Substantiivinen teoria oikeuspsykiatrisen potilaan toivon ylläpitämisestä

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F115, Arvo Ylpön katu 34

Saija Turpeinen

TtM Saija Turpeisen väitöstilaisuus

Substantiivinen teoria oikeuspsykiatrisen potilaan toivon ylläpitämisestä (The maintenance of hope in the treatment of a forensic psychiatric patient: a substantive theory)

Väitöskirja kuuluu hoitotieteen alaan.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Tarja Kvist (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Jari Kylmä.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Oikeuspsykiatriselle potilaalle toivo on kantava voima, joka auttaa potilasta päivästä toiseen

Oikeuspsykiatrisella potilaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on määrännyt hoitoon osana rikosoikeudellista prosessia. Oikeuspsykiatristen potilaiden tekemät rikokset ovat yleisimmin väkivaltarikoksia, henkirikoksia ja seksuaalirikoksia. Oikeuspsykiatrisista potilaista väkivaltarikoksen on tehnyt puolet, ja usein tämä väkivaltarikos on ollut henkirikos. Suomessa oikeuspsykiatrisella statuksella hoidossa olevia potilaita on noin 400.

Toivon ylläpitäminen hoidossa on tärkeää, koska toivo on elämän perusvoimavara. Toivon on todettu olevan ydinarvo hoitamisessa. Toivoa ja sen merkitystä on terveystieteissä tutkittu useissa potilasryhmissä sekä eri näkökulmista. Toivo on yleisesti tunnustettu yhdeksi kriittiseksi tekijäksi mielenterveyshäiriöistä selviytymisessä. Toivolla on myönteinen vaikutus masennusoireisiin, ahdistuneisuuteen ja hyvinvointiin.

Toipuminen vakavasta mielenterveyshäiriöstä edellyttää, että hoitohenkilökunnan jäsenet huomioivat potilaan näkemykset siitä, mikä on riittävän hyvää ihmisen jokapäiväisestä elämästä selviytymistä. Potilaan maailman ymmärtäminen on perusta potilaan auttamiselle. Perheen ja muiden läheisten ihmisten merkitys korostuu, kun halutaan parantaa oikeuspsykiatristen potilaiden kuntoutumista. Läheiset ovat oikeuspsykiatrisen potilaan voimavara, ja heillä on merkittävä osa potilaan kuntoutumisprosessissa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata toivoa ja kehittää substantiivinen teoria oikeuspsykiatrisen potilaan toivon ylläpitämisestä. Aineisto koostui potilaiden ja heidän läheistensä sekä hoitavien henkilöiden yksilö- ja ryhmähaastatteluista (n=51). Tutkimus osoitti, että toivo on oikeus-psykiatrisille potilaille tärkeä, koska se kantaa elämässä eteenpäin.

Tämän substantiivisen teorian ydinkategoriaksi muodostui oikeuspsykiatrisen potilaan luottamuksellisen yhteistyön rakentuminen hoitoprosessin aikana. Teoria muodostuu seuraavista käsitteistä: Toivo, joka on oikeuspsykiatrisen potilaan kantava voima. Oikeuspsykiatrinen hoitojärjestelmä ja oikeuspsykiatrian hoidon ammatillinen arvoperusta toimivat perustana potilaan toivon ylläpitämisessä. Oikeuspsykiatrisen hoidon interventiot ylläpitävät potilaan toivoa, jolloin se edistää potilaan toipumista interventioiden avulla. Potilaan läheiset ihmissuhteet hoidon aikana ylläpitävät potilaan toivoa.

Teoria sisältää potilaan ja hoitohenkilökunnan välisen vuorovaikutuksen, potilaan ja läheisten välisen vuorovaikutuksen sekä läheisten ja hoitohenkilökunnan välisen vuorovaikutuksen. Keskeisenä sosiaalisena prosessina on yhteistyö näiden toimijoiden välillä hoidon kaikissa vaiheissa. Tutkimuksen tulos kuvaa oikeuspsykiatrisen potilaan toivon ylläpitämisen moniulotteista ilmiötä niiden ihmisten näkökulmasta, jotka tässä todellisuudessa sitä elävät.
                                          ******

Turpeisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2354, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1860, Tampere University Press 2018.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.