaatio liike-elämän ja politiikan välillä alkaa samankaltaistua.  Taloudelliset päämäärät ja lainalaisuudet nousevat tällöin väistämättä päätöksenteon keskiöön tavalla, joka syrjäyttää muita päämääriä. Parhaiten tämä näkyy tilanteissa, joissa kiistanalaisia päätöksiä täytyy perustella. Esimerkiksi kun yritys, kuten Nokia, joutuu irtisanomaan työntekijöitä, yrityksen johto vakuuttaa, että päätös on kipeä, mutta myös välttämätön ja väistämätön. Siihen on päädytty pitkän harkinnan jälkeen siksi, että kipeä päätös nyt tervehdyttää liiketoimintaa, ja siten turvata yrityksen tulevaisuus. Tämä argumentin rakenne ei merkittävästi eroa poliitikosta, joka ilmoittaa kipeistä, mutta yhtä lailla välttämättömistä ja väistämättömistä leikkauksista julkiseen talouteen. Näihinkin leikkauksiin on päädytty pitkän harkinnan jälkeen siksi, että näillä kipeillä päätöksillä voidaan tervehdyttää kansantaloutta ja siten varmistaa hyvinvointivaltion tulevaisuus. Toisin sanoen julkisen talouden sopeuttaminen ja yrityksen kulurakenteen tasapainottaminen seuraavat samanlaista argumentaatiorakennetta. Tilanteissa huomioidaan siis muutkin tärkeät arvot, mutta talouden hallitsevuus on selvää. Yrityksille tämä on ymmärrettävää, mutta politiikassa ongelmallista.

Väitöskirjatutkimus todentaa tätä suomalaisen julkisen argumentoinnin samankaltaisuutta etenkin vuoden 2008 jälkeisen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena. Tutkimus tarkastelee kolmea yhteiskunnallista aluetta arvioidakseen julkisen argumentaation samankaltaistumista: yritys-, media-, ja poliittinen viestintä. Nokia Oyj:n julkinen argumentaatio irtisanomistapauksissa esitellään lehdistötiedotteiden kautta yritysten talouspuheen tyypillisimpänä ilmaisuna. Edelleen tarkastellaan Nokiaa koskevia uutis-artikkeleita kolmessa suomalaisessa sanomalehdessä, jotta voidaan havaita periytyykö talouspuheen argumentaatio myös mediaan. Tutkimuksessa havaittiin, että media ei paitsi toistanut talouspuheeseen pohjaavaa argumentaatiota vaan myös monesti vahvisti sitä. Kolmas tutkimuksen kohde oli neljän eri vuoden budjettipuheenvuorot eduskunnassa talouteen sidotun poliittisen argumentaation esimerkkeinä. Tutkimuksessa löydettiin viitteitä siitä, että kun argumentit eivät jätä tilaa vaihtoehdoille, poliittisen päätöksenteon rooliksi jää talousdiskurssin vahvistaminen ja sitä seuraavan politiikan edistäminen.

Tutkimus keskittyy vuosien 2000 ja 2013 välille. Vaikkei ole yllättävää, että suuryritys nojautuu voimakkaasti käsitettyihin markkinoiden lainalaisuuksiin, on ongelmallista moniäänisen yhteiskunnallisen keskustelun kannalta, että näihin lainalaisuuksiin pohjaava argumentaatio toistuu mediassa ja politiikassa. Yritysten talouspuheesta tuttu argumentaatio toki huomioi työntekijöiden oikeudet ja irtisanomisten yhteiskunnallisen vaikutuksen, mutta asettaa etusijalle taloudellisen vastuullisuuden, kustannustehokkuuden, tuottavuuden, sekä ulkoisten tahojen, kuten markkinoiden, vaatimukset. On syytä pohtia uhkaako kansalaisille käydä samoin politiikan suhteen. Tutkimus edelleen esittää, että tällaisessa tilanteessa politiikan rooli kaventuu vaihtoehtojen myötä, ja avaa näin tilaa valtavirtapolitiikan ulkopuolisille liikkeille ja argumentaatiolle – populismille.

                                          ******

Poutasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2359, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1865, Tampere University Press 2018.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

 

Lisätietoja