Kunta, muutos ja kuntamuutos

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1096, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)

HM Anni Jäntin väitöstilaisuus

Kunta, muutos ja kuntamuutos (Local government, change and the change of local government)

Väitöskirja kuuluu kunnallispolitiikan alaan.

Vastaväittäjänä on professori Hannu Katajamäki (Vaasan yliopisto). Kustoksena toimii professori Arto Haveri.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto maakuntatasolle voi vahvistaa kuntien merkitystä

Parhaillaan suunnitteilla oleva maakuntauudistus muuttaa suomalaista paikallishallintoa merkittävällä tavalla. Kuntien toiminnan keskiössä vuosikymmeniä olleet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät uudistuksen myötä maakuntien vastuulle. Kuntien on tässä tilanteessa määriteltävä roolinsa uudelleen. HM Anni Jäntin väitöstutkimuksen mukaan kunnilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen siirronkin jälkeen tärkeä tehtävä ihmisten jokapäiväisen elämän edellytysten luojina, ja uudistus voi vahvistaa kuntien merkitystä.

– Kunnat pystyvät suuntaamaan resurssinsa paremmin sellaisiin tehtäviin, joissa kunnilla on todellista päätösvaltaa. Tiukasti säänneltyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamisen sijaan kunnat voivat keskittää resurssinsa paikallisen elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen panostamalla esimerkiksi elinkeinopolitiikkaan, kaupunkisuunnitteluun sekä sivistys- ja vapaa-aikapalveluihin. Vaikka uudistukseen liittyykin uhkakuvia, muutos on kunnille ja kuntalaisille myös todellinen mahdollisuus, Jäntti korostaa.

Kuntien tehtävien väheneminen vaikuttaa esimerkiksi kuntien organisaatioihin ja johtamiseen, kunta-valtio-suhteeseen ja kuntakäsityksiin. Kyseessä on monivaikutteinen yhteiskunnallinen muutos, josta on tässä vaiheessa nähtävissä vasta joitakin piirteitä.

– Kukaan ei voi vielä varmaksi tietää, minkälaisia vaikutuksia muutoksella kaiken kaikkiaan tulee olemaan. Tutkimukseni perusteella voi kuitenkin sanoa, että rakenteisiin ja hallintoon liittyvät muutokset ovat vasta alkusoittoa. Kuntien keskinäinen erilaistuminen on yksi sellainen kiinnostava asia, jonka voi olettaa kiihtyvän muutoksen myötä, Jäntti arvioi.

Muutos ohjaa kuntia huomioimaan entistä paremmin paikalliset erityispiirteet ja itsehallinnon, kun valtion kunnille antamien tehtävien määrä vähenee. Kunnat voivat keskittyä paikallisesti tärkeisiin asioihin, mikä siirtää kuntien toiminnan painopistettä kuntayhteisön ja kuntalaisten suuntaan. Kunnilla on muutoksen myötä oivallinen tilaisuus ottaa kuntalaiset ja kunnan alueella toimivat yhteisöt vahvemmin mukaan kunnan kehittämiseen. Demokratian vahvistaminen ja yhteisön tukeminen lisäävät kuntalaisten luottamusta kuntaan.

Paikallisten erityispiirteiden korostaminen kuntien toiminnassa lisää kuntien keskinäistä erilaisuutta entisestään, mikä haastaa Suomessa vallinneen yhtenäiskunta-ajattelun, jossa kaikilla kunnilla on samat lakisääteiset tehtävät, velvoitteet ja vastuut. Muutos korostaa kuntien mahdollisuuksia tehdä erilaisia paikallisia valintoja, mikä tulisi huomioida paitsi kunnissa myös valtion tasolla.

Tutkimuksessaan Anni Jäntti on tarkastellut kuntien tehtäviä vähentävän hallinnonuudistuksen vaikutuksia kuntaan Kainuun hallintokokeilua esimerkkinä käyttäen. Tutkimustaan varten Jäntti haastatteli kainuulaisia kunnanjohtajia ja luottamushenkilöitä. Aineistoonsa perustuen Jäntti on rakentanut mallin kunnan perustehtävistä ja jäsentänyt kuntien tehtävien vähentämiseen liittyviä vaikutuksia.

– Kainuu tarjoaa hyvän esimerkin siitä, minkälaisia vaikutuksia kuntien tehtävien vähentämisellä voi olla, ja minkälaisena kunta näyttäytyy uudessa tilanteessa. Kainuussa on jo vuodesta 2005 lähtien järjestetty sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnallisesti. Näistä kokemuksista voivat hyötyä nyt muutkin kunnat, jotka valmistautuvat tulevaan maakuntauudistukseen. Haasteet ja olosuhteet vaihtelevat eri alueilla, mutta muutoksen moninaiset vaikutukset ja kysymys kunnan ideasta koskettavat kaikkia kuntia, Jäntti toteaa.

Jäntin tutkimuksen mukaan ratkaisevaa kuntien tulevaisuuden kannalta on paikallisten olosuhteiden ja valtion kuntapolitiikan lisäksi se, miten kunnassa suhtaudutaan uudistukseen ja uuteen rooliin, ja minkälainen kyky kunnalla on uudistua.

– Ne kunnat, jotka aktiivisesti rakentavat uutta rooliaan yhdessä kuntalaisten kanssa ja näkevät kunnan pelkän palveluroolin sijaan monipuolisena paikallisena toimijana, ovat vahvoilla, Jäntti korostaa.
                                               ******

Jäntin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2215, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN  978-952-03-0237-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1715, Tampere University Press 2016. ISBN  978-952-03-0238-2, ISSN 1456-954X.

Anni Jäntti on syntynyt Kajaanissa ja hän on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii kunta- ja aluejohtamisen yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja

Anni Jäntti: Puh. 050 318 7253, anni.jantti@uta.fi