Biopolitiikan teoria ja HIV/AIDS-pandemian globaali hallinta

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Pinni B-rakennus, luentosali 1096, Kanslerinrinne 1

Järjestäjä(t)

YTL Jaakko Ailion väitöstilaisuus

Theory of Biopolitics and the Global Response to HIV/AIDS : From critique to affirmation (Biopolitiikan teoria ja HIV/AIDS-pandemian globaali hallinta : Kritiikistä affirmaatioon)

Väitöskirja kuuluu kansainvälisen politiikan alaan.

Vastaväittäjänä on tohtori Alan Ingram (University College London, UK). Kustoksena toimii professori Tuomas Forsberg.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Biopolitiikan teoria ja HIV/AIDS-pandemian globaali hallinta

Lukuisilla mittareilla tarkasteltuna etenkin viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtunut HIV/AIDS-pandemian hallinnan globaali intensifioituminen ja liberalisoituminen on parantanut tilannetta käytännössä kaikkialla. Kuten lukuisat globaalin hallinnan käytännön vaikutuksia luotaavat kriittiset tutkimukset ovat kuitenkin samaan aikaan osoittaneet, globaalisti marginalisoitujen alueiden kohdalla kehitys on sivutuotteenaan myös pakottanut joitain ihmisiä perusteettomasti huonompaan asemaan kuin toisia. Marginaalisissa konteksteissa puutteellisesta terveydenhuollon infrastruktuurista ja köyhyydestä johtuen ihmisten sattumanvaraiset fysikaaliset erot ovat toistuvasti johtaneet siihen, että HIV/AIDS-pandemian hallinta ei ole käytännössä onnistunut toimimaan täysin omien periaatteidensa mukaisesti kaikkien oikeuksia ja tasavertaisuutta kunnioittaen. Tämä ei ole yllättävää monitieteellisen biopoliittisen teoriaperinteen näkökulmasta. Biopoliittisen teorian yksi keskeisimmistä väitteistä on jo pitkään ollut, että poliittisen universalismin ja väestöjen elämän hallinnoinnin välinen suhde on ristiriitainen. Kun väestöjen elämää pyritään turvaamaan, vaalimaan tai muuttamaan, huomio keskittyy lopulta välttämättömästi partikulaareihin biologisiin ja fysiologisiin eroavaisuuksiin, mikä tekee poliittisesta universaalisuudesta käytännössä merkityksetöntä tai ainoastaan muodollisia.

Edellisistä yhtäläisyyksistä huolimatta HIV/AIDS-pandemian globaalia hallintaa ei ole tähän mennessä laajamittaisesti ja systemaattisesti tarkasteltu biopoliittisen teorian näkökulmasta. Käsillä oleva tutkimukseni pyrkii osaltaan täyttämään tätä aukkoa. Tutkimuksessani HIV/AIDS-pandemian globaalin hallinnan politiikkaa käsitellään käyttämällä hyväksi biopolitiikan teorian piirissä esitettyjä viimeaikaisia avauksia. Lähestymistapa on lähtökohtaisesti lupaava, sillä vaikka täyttä konsensusta ei ole syntynyt ja osittain viimeaikaiset avaukset ovat olleet vaikeaselkoisia, on erityisesti ’affirmatiivisen’ biopolitiikan teorian piirissä jo pystytty esittämään alustavia ideoita, joiden perusteella poliittisen universalismin ja elämän hallinnoinnin välinen ristiriita mahdollisesti voitaisiin ratkaista.

Johtuen edellä mainittujen avausten luonnosmaisuudessa tutkimuksessa ei sovelleta valmista teoriaa HIV/AIDS-pandemian globaalin hallinnan tapaukseen. Päinvastoin, tutkimuksessa biopolitiikan teoriaa edelleen kehitetään esimerkiksi Giorgio Agambenin, Michel Foucault’n ja Roberto Espositon ajatuksia jalostaen. Teoreettisten kehittelyjen perusteella tutkimuksessa päädytään lopulta empiirisesti tarkastelemaan HIV/AIDS-pandemian globaalin hallinnan politiikkaa kirjallisuuden avulla. Empiirisesti tutkimus hyödyntää neljää teosta, jotka kaikki käsittelevät globaalisti marginalisoitujen ihmisten vaikea tilannetta HIV/AIDS-pandemian yhteydessä. Kyseiset teokset ovat Carolyne Adallan Confessions of an AIDS Victim, Jamaica Kincaidin My Brother, Meja Mwangin The Last Plague ja Yan Lianken Dream of Ding Village, joita kaikkia tutkimuksessa luetaan peilaamalla teoksien sisältöä HIV/AIDS-pandemian globaalin hallinnan nykypäivän ongelmiin. Metodologisesti teoksien luentatapa pohjautuu Elaine Scarryn kehittämään kirjallisuuden ’materialistiseen kritiikkiin’.

Empiirisen analyysin perusteella tutkimuksessa esitetään, että jopa globaalisti kaikkein marginalisoiduimmat ihmiset voidaan biopoliittisesta perspektiivistä käsittää vapaimmiksi ja tasavertaisimmiksi kuin liberaalin HIV/AIDS-pandemian hallinnan näkökulmasta katsottuna on mahdollista. Näin tutkimuksessa ei ainoastaan kyseenalaisteta nykymuotoisen HIV/AIDS-pandemian globaalin hallinnan legitimiteettiä, vaan biopoliittisen vapauden ja tasavertaisuuden ideoiden avulla tutkimuksessa myös osoitetaan poliittiset suuntaviivat, joiden perustalta pandemian globaalin hallinnoinnin uudelleenjärjestely on mahdollista. Lopuksi tutkimuksessa pohditaan, mitä kyseisten suuntaviivojen seuraaminen konkreettisesti tarkoittaa.  

                                          ******

Jaakko Ailio on suorittanut yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Ailion väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2307, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1811, Tampere University Press 2017.

Väitöskirjan tilausosoite: Juvenes Verkkokirjakauppa, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja