Kirjallisuuden ruumiillisuudet

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Päättyy
Päättyy kello
17.00
Paikka

Pinni B-rakennus ls 1097, Kanslerinrinne 1

 

Järjestäjä(t)

Viestintätieteiden tiedekunta (COMS), Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma

Kirjallisuustieteen syysseminaari

Kirjallisuuden ja fiktion keinoin on mahdollista kuvitella ruumiita ja ruumiillisuuksia, joita ei todellisuudessa ole. Fantasiassa, kauhussa ja scifissä kuvataan ruumiita, jotka ovat kuolemattomia, muuttavat muotoaan ja joissa yhdistyvät eri kategoriat, kuten ihminen, eläin, kasvi tai kone. Kirjallisuus sanallistaa ruumiillisia kokemuksia, ja fiktio ylipäänsä voi etsiä keinoja äärimmäisiksi luonnehdittavien tai sanallistamista pakenevien kokemusten representoimiseen.

Vuosittainen Kirjallisuustieteen syysseminaari keskittyy kysymään, minkälaisia ruumiita ja ruumiillisuuksia kirjallisuudessa esiintyy ja miten näitä kirjallisia ruumiita voidaan tulkita, ymmärtää ja tutkia. Seminaari koostuu kahdesta kutsupuheenvuorosta, joista ensimmäinen keskittyy kirjallisuuden kuvittelukyvyn ja teknologisoituvan yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Toisessa kutsuesitelmässä esikoisromaaninsa julkaissut kirjailija avaa romaanin kirjoittamisprosessin ruumiillisuutta.

Seminaarin muissa esitelmissä Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen tutkijat ja opiskelijat tarkastelevat ruumiillisuuden teemaa tarttuen erilaisiin kirjallisiin ilmiöihin ja teoksiin, kuten romanttiseen viihdekirjallisuuteen, sarjakuvaan ja dystopiakirjallisuuteen.

Seminaari on kaikille avoin. Tervetuloa!

 

Seminaarin ohjelma:

I

  • 12.00 Tervetuliaissanat
  • 12.15–13.00 Aino-Kaisa Koistinen (JY): Frankensteinin perilliset – 200 vuotta teknoruumiiden kulttuurisia kuvitelmia

Erilaiset teknoruumiit, kuten teknologian avulla muunnellut ihmiset ja ihmisen kaltaiset koneet, kuuluvat vahvasti länsimaisen kulttuurin kuvastoon. Yksi tärkeä fiktiivisiin teknoruumiiden kuvitelmiin vaikuttanut teksti on Mary Shelleyn Frankenstein, or the Modern Prometheus (1818), jota pidetään usein myös ensimmäisenä tieteisromaanina. Nyt, noin kaksisataa vuotta Shelleyn teoksen ilmestymisen jälkeen, jollain tapaa muokatut tai rakennetut teknoruumiit tulevat koko ajan lähemmäs arkista todellisuuttamme esimerkiksi prosteettisten kehonosien, sikiöseulonnan, seksirobottien ja teknologisoituvan hoivan myötä. Puheenvuorossani tarkastelen, miten teknoruumiiskuvitelmien avulla määritellään ihmisyyttä suhteessa alati kehittyvään teknologiaan. Mitä fiktiiviset teknoruumiit tuovat keskusteluihin ihmisyydestä, ei-inhimillisyydestä, ruumiillisuudesta ja teknologian kehitykseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä?

  • 13.00–13.45 Kirsi Alaniva: Sukupuolen ja ruumiillisuuden kokemukset osana esikoisromaanin kirjoitusprosessia

Esikoisteokseni Villa Vietin linnut (2016) käsittelee äitiyden, naiseuden ja ruumiillisuuden teemoja. Kirjoitusprosessissani tärkeässä roolissa olivat omat henkilökohtaiset kokemukset raskauden ja äitiyden ruumiillisuudesta sekä siihen liittyvistä peloista. Merkittäväksi heijastuspinnaksi nousivat historialliset näkökulmat ja piilotetut kokemukset, joita käsittelen romaanin fiktiivisten naishahmojen sukupolvikokemusten kautta.

II

  • 14.15–14.45 Nanny Jolma: Groteskin lintuhahmon ruumiillisuus Bo Carpelanin romaanissa Benjamins bok
  • 14.45–15.15 Riikka Pirinen: Ruumiillisuus ja ruumiin kuvaus osana tajunnankuvausta Richard Fordin ja Alice Munron novelleissa
  • 15.15-15.45 Niina Mero: Ruumiillinen ja transsendentti romanttisessa viihdekirjallisuudessa

III

  • 16.00–16.30 Raisa Aho: Seksuaalisen väkivallan sarjakuvalliset representaatiot Craig Thompsonin Habibissa ja Ulli Lustin teoksessa Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä
  • 16.30–17.00 Hanna Samola: Varaosaihmisiä kesäpuutarhassa. Kasvisymboliikka Ninni Holmqvistin dystopiaromaanissa Enhet

 

Lisätietoja

Leena Romu
leena.romu@staff.uta.fi
050 43 77 124