Sairausläsnäolo (presenteismi) teollisuudessa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F115, Arvo Ylpön katu 34

Kimmo Vänni

LitM Kimmo Vännin väitöstilaisuus

Presenteeism among an industrial population: The development and validation of a presenteeism scale (Sairausläsnäolo (presenteismi) teollisuudessa: Presenteismi-mittarin kehittäminen ja validointi)

Väitöskirja kuuluu työterveyden alaan.

Vastaväittäjänä on professori Kimmo Räsänen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Clas-Håkan Nygård.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
 

Työkyky on yhteydessä sairausläsnäoloon ja tuottavuuden menetyksiin

Tutkimuksessa havaittiin, että työkykyindeksin ensimmäinen osio, työkykypistemäärä, toimii koetun, subjektiivisen tuottavuuden menetysten ja sairausläsnäolon eli presenteismin indikaattorina. Tutkimuksen kohdeyrityksinä olivat suuri suomalainen elintarvikeyritys sekä joukko pieniä ja keskisuuria puunkorjuuyrityksiä. Tutkimuksessa kehitettiin ja validoitiin mittari Presenteeism Scale, jossa koettu työkykypistemäärä muutettiin teoreettisiksi tuottavuuden menetys -prosenteiksi. Mittarin avulla laskettiin elintarvikeyrityksen henkilöstön koettuun työkykyyn liittyvä teoreettinen tuottavuuden menetys ja kustannukset sekä todettiin myös koetun johtamisen ja tuottavuuden menetysten välinen yhteys.

Monet aikaisemmat tutkimukset ovat raportoineet presenteisimin arviointimenetelmistä sekä työntekijän terveydentilan tai terveysriskien ja presenteismin välisestä yhteydestä. Presenteismi-käsite on kuitenkin muotoutunut vuosien aikana ja nykyään tutkimuksissa on raportoitu myös esimerkiksi työpaikan psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksista presenteismiin. Presenteismi-käsitteen muotoutumisen myötä päätimme selvittää, miten koettua työkykyä voitaisiin käyttää presenteismin ja tuottavuuden menetysten arvioimisessa. Tutkimuksen lähtökohtina olleiden työkykykonseptin ja työkykypisteytyksen käyttö on ollut yleistä sairauspoissaolotutkimuksessa, mutta niiden käyttö on uutta presenteismitutkimuksessa.

Tutkimus osoitti, että koetun työkyvyn ja presenteismin vallitsevuuden sekä subjektiivisen tuottavuuden menetysten välillä on yhteys. Lisäksi havaittiin, että hyvä johtaminen vähentää presenteismiä ja tuottavuuden menetyksiä. Yhteiskunnalle sairauspoissaolokustannukset olivat suuremmat kuin presenteismikustannukset, mutta yritykselle presenteismikustannukset olivat suuremmat kuin sairauspoissaolokustannukset.

Työkykypistemäärää presenteismin ja tuottavuuden menetysten sekä kustannusten arvioimisessa tulee käyttää varoen. Tutkimuksessa käytettiin osallistujien subjektiivista arviota työkyvystään ja tuottavuudestaan, eikä siinä arvioitu objektiivista tuottavuutta. Subjektiivisen arvion on kuitenkin todettu olevan riittävän luotettava. Työn tuottavuuden objektiivinen arviointi on haastavaa, koska monissa työtehtävissä tuotoksen määrittäminen on vaikeaa ja tehdastyössä tuottavuuden määrittää prosessin eteneminen, jossa on lähes aina mukana automatiikkaa.

Työkykykonsepti on hyvä viitekehys presenteismitutkimukselle ja koettuun työkykyyn liittyvä mittari on validi presenteismin vallitsevuuden ja tuottavuuden menetysten määrittämisessä. Presenteismiä ja sen mittaamista ei tulisi käsittää vain negatiivisena asiana, vaan mahdollisuutena löytää kehityskohteita, jotka edistävät työntekijöiden työkykyä sekä organisaation toiminnan laatua. Tietomme mukaan olemme ensimmäisiä, jotka ovat hyödyntäneet työkykypisteytystä presenteismin vallitsevuuden ja tuottavuuden menetysten arvioinnissa.

                                          ******

Vännin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2418, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1928, Tampere University Press 2018.