Leikkausmäärän vaikutus haimasyöpäpotilaiden hoitoon ja ennusteeseen Suomessa

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34

LL Reea Aholan väitöstilaisuus

The Effect of Operation Volume on the Management and Prognosis of Pancreatic Cancer Patients in Finland (Leikkausmäärän vaikutus haimasyöpäpotilaiden hoitoon ja ennusteeseen Suomessa)

Väitöskirja kuuluu kirurgian (gastroenterologinen kirurgia) alaan.

Vastaväittäjänä on professori Caj Haglund (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii apulaisprofessori Johanna Laukkarinen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Leikkausmäärän vaikutus haimasyövän ennusteeseen Suomessa

Haimasyöpä on tunnetusti huonoennusteinen syöpä, jota sairastavilla potilailla viisivuotiselossaolo on alle 5 %. Tällä hetkellä kasvaimen poistoleikkaus yhdistettynä solunsalpaajahoitoihin on paras keino parantaa ennustetta. Leikkaushoito soveltuu kuitenkin paikallisiin tautimuotoihin, joita on toteamisvaiheessa vain noin 15 – 20 %. Haimaleikkaukset puolestaan ovat korkean riskin leikkauksia: niihin on liitetty kohonnut komplikaatioriski ja kuolleisuutta. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että leikanneen sairaalan korkea leikkausmäärä parantaa ennustetta leikkauksen läpikäyneillä potilailla.
 
Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia leikkausmäärän vaikutusta haimasyöpäpotilaiden hoitolinjoihin ja ennusteeseen leikkauksen jälkeen Suomessa. Tutkimusaineisto oli valtakunnallinen ja perustui vuosina 2000 - 2008 ja 2012 - 2014 leikattujen potilaiden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Suomen Syöpärekisterin rekisteritietoihin sekä potilasasiakirjamerkintöihin.

Tutkimus osoitti, että suuri leikkausmäärä vähensi leikkaukseen liittyvää kuolleisuutta. Suuri leikkausmäärä myös paransi myös pitkäaikaisennustetta leikkauksen jälkeen. Vuosien 2012 - 2014 aineistolla arvioitiin myös leikkaushoidon kuluttamia voimavaroja ja kustannuksia. Tutkimuksen perusteella kustannukset jäävät matalammiksi, kun leikkausmäärä on suuri. Leikkaushoitoon pääsyä arvioitiin vuosien 2003 ja 2008 perusteella. Näiden perusteella todettiin, että alueilla, joissa on korkean leikkausmäärän sairaala, leikkaushoitoon myös valikoitui enemmän potilaita kuin muualla.
Johtopäätöksenä voidaan esittää, että haimasyövän hoidossa on ollut eroja sairaanhoitopiirien välillä Suomessa. Tulokset korostavat riittävän leikkausmäärän merkitystä kirurgisen hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi voidaan todeta, että riittävä leikkausmäärän voi alentaa kokonaishoidon kustannuksia haimasyöpäpotilailla. Tutkimustulokset puoltavat haimaleikkausten keskittämistä yksiköihin, joissa leikkausmäärä on suuri.  

                                          ******

Aholan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2424, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1934, Tampere University Press 2018.