Prospektiivinen kohorttitutkimus imeväisiän bronkioliitista

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34

Sari Törmänen
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

LL Sari Törmäsen väitöstilaisuus

Prospective Cohort Study on Infant Bronchiolitis : The role of Toll-like receptors and allergy in the long-term outcome (Prospektiivinen kohorttitutkimus imeväisiän bronkioliitista : Tollin-kaltaisten reseptoreiden ja allergian merkitys pitkäaikaisennusteen kannalta)

Väitöskirja kuuluu lastentautiopin alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Heikki Lukkarinen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii emeritus professori Matti Korppi.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Bronkioliitin jälkeisen astman riskitekijät

Bronkioliitti on viruksen aiheuttama alahengitystieinfektio, joka usein johtaa sairaalahoitoon, erityisesti nuorimmilla imeväisillä. Toistuvat hengenahdistukset ovat yleisiä bronkioliitin jälkeisinä vuosina ja pitkäaikaiset seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että näillä lapsilla on korkea riski sairastua astmaan myöhemmin. Tunnettuja riskitekijöitä bronkioliitin jälkeisen astman kehittymiselle ovat atooppinen alttius, varhainen tupakansavulle altistuminen, veren eosinofilia bronkioliitin aikana ja rinovirus bronkioliitin aiheuttajana. Nämä riskitekijät eivät kuitenkaan täysin selitä yksilöllisiä eroja bronkioliitin jälkeisessä sairastavuudessa. Erityisesti luontaisen immuniteetin toiminnalla ja sen säätelyyn osallistuvilla geeneillä näyttää olevan osuutta tautiprosessissa. Tollin-kaltaiset reseptorit (TLR) ovat luontaisen immuniteetin proteiineja, jotka tunnistavat elimistölle vierasta materiaalia. Variaatiot eli polymorfismit näitä reseptoreita koodittavissa geeneissä voivat johtaa reseptoreiden heikentyneeseen toimintaan ja muuttuneeseen immuunivasteeseen. Aiempien tutkimuksien perusteella on jonkin verran näyttöä, että Tollin-kaltaisia reseptoreita koodittavien geenien variaatiot saattavat liittyä astman syntyyn.

Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoitus oli tutkia astman ja siihen liittyvien allergisten sairauksien esiintyvyyttä imeväisiän bronkioliitin jälkeen. Tarkoitus oli myös arvioida niitä varhaislapsuuden ja esikouluiän riskitekijöitä, joilla voisi olla merkitystä taudin pitkäaikaisennusteessa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tutkia onko TLR:lla ja niitä koodittavien geenien polymorfismeilla merkitystä bronkioliitin jälkeisen astman synnyssä. Tutkimukseen osallistuneet lapset ovat olleet bronkioliitin vuoksi sairaalahoidossa alle 6 kk ikäisinä ja kontrollitutkimukset on järjestetty 1,5-vuoden, 5-7-vuoden ja 11-13-vuoden iässä.

Neljästä osatyöstä koostuvassa väitöstutkimuksessa havaittiin, että 13,0%:lla bronkioliitin vuoksi sairaalahoitoon alle 6 kuukauden iässä joutuneista lapsista oli astma 11–13 vuoden iässä. Tämä tarkoittaa kaksinkertaista riskiä tavalliseen kouluikäiseen lapsiväestöön verrattuna. Äidin astma ja allerginen nuha sekä ihotestipositiivisuus esikouluiässä olivat riskitekijöitä bronkioliitin jälkeiselle astmalle varhaisessa teini-iässä. Tutkimuksessa saatiin myös näyttöä, että tietyt TLR1 ja TLR10 ja geenien polymorfismit saattavat lisätä bronkioliitin jälkeistä astmariskiä sekä esikouluiässä että varhaisessa murrosiässä.
 
Väitöskirjatyön tulokset tuovat uutta tietoa alle 6kk iässä sairastetun bronkioliitin ennusteesta ja ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä suomalaisilla lapsilla. Lisäksi tutkimus tuo alustavaa näyttöä Tollin-kaltaisten reseptoreiden ja näitä koodittavien geenien merkityksestä tässä tautiprosessissa.  

                                          ******

Törmäsen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2383, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1892, Tampere University Press 2018.