Kohtalaisen ja hieman ennenaikaisesti syntyneiden lasten neurologinen ennuste lapsuusiässä

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34

Mikko Hirvonen

LL Mikko Hirvosen väitöstilaisuus

Adverse neurodevelopmental outcome in childhood after moderate and late preterm birth : A nationwide register study (Kohtalaisen ja hieman ennenaikaisesti syntyneiden lasten neurologinen ennuste lapsuusiässä : kansallinen rekisteritutkimus)

Väitöskirja kuuluu lastentautiopin alaan.

Vastaväittäjänä on professori Leena Haataja (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Kalle Kurppa.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Ison keskosen neurologinen ennuste

Myös isommilla keskosilla on suurentunut sairauksien ja vammojen riski

Tampereen yliopistossa 25.5.2018 väittelevän LL, lastentautien erikoislääkäri Mikko Hirvosen väitöstutkimuksen (Adverse neurodevelopmental outcome in childhood after moderate and late preterm birth –  A nationvide register study) mukaan myös kohtalaisen (raskausviikot 32-33) tai hieman ennenaikainen (raskausviikot 34-36) syntymä lisää neurologisten ongelmien riskiä verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin lapsiin.  Tutkimuksen mukaan riski liittyi erityisesti CP-vammaan, epilepsiaan ja aistivammoihin, mutta riski ei tutkimuksen mukaan liittynyt älylliseen kehitysvammaan. Merkittävimpiä riskitekijöitä neurologiselle sairastavuudelle olivat kallonsisäiset verenvuodot ja vastasyntyneisyyskauden kouristelu. Myös äidin tupakointi lisäsi riskiä lapsuusiän neurologisen kehityksen ongelmiin.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että CP-vamman ilmaantuvuus on 24-kertainen raskausviikoilla 32-33 syntyneillä ja vielä kuusinkertainen raskausviikoilla 34-36 syntyneillä keskosilla verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin. Isommilla keskosilla todettiin myös suurentunut epilepsian ja aistivammojen riski verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin, kertoo väitöstutkimuksen tehnyt Mikko Hirvonen.
 
Hirvosen väitöstutkimus on valtakunnallinen rekisteritutkimus, johon otettiin mukaan kaikki yli miljoona (1 039 263) Suomessa vuosina 1991 – 2008 syntynyttä  lasta. Tutkimuksesta suljettiin pois ne lapset, joilta puuttui tieto raskaudenkestosta ja jotka kuolivat ennen yhden vuoden ikää sekä ne lapset, joilla oli jokin merkittävä synnynnäinen epämuodostuma.  Lopullisesti väitöstutkimuksessa tutkittiin 1 018 256 lapsen ja äidin rekisteritiedot.  Useiden terveysrekisterien tietoja yhdistelemällä selvitettiin CP-oireyhtymän, kehitysvamman, epilepsian ja aistivammojen ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä. Erityisesti keskityttiin kohtalaisen ja hieman ennenaikaisena syntyneiden (raskausviikoilla 32 - 36) lasten ongelmiin lapsuusiässä.
 
Aiemmin keskostutkimus on keskittynyt erityisesti hyvin ennenaisiin keskosiin, jotka ovat syntyneet ennen 32 raskausviikkoa. Tämän ansiosta pikkukeskosten hoito ja ennuste ovatkin merkittävästi kehittyneet. Huoli myös isompien keskosten pitkäaikaisista ongelmista on herännyt viime vuosikymmenen aikana. Isommat keskoset muodostavat määrällisesti valtaosan kaikista keskosina syntyneistä lapsista. Niinpä tämän ryhmän sairastavuudella on niin yksilön, perheen kuin yhteiskunnankin kannalta suuri merkitys.

Suomessa syntyi tutkimusvuosina noin 3000 lasta vuosittain keskosena eli ennen 37 raskausviikkoa ja näistä suurin osa eli yli 80 prosenttia on isompia keskosia, jotka ovat syntyneet raskausviikoilla 32 - 36. Aiemmin on todettu, että hyvin ennenaikaiseen syntymään, eli syntymään ennen 32 raskausviikkoa, liittyy lisääntynyt neurologisen sairastavuuden riski. Isompia keskosia on pidetty matalan riskin potilaina, Hirvonen toteaa.

Lääketieteen lisensiaatti Mikko Hirvosen tekemä laaja valtakunnallinen rekisteritutkimus vahvistaa huolen myös isompien keskosten kehityksellisistä pulmista lapsuusiässä. Vaikkakin neurologisen kehityksen ongelmat ovat yleisempiä hyvin ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla, näyttäisi myös kohtalaisen ja hieman ennenaikainen syntymä lisäävän neurologisia ongelmia lapsuusiässä verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin. Vastaavaa laajaan aineistoon pohjaavaa tutkimustietoa ei ole aiemmin julkaistu Suomessa ja maailmanlaajuisestikin vähän. Hirvosen tekemän väitöstutkimuksen vahvuutena ovat valtakunnalliset kattavat terveysrekisterit ja suuri määrä lapsia.
 
Toivon, että jatkossa myös isompien keskoslasten hoidossa ja seurannassa kiinnitetään huomioita tähän suurentuneeseen neurologisen vamman riskiin ja tarjotaan tarvittaessa oikea-aikaisesti mahdollisuus lisätutkimuksiin ja hoitoon, Hirvonen kiteyttää.   

                                          ******

Hirvosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2374, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1880, Tampere University Press 2018.