Perheväkivaltaa käyttäneen naisen minuus

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34

Pia Keiski

TtM Pia Keiskin väitöstilaisuus

Perheväkivaltaa käyttäneen naisen minuus: Realistinen synteesi perheväkivaltakäyttäytymisen vähenemiseen tähtäävän intervention vaikutuksista

Väitöskirja kuuluu hoitotieteen alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Kaisa Haatainen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Eija Paavilainen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
 

Nainen perheväkivallan tekijänä

Naisten perheväkivaltakäyttäytyminen on yhteiskunnassamme heikosti tunnistettu ja tunnustettu ilmiö. Naiset kuitenkin käyttävät perheissä fyysistä ja emotionaalista väkivaltaa kumppania ja lapsia kohtaan melkein yhtä paljon kuin miehet. Emotionaalisen väkivallan seurauksia voi olla vaikea tunnistaa, koska väkivallasta ei jää näkyviä jälkiä ja seuraukset tulevat usein näkyviin viiveellä. Ne voivat olla esimerkiksi ahdistuneisuutta, masennusta tai tunteiden tunnistamisen vaikeutta. Perheväkivallasta käytetään usein myös laajempaa käsitettä kaltoinkohtelu, joka pitää sisällään myös laiminlyönnin. Laiminlyönti tarkoittaa lapsen ikäkauden mukaisiin tarpeisiin vastaamattomuutta. Perheväkivaltakäyttäytymiseen liitetään usein ylisukupolviset perheväkivaltakokemukset, joka tarkoittaa lapsuuden väkivaltakokemusten siirtymistä osaksi omaa käyttäytymistä aikuisuudessa. Naisten perheväkivalta-käyttäytymiseen liittyy usein myös koettu parisuhdeväkivalta. Perheväkivaltaa käyttäneille naisille on vielä vähän apua tarjolla käyttäytymisen vähentämiseksi, ja kansainvälisestikään olemassa olevien auttamiskeinojen vaikuttavuutta on testattu vähän.

Tähän tutkimukseen osallistui yli 130 naista ja tutkimuksessa kuvattiin naisten perheväkivaltakäyttäytymiseen liittyviä kokemuksia ja muodostettiin synteesi naisten perheväkivaltakäyttäytymisen vähenemiseen tähtäävän auttavan ryhmän vaikutuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta naisista perheväkivallan tekijöinä sekä arvioida ja kuvata auttavan ryhmän tuloksia. Tutkimuksen tuloksen voi kiteyttää seuraavasti ”Perheväkivaltaa käyttäneillä naisilla on lapsuudestaan kaltoinkohtelukokemuksia, jotka näyttäytyvät heidän aikuisuuden minuudessaan. Naisilla on lapsuuden kaltoinkohtelukokemusten lisäksi aikuisuudesta parisuhdeväkivaltakokemuksia. Naisten on vaikea saada perheväkivaltakäyttäytymiseensä apua. Osallistuessaan perheväkivaltakäyttäytymisen vähenemiseen tähtäävään interventioon naiset työstävät kokemuksiaan itsetuntemustyöskentelyn menetelmin. Naiset hyötyvät interventiosta, ja tulokset ovat pysyviä.”

Tutkimuksen tulokset kuvaavat naisten kokemuksia itsestään sekä avun hakemisen haasteita. Avun hakemisen haasteissa näyttäytyvät yhteiskuntamme käsitykset naisten perheväkivaltakäyttäytymisestä. Auttavaan ryhmään osallistuminen helpotti väkivaltakäyttäytymiseen liittyvää häpeää, kun naiset tapasivat toisia perheväkivaltaa käyttäneitä naisia. Nämä vertaisuuden kokemukset auttoivat naisia ymmärtämään, etteivät he ole ongelman kanssa yksin. Auttavan ryhmän tavoitteiden mukaisesti naisten itsearvostus lisääntyi, he kokivat riittävänsä ihmisenä sellaisina kuin ovat, he uskalsivat tuntea vaikeitakin tunteita aiempaa enemmän ja heidän oli mahdollista hyväksyä menneisyyden kokemukset osaksi nykyisyyttä. Auttavan ryhmän tuloksena perheen vuorovaikutussuhteet kohenivat naisten perheväkivaltakäyttäytymisen vähentyessä.

Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voi kehittää terveydenhuollon ja sosiaalialan henkilöstön osaamista naisten perheväkivaltakäyttäytymisen tunnistamiseksi. Lisäksi tuotettu tieto haastaa tarkastelemaan naisten perheväkivaltakäyttäytymiseen liittyviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia asenteita.

                                         ******

Keiskin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2362, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1868, Tampere University Press 2018.