Sikiön perätila

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34

Toivonen Elli

LL Elli Toivosen väitöstilaisuus

Breech Presentation : Outcome according to the mode of delivery, cardiotocography and childbirth experience (Sikiön perätila : Synnytystapa, sikiön sykekäyräseuranta ja äidin synnytyskokemus)

Väitöskirja kuuluu synnytys- ja naistentautiopin alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Mika Nuutila (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Johanna Mäenpää.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Sikiön perätila. Synnytystapa, sikiön sykekäyräseuranta ja äidin synnytyskokemus

3-4% lasketun ajan lähellä syntyvistä sikiöistä on synnytyksen käynnistyessä perätilassa. Tällöin sikiön pään sijasta ensimmäisenä syntymään tarjoutuvat sikiön pakarat tai harvemmin jalat. Ennenaikaisissa synnytyksissä perätila on täysiaikaisiin raskauksiin verrattuna yleisempää. Perätilassa syntyvät sikiöt kärsivät useammin syntymänjälkeisistä ongelmista päätarjonnassa syntyviin sikiöihin verrattuna riippumatta synnytystavasta, ja aiempien tutkimusten perusteella on epäselvää, voidaanko lasten sairastuvuutta ja kuolleisuutta vähentää rutiininomaisella keisarileikkauksella. Tiedetään kuitenkin, että keisarileikkaukseen liittyy enemmän äitien komplikaatioita kuin alatiesynnytykseen. Suomessa sikiön ollessa perätilassa kartoitetaan mahdollisuudet alatiesynnytykselle, ja mikäli esteitä ei ole eikä perhe toivo keisarileikkausta, pyritään alatiesynnytykseen. Perätilasynnytykseen liittyy enemmän komplikaatioita kuin normaalitarjontaisen sikiön synnytykseen ja se hoidetaan riskisynnytyksenä. Erilaisen hoitotavan vuoksi synnytyskokemus saattaa poiketa normaalitarjontaisen sikiön synnytyskokemuksesta.

Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli arvioida lasten ja äitien vointia sekä äidin synnytyskokemusta perätilasynnytyksen jälkeen sekä selvittää perätarjonnan vaikutusta sikiön synnytyksenaikaiseen sydänäänikäyrään. Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä.
Ensimmäisen osatyön tavoite oli tutkia, onko suunniteltu alatiesynnytys turvallinen vaihtoehto suunnitellulle keisarileikkaukselle sikiön syntyessä perätilassa täysiaikaisena, ja toisaalta verrata äitien ja lasten vointia perätilassa ja päätarjonnassa tapahtuvan alatiesynnytysyrityksen jälkeen.  Toisessa osatyössä samankaltaista kysymyksenasettelua sovellettiin ennenaikaisiin (raskausviikolla 32+0 – 36+6 syntyneisiin) lapsiin.  Molemmissa osatöissä alatiesynnytysyrityksen jälkeen syntyneillä perätilalapsilla oli useammin matalat Apgar-pisteet yhden minuutin iässä verrattuna päätarjontaisiin lapsiin, ja täysiaikaisissa raskauksissa myös verrattuna perätilassa syntyneisiin lapsiin, joille oli suunniteltu keisarileikkaussynnytys. Viiden minuutin iässä annetuissa Apgar-pisteissä ei kuitenkaan ollut eroa ryhmien välillä, eikä eroja havaittu myöskään lasten sairastavuudessa tai tehohoidon tarpeessa.

Kolmannessa osatyössä verrattiin perätilasikiön synnyttäneiden naisten synnytyskokemusta päätarjontaisen lapsen synnyttäneiden naisten kokemukseen. Kokemus oli keskimäärin samanlainen, mutta perätilalapsen synnyttäneet äidit kokivat useammin, ettei heillä ole valinnanvaraa ponnistusasennon suhteen. Synnytyksen päättyminen keisarileikkaukseen, ensisynnyttäjyys, lapsen synnytysvamma ja pitkittynyt sairaalassaoloaika tai pitkittynyt ponnistusvaihe lisäsivät huonon kokemuksen todennäköisyyttä molemmissa ryhmissä.
Neljännessä osatyössä kartoitettiin eroja sikiön synnytyksenaikaisissa sydänäänikäyrissä perätilassa ja päätarjonnassa syntyvien sikiöiden välillä. Perätilasikiöillä havaittiin useammin poikkeavia sykekäyräkuvioita. Patologinen sykekäyrä, komplisoituneet vaihtelevat hidastumat sekä perätila ennustivat matalia Apgar-pisteitä ja matalaa napavaltimon pH-arvoa.

Tutkimuksen perusteella sikiön ollessa perätarjonnassa myös alatiesynnytys on vaihtoehto. Synnytyskokemus on yhtä hyvä kuin päätarjontaisen lapsen synnytyksessä, mutta suurentuneesta riskistä joutua keisarileikkaukseen on kerrottava äidille etukäteen.  Sikiön sykekäyrässä nähdään enemmän patologisia kuvioita verrattuna normaalitarjontaisen sikiön sykekäyrään. Vastasyntyneiden hoitoa vaativa huonokuntoisuus on kuitenkin harvinaista perätilan alatiesynnytysyrityksen jälkeen.  

                                          ******

Toivosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2375, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1881, Tampere University Press 2018.