Institutionaalisen koulun strategiset käytännöt

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1097, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)
Kristiina

HM, KM Kristiina Engblom-Pelkkalan väitöstilaisuus

Institutionaalisen koulun strategiset käytännöt : Diskursiivinen lähestymistapa (Strategic Practices of the Institutional School : Discursive approach)

Väitöskirja kuuluu kunnallistalouden alaan.

Vastaväittäjänä on professori Jouni Välijärvi (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Jarmo Vakkuri.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Perinteet ja uudistuminen kamppailevat keskenään nykykoulun johtamisessa

Koululla on keskeinen merkitys suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin rakentajana. Koulutusjärjestelmämme on erottunut maailmanlaajuisesti muista. Valtio ja kuntien strateginen johtaminen ohjaavat koulua ja sen toimintaa. Koulutusjärjestelmällä myös toteutetaan yhteiskunta- ja koulutuspolitiikkaa, minkä vuoksi koulutuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset ovat jännitteisiä.

Strategisen johtamisen käytännöt muovaavat koulua ja sen muutosta. Koulu ei ole irrallinen saareke, vaan osa yhteiskuntaa, minkä vuoksi se joutuu kohtaamaan yhteiskunnalliset muutokset ja tiukkenevan talouden vaatimukset. Muutosten hitaus ja käytäntöjen vakiintuneisuus eivät välttämättä ole vain kouluinstituution rakenteesta johtuvia, vaan myös koulun toimijat ylläpitävät organisaationsa kulttuuria.

Hallintotieteiden ja kasvatustieteiden maisteri Kristiina Engblom-Pelkkala on väitöstutkimuksessaan tarkastellut koulun johtamiseen liittyviä strategisia käytäntöjä.

-Strategialla tarkoitan kielen ja toiminnan kautta yhteisesti tuotettua ja jaettua ymmärrystä organisaation päämääristä. Tähän sisältyy ajatus siitä, miten todellisuudessa niukkoja taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja kohdennetaan, jotta koulutuspoliittiset ja pedagogiset päämäärät voidaan saavuttaa, tutkija kuvailee.

Tutkimus tarjoaa uudenlaisia näkökulmia tarkastella (julkishallinnon) strategiaa ja tehdä strategiatyötä käytännössä. Strategian tutkiminen sosiaalisena käytäntönä tuo esiin sen, millä tavoin strategia näkyy ja toimii johtamisen arjessa.

-52 haastateltavaa kuvasivat koulun toimintaympäristöä rehtorien, hallinnon ja poliittisen toimijan näkökulmista. Tämä mahdollisti sen, että strategisia käytäntöjä voitiin tutkimuksessa tarkastella eri tasoilla: politiikan, koulutusjärjestelmän, kuntaorganisaation ja yksilötasolla.  

Strategiaa toteutetaan sosiaalisena käytäntönä koulun johtamisessa. Koulujen valtion ohjaus ei suinkaan ole vähentynyt, vaan monipuolistunut ja muuttanut muotoaan. Lisäksi kuntaorganisaation tasolla opetustoimen strateginen johtaminen nostaa esiin kunnallisen päätöksenteon merkityksen. Yksilötasolla strategisen johtamisen käytännöissä korostuvat puolestaan oppilaitosjohdon diskurssit.
 
Tutkimuksen perusteella nykykoulun johtamisessa esiin nousee koulun muutosvastarinta, suuremmat kouluyksiköt, projekteilla kehittäminen ja valtion ohjaukseen tukeutuminen strategialla johtamisen sijaan. Koulun strategiatyöhön suhtautuminen näkyi juhlapuheista riisutuissa rehtorien diskursseissa kirjavana ja koulun talouden johtaminen haastavana. Rehtorit kokivat olevansa koulunsa arjen mahdollistajia, joita velvoittavat yhteistyön tekemisen eetos. Heidän tehtäväksi on jätetty strategian jalkauttaminen huolimatta siitä, onko heillä resursseja tai edes halua toimeenpanna strategiaa osaksi toimintakäytäntöjä. Rehtori on koulussa keskeinen vaikuttaja, mutta johtamistyötä hankaloittavat hitaasti muuttuvat käytännöt ja taloudellinen ohjaus.

Tutkija kaipaa laaja-alaista keskustelua siitä, millä tavoin jatkuvan muutoksen yhteiskunnassa nykykoulu vastaa sille annettuun tehtävään. Koulun muutos edellyttää ulkoista muutospainetta, sillä sisältäpäin sen muutos on hidasta: koulu pyrkii säilyttämään instituutionsa perinteisiä arvoja ja normeja, joilla se turvaa oman olemassaolonsa myös jatkossa yhteiskunnan muutoksista huolimatta.

Kuntien tehtävien muuttuessa voimakkaasti koulusta tulee entistä merkittävämpi osa palvelutuotantoa. Tähän mahdollisuuteen koulujen tulisi tarttua. Koulutuksen tulevaisuutta voidaan rakentaa vain, jos strategia siirtyy käytäntöön ja toiminnaksi.

                                          ******

Engblom-Pelkkalan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2340, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1845, Tampere University Press 2018.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja