Keliakia lapsilla

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F115, Arvo Ylpön katu 34

Laura Kivelä

LL Laura Kivelän väitöstilaisuus

Coeliac Disease in Children: From changing presentation towards screening (Keliakia lapsilla: muuttuvasta taudinkuvasta kohti seulontaa)

Väitöskirja kuuluu lastentautiopin alaan.

Vastaväittäjänä on MD, PhD Ketil Størdal (Norwegian Institute of Public Health, Norway). Kustoksena toimii professori Kaija-Leena Kolho.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Keliakia lapsilla: muuttuvasta taudinkuvasta kohti seulontaa

Joka sadannen lapsen tiedetään sairastavan keliakiaa, jossa ravinnon gluteeni aiheuttaa ohutsuolivaurion ja erilaisia oireita ympäri kehoa. Osa potilaista on kuitenkin oireettomia ja mahdollista löytää vain seulonnan avulla. Seulonta voidaan kohdistaa esimerkiksi niihin, joilla on kohonnut riski sairastua keliakiaan, kuten tyypin 1 diabetesta sairastaviin ja keliakiapotilaiden sukulaisiin. Vaikka keliakian taudinkuva tunnetaan nykyään melko hyvin, suurin osa potilaista on edelleen ilman diagnoosia ja hoitoa. Hoitamattomaan keliakiaan voi liittyä riski vakaviin komplikaatioihin, mutta on epäselvää, onko seulomalla löytyneiden oireettomien potilaiden riski saada komplikaatioita yhtä suuri kuin oireisilla. Hoitamattomat oireet heikentävät elämänlaatua ja lisäävät tarvetta käyttää terveydenhuollon palveluita, mutta seulomalla löytyneiden potilaiden kohdalla tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, ylittääkö hoitona olevan työlään gluteenittoman ruokavalion aiheuttama taakka siitä saatavat hyödyt.

Väitöskirjatyö koostuu kolmesta alkuperäisjulkaisusta, joiden tarkoituksena oli selvittää keliakian taudinkuvan muutoksia sekä riskiryhmäseulonnoissa löydettyjen lasten ominaisuuksia ja ruokavaliohoidon vaikutuksia pitkäaikaisterveyteen. Keliakiaan edeltävän 48 vuoden aikana Suomessa sairastuneista lapsista kerättiin tietoa potilaskertomusteksteistä ja osittain haastattelujen avulla, ja nykyään aikuisille potilaille lähetettiin kyselylomakkeet.

Näimme, että keliakian taudinkuva muuttui voimakkaasti ja lieventyi etenkin 1980-1990-luvuilla, mutta suurin osa muutoksista tasaantui 2000-luvulla. Nykyään keliakiadiagnoosin saavat lapset ovat keskimäärin 8-vuotiaita, lähes puolet hakeutuu hoitoon suolisto-oireiden vuoksi ja kolmasosa löydetään riskiryhmäseulontojen avulla. Seulomalla löydetyistä lapsista jopa puolet kärsi aiemmin tunnistamattomista oireista, anemiasta tai heikentyneestä kasvusta, ja heillä oli yhtä vaikea suolistovaurio kuin oireiden tai löydösten vuoksi tutkimuksiin hakeutuneilla. Seulonnoissa löytyneet potilaat noudattivat ruokavaliohoitoa yhtä hyvin kuin kliinisen epäilyn vuoksi löydetyt eikä ryhmien välillä ollut eroa aikuisena suurimmassa osassa elämänlaatua tai elämäntyyliä selvittävissä kysymyksissä tai sairauden kokemisessa.

Väitöskirjatyön tulokset selventävät keliakian taudinkuvan muutoksia pitkällä aikavälillä ja lisäävät tietoisuutta keliakian nykyisestä ilmiasusta auttaen siten parantamaan diagnostiikkaa. Myös seulomalla löydetyillä potilailla voi olla pitkälle edennyt suolivaurio, ja he vaikuttavat sitoutuvan ruokavaliohoitoon ja hyötyvän siitä, mikä tukee keliakian riskiryhmiin kuuluvien lasten systemaattista seulontaa.

                                          ******

Kivelän väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2425, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1935, Tampere University Press 2018.