Esseitä tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Päätalo, luentosali A1, Kalevantie 4

Järjestäjä(t)

KTM Matti Hovin väitöstilaisuus

Essays on the Relationship between Income and Subjective Well-Being (Esseitä tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä)

Väitöskirja kuuluu taloustieteen alaan.

Vastaväittäjänä on professori Conchita D’Ambrosio (Luxembourgin yliopisto, Luxemburg). Kustoksena toimii professori Jani-Petri Laamanen.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Esseitä tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä

Artikkeliväitöskirjassani tutkitaan talouskasvun ja tulojen yhteyttä subjektiiviseen hyvinvointiin. Subjektiivisen hyvinvoinnin mittareina käytetään ihmisten vastauksia kysymyksiin omasta onnellisuudestaan ja elämäntyytyväisyydestään. Käytetyt kyselyaineistot ovat Eurobarometri, World Values Survey sekä German Socio Economic Panel.

Tutkimuksissa mallinnetaan empiirisesti bruttokansantuotteen (BKT) kehityksen (ja yksilötason tulojen kehityksen) yhteyttä subjektiivisen hyvinvoinnin kehitykseen ajassa. Tutkimuksissa pyritään vastaamaan mm. siihen, miten maan keskimääräinen subjektiivinen hyvinvointi on yhteydessä BKT:n muutoksiin lyhyellä aikavälillä sekä pitkällä aikavälillä.

Ensimmäisen esseen tulokset osoittavat, että subjektiivinen hyvinvointi on yhteydessä talouden suhdannevaihteluiden kanssa, mutta ei pitkän aikavälin trendikasvun kanssa. Esseen tulokset viittaavat siihen, että useissa aiemmissa tutkimuksissa löydetty aikasarjayhteys BKT:n tason ja subjektiivisen hyvinvoinnin tason välillä ei ole peräisin pitkän aikavälin talouskasvusta.

Toisen esseen tulokset osoittavat, että Euroopan maissa keskimäärin BKT:n pudotukset ovat yhteydessä pitkäkestoisiin laskuihin subjektiivisessa hyvinvoinnissa, kun taas BKT:n positiiviset muutokset eivät ole yhteydessä pitkäkestoisiin nousuihin subjektiivisessa hyvinvoinnissa. Hyvinvoinnin näkökulmasta BKT:n kasvuun sopeudutaan (adaptoidutaan) makrotasolla, mutta BKT:n supistumiseen sopeutuminen on vaikeampaa.

Kolmas essee käyttää Länsi-Saksasta kerättyä yksilötason pitkittäisaineistoa positiivisten ja negatiivisten tulomuutosten vaikutusten tutkimiseen. Tulosten perusteella Länsi-Saksassa ei ole havaittavissa eroja positiivisten ja negatiivisten tulomuutosten yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin.

Neljäs essee tutkii varhaisaikuisuudessa (ikävuosina 18-25) koettujen syvien talouslamojen vaikutusta subjektiiviseen hyvinvointiin myöhemmin elämässä. Tulosten perusteella varhaisaikuisuuden lamakokemukset vaikuttavat yksilöiden hyvinvointiin negatiivisesti ja pitkäkestoisesti.

                                          ******

Hovin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2427, Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1937, Tampere University Press 2018.

Lisätietoja