Nenän alakuorikoiden kirurgisia hoitomuotoja vertaileva lumekontrolloitu tutkimus

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34

LL Teemu Harjun väitöstilaisuus

A placebo-controlled study of inferior turbinate surgery (Nenän alakuorikoiden kirurgisia hoitomuotoja vertaileva lumekontrolloitu tutkimus)

Väitöskirja kuuluu korva-, nenä- ja kurkkutautiopin alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Juha Seppä (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Tukkoisen nenän kirurgisia hoitomuotoja vertaileva lumekontrolloitu tutkimus

Krooninen nenän tukkoisuus on yleinen oire, joka voi monin tavoin haitata siitä kärsivien ihmisten elämää. Jatkuvan nenän tukkoisuuden taustalla voi olla useita anatomisia ja fysiologisia syitä, kuten allerginen ja ei-allerginen nuha, krooninen sivuontelotulehdus, anatomiset poikkeavuudet ja hormonaaliset häiriöt.

Nenäontelossa on molemmin puolin kolme kappaletta edestä ontelon takaosiin yltäviä kuorikoita, jotka ovat limakalvon ja limakalvonalaisen pehmytkudoksen peittämiä luisia rakenteita. Kuorikoilla on tärkeä rooli nenän normaalissa toiminnassa. Alakuorikko on kuorikoista suurin ja sen limakalvonalaisen kudoksen laskimoiden laajenemisella ja supistumisella on keskeinen asema nenän avoimuuden säätelyssä. Alakuorikoiden liikakasvussa pitkään jatkuneen allergisen tai ei-allergisen nuhan seurauksena limakalvojen laajeneminen muuttuu palautumattomaksi, jolloin lääkehoito kortisonisuihkeilla ei enää auta. Näissä tapauksissa voidaan harkita alakuorikkokirurgiaa nenän tukkoisuuden helpottamiseksi.

Alakuorikoiden koon pienentämiseen on olemassa useita tekniikoita. Alakuorikkokirurgiaa on aiemmin tutkittu vain kolmessa lumekontrolloidussa tutkimuksessa ja niiden perusteella lumeella on havaittu olevan vaikutusta kirurgian tuloksiin. Korvatorven toimintahäiriön ja alakuorikoiden liikakasvun tai alakuorikkokirurgian välistä yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu. Alakuorikkokirurgian vaikutuksia nenän limakalvojen värekarvalliseen epiteeliin on aiemmin arvioitu, mutta suurin osa tutkimuksista on ollut luonteeltaan kuvailevia eivätkä ole sisältäneet tilastollisia analyyseja.

Tutkimuksessamme potilaat sokkoutettiin ja satunnaistettiin suhteessa 1:2:2:2 neljään eri toimenpideryhmään, jotka olivat lumetoimenpide, radiotaajuushoito (RFA), imuleikkuriavusteinen turbinoplastia (MAIT) ja diodilaserhoito. Jokin edellä mainituista toimenpiteistä tehtiin yhteensä 98 potilaalle, jotka tutkittiin ennen toimenpidettä ja kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Kaikkien toimenpiteiden, myös lumetoimenpiteen, havaittiin laskevan tilastollisesti merkitsevästi potilaiden kokemaa nenän tukkoisuuden voimakkuutta. Kaikki kirurgiset hoitomuodot vähensivät oiretta kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi lumetoimenpidettä enemmän.

Alakuorikoiden liikakasvun ja korvatorven toimintahäiriöön viittaavien korvaoireiden suhdetta arvioitiin tutkimuksessa käyttäen korvatorven toimintahäiriökyselyä. Oirekyselyn pistemäärä oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi alakuorikoiden liikakasvu-ryhmässä.

Saman kyselyn avulla arvioitiin myös alakuorikkotoimenpiteiden vaikutusta korvatorven toimintahäiriöön viittaaviin korvaoireisiin. Oirepisteet laskivat tilastollisesti merkitsevästi kaikissa kolmessa kirurgisesti hoidetussa ryhmässä, mutta millään ryhmällä ero verrattuna lumetoimenpiteeseen ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Kolmen kirurgisen menetelmän vaikutusta limakalvojen värekarvallisiin soluihin arvioitiin lisäksi vertailemalla ennen toimenpiteitä ja kontrollikäynnin yhteydessä otettuja limakalvonäytteitä, jotka tutkittiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Näytteissä havaittiin värekarvojen lisääntymistä verrattuna toimenpidettä edeltävään määrään RFA- ja MAIT-ryhmissä. Diodilaser-ryhmässä vastaavaa lisääntymistä ei havaittu, mutta levyepiteelimetaplasian todettiin lisääntyneen.

Väitöskirjan yhteenvetona todetaan: 1) Lumevaikutuksella on suuri rooli alakuorikkokirurgian jälkeisessä nenän tukkoisuusoireen paranemisessa. Kaikki kolme tutkittua kirurgista tekniikkaa vähentävät tukkoisuutta kuitenkin merkitsevästi lumetoimenpidettä tehokkaammin. 2) Alakuorikoiden liikakasvusta kärsivillä potilailla on enemmän korvatorven toimintahäiriön oireita kuin terveillä verrokeilla. 3) Alakuorikoiden liikakasvupotilailla alakuorikkokirurgia ei paranna korvatorven toimintahäiriön oireita lumekirurgiaa enemmän. 4) RFA ja MAIT ovat alakuorikkokirurgiassa limakalvoja säästävämpiä toimenpiteitä kuin diodilaserhoito.  

                                          ******

Harjun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2415, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1925, Tampere University Press 2018.