Elintapaohjauksen vaikutukset kardiometabolisiin riskitekijöihin

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F115, Arvo Ylpön katu 34

Jatta Puhkala

TtM Jatta Puhkalan väitöstilaisuus

Effects of Lifestyle Counselling on Cardiometabolic Risk Factors : Overweight Professional Drivers and Postpartum Women at Increased Risk for Gestational Diabetes (Elintapaohjauksen vaikutukset verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan riskitekijöihin: Ylipainoisilla ammattikuljettajilla ja naisilla, joilla oli raskauden aikana kohonnut raskausdiabeteksen riski)

Väitöskirja kuuluu työterveyden alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Marjaana Lahti-Koski (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Clas-Håkan Nygård.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Elintapaohjauksella voidaan pienentää valtimotautien ja diabeteksen riskiä

Ylipainoisten ammattikuljettajien valtimotautien ja diabeteksen riskiä on mahdollista pienentää ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla. Elintapaohjaus paransi myös raskausdiabeteksen riskissä olevien naisten terveyttä ja elintapoja raskauden aikana. Raskausajan ohjauksella ei kuitenkaan ollut enää vaikutusta metabolisen oireyhtymän yleisyyteen vuoden ja seitsemän vuoden kuluttua synnytyksestä. Terveystieteiden maisteri Jatta Puhkalan Tampereen yliopistossa tekemä väitöstutkimus perustuu kahteen elintapaohjausinterventioon, joiden tavoitteena oli parantaa ammattikuljettajien ja raskaana olevien naisten terveyttä.

Erilaiset työympäristöön ja henkilökohtaiseen käyttäytymiseen liittyvät tekijät lisäävät kuorma- ja linja-auton kuljettajien riskiä sairastua valtimotautiin ja tyypin 2 diabetekseen. Epäterveelliset ravintotottumukset, vähäinen liikunta ja tupakointi kuvaavat monen kuljettajan elintapoja. Heillä lihavuus ja veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ovat muuta väestöä yleisempiä. Raskausdiabetes on ensimmäisen kerran raskauden aikana todettu sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Ylipaino on keskeinen raskausdiabeteksen riskitekijä; muita riskitekijöitä ovat äidin korkea ikä ja lähisuvussa esiintyvä tyypin 2 diabetes. Raskausdiabeteksen sairastaneilla naisilla on moninkertainen riski sairastua myöhemmin mm. metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen, mutta sitä, onko elintapaohjauksella raskauden aikana mahdollista vaikuttaa riskiin synnytyksen jälkeen, on selvitetty vähän. Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa valtimotautien ja diabeteksen riskitekijöiden kasaantumista.

Metrimies - ammattikuljettajien laihdutustutkimus, on kansainvälisestikin ensimmäisiä, satunnaistettuja elintapaohjaustutkimuksia ammattikuljettajille. Tutkimukseen osallistuneille kaukoliikenteen mieskuljettajille annettiin vuoden ajan kuukausittain tapaamisissa ja puhelimitse ohjausta ravitsemukseen, liikuntaan ja uneen liittyvissä kysymyksissä. Kuljettajat paransivat ruokailutottumuksiaan ja lisäsivät liikuntaa. Heidän painonsa laski nelisen kiloa ja valtimotautien ja diabeteksen sairauksien riskitekijät pienenivät.   Kuukausittainen elintapaohjaus, jossa tapaamisiin yhdistettiin puhelinkontakteja, vaikutti sopivalta keinolta saavuttaa kaukoliikenteen ammattikuljettajia ja auttoi heitä muuttamaan elintapojaan. Suomessa harva ammattikuljettaja kuuluu työterveyspalvelujen piiriin, jolloin he jäävät paitsi terveysseurannalta ja elintapaohjaukselta.

- Ammattikuljettajille pitäisi varmistaa pääsy työterveyshuoltoon, jossa on valmiuksia antaa elintapaohjausta, toteaa Jatta Puhkala.
NELLI - raskausdiabeteksen ehkäisyhanke on yksi ensimmäisistä laajoista raskausdiabeteksen ehkäisytutkimuksista. Koeryhmään kuuluneet raskaana olevat naiset saivat äitiysneuvoloissa tehostettua neuvontaa ravitsemuksesta ja liikunnasta. Väitöstutkimuksessa todettiin, että vaikka raskauden aikainen tehostettu elintapaohjaus neuvoloissa paransi naisten elintapoja, sillä ei enää ollut vaikutusta metabolisen oireyhtymän yleisyyteen vuosi ja seitsemän vuotta synnytyksen jälkeen. Suurin todennäköisyys sairastua metaboliseen oireyhtymään oli naisilla, joilla todettiin varhainen raskausdiabetes sekä naisilla, jotka olivat ylipainoisia ennen raskautta. Raskaus saattaa olla liian lyhyt aika saavuttaa pysyviä elintapamuutoksia. Raskausdiabetesta sairastaneiden ja lihavien naisten seurantaa ja elintapaohjausta olisikin tärkeää jatkaa synnytyksen jälkeen. Suomalaiseen äitiysneuvolajärjestelmään kuuluu elintapaohjausta raskauden aikana, mutta synnytyksen jälkeen äidit jäävät usein omilleen ja ilman seurantaa.
-  Äidin terveyden ja elintapojen huomioiminen ja neuvonta synnytyksen jälkeen lastenneuvolassa ja  myöhemmin esimerkiksi työterveyshuollossa voivat auttaa juurruttamaan raskauden aikana toteutuneita elintapamuutoksia, Puhkala summaa.

Puhkalan väitöskirjatutkimus on osa kahta UKK-instituutin elintapaohjaustutkimusta.  Ammattikuljettajien laihdutustutkimus (Metrimies) toteutettiin vuosina 2009-2012 ja sen tavoitteena oli parantaa kuljettajien valtimoterveyttä elintapaohjauksella. Raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus (NELLI) toteutettiin vuosina 2007-2016, ja sen tavoitteena oli ehkäistä raskausdiabetesta raskauden aikana neuvolassa annetulla tehostetulla elintapaohjauksella, sekä arvioida äidin ja lapsen terveydentilaa vuosi ja seitsemän vuotta synnytyksen jälkeen. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tutkimusrahasto, Juho Vainion säätiö ja Pirkanmaan kulttuurirahasto.  

                                          ******

Jatta Puhkala on syntynyt Joensuussa ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon sekä laillistetun ravitsemusterapeutin tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa. Nykyisin hän toimii ravitsemusasiantuntijana UKK-instituutissa.

Puhkalan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2286, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1789, Tampere University Press 2017.