Aivotärähdysten tunnistamiseen suunnatun Sport Concussion Assessment Tool -työkalun käyttö ammattilaisjääkiekkoilijoilla

Alkaa
Alkaa kello
12.00
Paikka

Arvo-rakennus, auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34

Timo Hänninen

LL Timo Hännisen väitöstilaisuus

The Sport Concussion Assessment Tool in the Management of Concussion in Professional Ice Hockey (Aivotärähdysten tunnistamiseen suunnatun Sport Concussion Assessment Tool -työkalun käyttö ammattilaisjääkiekkoilijoilla)

Väitöskirja kuuluu kokeellisen neurotraumatologian alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Olavi Airaksinen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Juha Öhman.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Aivotärähdykset jääkiekossa

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hännisen tuore väitöskirjatutkimus käsittelee jääkiekossa tapahtuvien aivotärähdysten määriä, syntymekanismeja ja riskitekijöitä. Lisäksi väitöskirjatyössä kehitettiin aivotärähdysten parempaa tunnistamista lajin parissa. Tutkimuksissa tarkasteltiin sekä jääkiekon SM-Liigan että kansainvälisten MM- ja olympiakisojen vammatietoja. Tämän Tampereen Urheilulääkäriasemalla ja TAYS:n neurokirurgian yksikössä tehdyn työn tavoitteena on lisätä jääkiekon turvallisuutta.

Väitöskirjassa analysoitiin aivotärähdysten osalta kaikki miesten, naisten ja junioreiden eri tasoiset maailmanmestaruuskisat sekä talviolympialaiset yhdeksän vuoden ajalta. Miesten korkeimmalla kansainvälisellä tasolla, sattui keskimäärin seitsemän aivotärähdystä sataa pelattua ottelua kohti. Junioreilla vastaava luku oli viisi ja naisilla neljä. Tyypillisesti aivotärähdykseen liittyi kontakti vastustajaan. Suurin osa vammoista tapahtui ”avojäällä” eli ilman laitakontaktia. Miehillä yleisin vammaan johtanut tilanne oli päähän kohdistunut taklaus. Joustokaukaloiden käyttö vähensi selkeästi laitakontakteihin liittyvien aivotärähdysten riskiä.

Hännisen väitöskirjatyön myötä urheiluun liittyvien aivotärähdysten kansainväliset hoitosuositukset vietiin käytäntöön suomalaisessa jääkiekossa.  Miesten SM-Liigan joukkueille kehitettiin selkeät ja yhtenäiset ohjeistukset aivotärähdysten osalta. Liigan pelaajille tehtiin ennen kausia 2013-2014 ja 2014-2015 mittaukset aivovammoille tyypillisten oireiden, neuropsykologisten tehtävien sekä tasapainon ja koordinaation osalta käyttämällä ”Sport Concussion Assessment Tool” testikokonaisuutta. Tulosten pohjalta luotiin suositukset vammanjälkeisten löydösten tulkitsemiseen, tavoitteena parantaa aivotärähdysten hoidon tasoa. Suositeltujen tulkintaohjeiden toimivuutta ja urheilijoille tyypillisiä aivotärähdykseen liittyviä vammapäivän löydöksiä tutkittiin kausien 2013-2016 aikana sattuneiden vammojen osalta. Tutkimuksessa havaittiin, että vammapäivänä urheilijan kokemien oireiden arviointi on paras tapa tunnistaa aivotärähdyksen saanut pelaaja. Yleisimmät pelaajien kokemat oireet vammapäivänä olivat: ”ei tunnu normaalilta”, päänsärky ja ”paineentunne päässä”.

Aivotärähdysten välitön tunnistaminen on tärkeää, jottei loukkaantunutta urheilijaa altisteta heti uusille ja mahdollisesti vakavammille vammoille. Lisäksi pian vammatapahtuman jälkeen tehty oikea diagnoosi mahdollistaa optimaalisen kuntoutuksen ja vähentää siten todennäköisyyttä pitkittyneisiin ongelmiin. Laajaan kansainväliseen tutkimustietoon perustuvien hoitosuositusten mukauttaminen selkeiksi käytännön toimintaohjeiksi myös muiden lajien ja sarjatasojen urheilijoille Suomessa on suositeltavaa
aivotärähdysten osalta.  

                                          ******

Hännisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2311, Tampere University Press, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1815, Tampere University Press 2017.