Masennus ja päihteiden käyttö keskinuoruudessa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34

LL Antti Torikan väitöstilaisuus

Depression and Substance Use in Middle Adolescence (Masennus ja päihteiden käyttö keskinuoruudessa)

Väitöskirja kuuluu nuorisopsykiatrian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Solja Niemelä (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Riittakerttu Kaltiala-Heino.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Masennus ja päihteiden käyttö keskinuoruudessa

Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin itseilmoitettujen masennusoireiden ja päihteiden käytön välisiä yhteyksiä sekä mahdollisia sukupuolieroja. Tutkimuksessa selvitettiin myös itsetuhoisten ajatusten, joiden tiedetään liittyvän masentuneisuuteen, yhteyttä päihteiden käyttöön. Edelleen tutkittiin mahdollisia muutoksia masennuksen yleisyydessä vuodesta 2000 vuoteen 2011 sekä sitä ovatko muutokset samanlaisia eri sosioekonomistaustaisilla nuorilla. Lopuksi tutkittiin, ovatko alkoholin käytön trendit samanlaisia eri sosioekonomistaustaisilla nuorilla sekä sitä vaikuttaako masentuneisuus alkoholin käytön trendeihin näiden eri sosioekonomisten ryhmien välillä.

Tutkimuksessa osoitettiin, että vastoin yleistä alkoholin käytön vähenemistä tiheä juominen ja humalajuominen lisääntyivät niillä nuorilla, jotka olivat vähän koulutettujen, työttömänä olleiden vanhempien perheistä ja joilla oli masennusta.
 
Tytöt raportoivat masennusta jonkin verran enemmän tutkimuksen lopussa (2010- 2011) kuin tutkimuksen alussa (2000- 2001). Pojilla vastaavaa trendiä ei havaittu. Merkittävä tulos oli, että niillä nuorilla sekä tytöillä että pojilla, joiden vanhemmat olivat vähän kouluttautuneita ja työttömiä, jo ennestään korkea masennus edelleen lisääntyi.

Tutkimuksessa osoitettiin, että alkoholin käyttö, erityisesti tiheä alkoholin käyttö ja muiden päihteiden käyttö vähäisessäkin määrin olivat yhteydessä masennukseen. Mitä enemmän päihteiden käyttöä oli sen enemmän oli myös masennusta. Huolimatta tyttöjen ja poikien päihteiden käytön eroista ja tytöillä poikia yleisemmästä masennuksen esiintymisestä masennuksen ja päihteiden käytön välisessä yhteydessä ei todettu sukupuolieroja.
Vakavien itsetuhoisten ajatusten todettiin olevan yhteydessä humalahakuiseen ja tiheään alkoholin käyttöön. Vakavat itsetuhoiset ajatukset olivat myös itsenäisesti masennuksesta riippumatta yhteydessä muiden päihteiden kuin alkoholin käyttöön.

Tutkimusaineistona käytettiin suomalaista väestötutkimusta Kouluterveyskyselyä, joka on vuodesta 1995 tehty valtakunnallinen poikkileikkaustutkimus nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja koulukokemuksista. Masennuksen ja päihteiden käytön sekä itsetuhoisten ajatusten ja päihteiden käytön yhteyttä tutkittiin vuoden 1997 aineistolla, joka käsitti 17643 14- 16- vuotiasta peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilasta.
Masennuksen ja alkoholin käytön trendejä tutkittiin niiden 535 koulun aineistossa, jotka ovat osallistuneet jokaiseen kuuteen tutkimukseen vuosien 2000 ja 2011 välillä. Kyselyn palautti kaikkiaan 618084 oppilasta. Myös nämä oppilaat olivat peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaita ja iältään 14- 16- vuotiaita.

Tutkimuksen tulokset tukevat tarvetta pyrkiä nuorten alkoholin käytön edelleen vähentämiseen sekä ennen kaikkea terveyserojen kaventamiseen kohdentamalla terveys- ja hyvinvointipalveluja etenkin huono-osaisimpiin nuoriin ja heidän perheisiinsä.

Terveydenhuollon ammattilaisilla on erityisenä haasteena tunnistaa masennus nuorilla, jotka käyttävät runsaasti alkoholia tai käyttävät muita päihteitä sekä tunnistaa masentuneiden nuorten riski päihteiden käyttöön. Mahdollinen itsetuhoisuus on syytä huomioida päihteitä käyttävillä nuorilla huolimatta siitä esiintyykö heillä masennuksen oireita tai ei. Koulujen, terveydenhuollon ja vanhempien yhteistyötä tarvitaan ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja hoitointerventioiden edelleen kehittämiseksi.

                                          ******

Antti Torikka on syntynyt Ylämaalla ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa sekä psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Torikan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2290, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1793, Tampere University Press 2017.